Viola d’amore

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viola d’amore vuodelta 1760

Viola d’amore eli lemmenviulu (engl. viola d’amore[1]; saks. Liebesgeige[1]; ransk. viole d’amour[1]; ital. viola d'amore) on suunnilleen alttoviulun kokoinen otenauhaton viola da gamban sukuinen jousisoitin, jossa on yleensä 14 kieltä. Kielistä seitsemää soitetaan ja seitsemän muuta ovat resonanssikieliä. Viola d’amorea käytettiin erityisesti barokin aikana. Barokin jälkeen soitin jäi käytöstä, mutta 1900-luvulla kiinnostus sitä kohtaan alkoi herätä uudelleen. Muun muassa tšekkiläinen Leoš Janáček käytti viola d’amorea oopperassaan Katja Kabanova.

  1. a b c Myron Rosenblum: "Viola d’amore". Grove music online [1], haettu 14.2.2016

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.