Uusminimalismi

Uusminimalismi, jälkiminimalismi tai postminimalismi syntyi 1980–luvun postmodernismin kertaustyylien kaudella samanaikaisesti uusekspressionismin ja Neo-Geo–suuntausten kanssa.

Minimalistiselle taiteelle on yleensä tyypillistä värien niukka käyttö. Postminimalismi pyrkii ylittämään minimalistisen matemaattisuuden, karuuden ja ankaruuden. Veistokset ovat kompakteja ja olennaisuuteen pyrkiviä, mutta värit saattavat olla kirkkaita ja muodot jossain määrin rönsyileviä, joskin pidättyviä. Suuntaus on usein läheinen arte poveralle, installaatiolle, videotaiteelle ja käsitetaiteelle.

Postminimalismi on 1980-luvulta alkaen vaikuttanut myös Suomessa. Esimerkiksi Kari Cavenin teokset ovat jälkiminimalistisia.

Postminimalisteiksi on mainittu muun muassa Mona Hatoum, Eva Hesse, Damien Hirst, Anish Kapoor, Wolfgang Laib, Charles Ray, Rachel Whiteread ja Hannah Wilke. Jälkiminimalistisista säveltäjistä voidaan mainita Philip Glass.

• Potter, Keith – Gann, Kyle – Pwyll, Siôn ap (toim.): The Ashgate Research Companion to Minimalist and Postminimalist Music. Farnham: Ashgate, 2013. ISBN 978-1-4094-3549-5