Viiksihait
| Viiksihait | |
|---|---|
 Viiksihai (Ginglymostoma cirratum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Partahaikalat Orectolobiformes |
| Heimo: |
Viiksihait Ginglymostomatidae Gill, 1862[1] |
| Katso myös | |
Viiksihait (Ginglymostomatidae) on partahaikaloihin kuuluva trooppisissa merissä tavattava kalaheimo.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhimmat viiksihaiden heimoon kuuluvien fossiilien on ajoitettu olevan peräisin jurakauden loppupuolelta. Nykyään heimoon kuuluu kolme lajia, jotka jaetaan kahteen tai kolmeen sukuun.[2][1][3][4] Lajit ja suvut ovat:
- Viiksihai (Ginglymostoma cirratum)
- Ruosteviiksihai (Nebrius ferrugineus)
- Levyviiksihai (Pseudoginglymostoma brevicaudatum syn. Ginglymostoma brevicaudatum)
Aikaisemmin levyviiksihain katsottiin kuuluvan viiksihain kanssa samaan sukuun, mutta nykyään se on erotettu omaksi suvukseen. Eräät tutkijat sijoittavat sen myös täysin omaan heimoonsa Pseudoginglymostomatidae[4].
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viiksihaiden heimon lajit ovat pieniä tai suurehkoja haita. Suurimmat lajit viiksihai ja ruosteviiksihai saavuttavat kolmen metrin pituuden. Lajeilla on kaksi selkäevää ja pyrstöevä on lyhyt verrattuna pään ja ruumiin pituuteen. Kuonossa on lyhyet tai pitkät viiksisäikeet. Suu on melko pieni ja hammasrivejä on kummassakin leuassa noin 30. Hampaat ovat teräväkärkiset. Kidusaukkoja on viisi, joista neljäs ja viides sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan.[2][3][4]
Viiksihaiden ravintoa ovat kalat, ravut ja muut äyriäiset, seepiat, mustakalat, merisiilit ja korallieläimet. Kalat tunnustelevat kuonollaan pohjaa ja imaisevat ravinnon suuhunsa. Ravintonsa viiksihailajit etsivät erityisesti yöaikaan. Viiksihai ja ruosteviiksihai ovat ovovivipaarisia ja viiksihainaaras voi synnyttää jopa 30 poikasta. Ruosteviiksihaiden poikaset voivat kohdussa ollessaan syödä muita poikasia. Levyviiksihain lisääntymisestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta naaraslevyviiksihai on vankeudessa muninut munakotelon ja ne voivat olla luonnossakin ovipaarisia.[2][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viiksihaiden lajeja tavataan kaikissa maailman valtamerissä. Niitä tavataan Afrikan rannikolta, Yhdysvaltain itärannikolta Brasiliaan, Japanista Australiaan ulottuvalla merialueella ja Tyynenmeren itäosissa Meksikosta Peruun. Lajit elävät lähellä pintaa ja rannikoita ja niitä tavataan harvoin yli 70 metrin syvyydestä. Ne viihtyvät erityisesti kivikkoisilla pohjilla ja koralliriutoilla.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Ginglymostomatidae (TSN 159975) itis.gov. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Family Ginglymostomatidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 56. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.3.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Sharks of the World: Bullhead, mackerel and carpet sharks, s. 188–190. FAO, 2001. ISBN 978-9251045435 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.3.2011). (englanniksi)