Valenssi (kielitiede)

Valenssi kielitieteessä viittaa siihen, kuinka monta argumenttia jokin tietty verbi hallitsee. Verbin kanssa tulee käyttää kaikkia näitä argumentteja, jotta lauseesta tulee kieliopillisesti täydellinen. Valenssi liittyy läheisesti verbien transitiivisuuteen, mutta siinä missä transitiivisuus keskittyy suoriin ja epäsuoriin objekteihin, valenssi kattaa myös lauseen ne subjektit, objektit ja pre- tai postpositiolauseet, joita verbi hallitsee.

Valenssin merkitys kielitieteessä on johdettu kemiasta, jossa se viittaa atomien sidosten lukumäärään. Valenssilla tarkoitetaan verbin kykyä hallita tiettyä määrää erilaisia substantiivilausekkeita. Monovalentit verbit (esimerkiksi ”nukkua”) eivät saa suoraa objektia (*”Hän nukkui univelan.”). Divalentit verbit hallitsevat kahta argumenttia (”syödä”, ”lukea”). Trivalentit verbit taas hallitsevat kolmea argumenttia (esimerkiksi verbi ”antaa”, jolla on kolme argumenttia: antaja, annettu asia sekä saaja).

Avalentti verbi ei hallitse yhtään argumenttia. Esimerkiksi verbi ”sataa” voi olla monovalentti (”Sataa vettä.”) mutta se voi myös redusoitua avalentiksi (”Sataa.”). Avalenteiksi luetaan myös verbit, joiden ainoa argumentti on muodollinen subjekti (täytesana), esimerkiksi engl. it rains, ’sataa’.

Vaikka valenssi liittyy transitiivisuuteen, eivät ne ole yksi yhteen sama asia. Transitiivisuus viittaa verbille kuuluviin ydinargumentteihin, jotka ovat pakollisia. Verbin valenssi ja transitiivisuus eivät siis aina vastaa toisiaan.