Uhuru Kenyatta
| Uhuru Kenyatta | |
|---|---|
 Uhuru Kenyatta vuonna 2019. |
|
| Kenian 4. presidentti | |
| Varapresidentti | William Ruto |
| Edeltäjä | Mwai Kibaki |
| Seuraaja | William Ruto |
| Kansanedustaja | |
|
2003–2013
|
|
| Vaalipiiri | Gatundun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. lokakuuta 1961 Nairobi |
| Vanhemmat | Jomo Kenyatta |
| Puoliso | Margaret Gakuo Kenyatta |
| Lapset | 3 |
| Tiedot | |
| Puolue | Jubilee |
| Muut puolueet | KANU |
| Tutkinnot | Amherst College |
| Uskonto | katolinen |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.president.go.ke | |
Uhuru Muigai Kenyatta (s. 26. lokakuuta 1961) on kenialainen poliitikko ja maan neljäs presidentti. Hän on maan ensimmäisen presidentin Jomo Kenyattan poika ja aiemmin myös Kenya African National Union -puolueen johtaja. Kenyattan nykyinen puolue on nimeltään Jubilee.[1]
Hänen nimensä Uhuru merkitsee swahilin kielellä vapautta tai itsenäisyyttä. Nimen keksijäksi mainitaan hänen kummisetänsä Mwai Kibaki.[2]
Uhuru Kenyatta oli presidenttiehdokkaana vuoden 2002 vaaleissa. Hän sai 20,2 prosenttia äänistä ja hävisi Kansallisen sateenkaarikoalition (NARC) Kibakille.
Kenyatta on syytettynä vuoden 2007 presidentinvaalien jälkeisestä väkivallasta Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.[3]
Kenyatta oli presidenttiehdokkaana vuoden 2013 vaaleissa. Kahdentoista päivän ääntenlaskun jälkeen vaalikomissio julisti Kenyattan voittaneen niukasti pääministeri Raila Odingan, joka syytti vaalitulosta väärennetyksi.[4]
Odinga vei kiistan Kenian Korkeimpaan oikeuteen, joka teki päätöksen Kenyattan hyväksi 30 maaliskuuta. Uhuru Kenyatta sai 50,51 % ja Raila Odinga 43,70 % annetuista äänistä. Valituksi tulemiseen ensimmäisellä kierroksella vaadittiin 50 % + yksi ääni.
Uhuru vannoi virkavalansa Kenian neljänneksi presidentiksi 9. huhtikuuta 2013 Moi International Sports Center -stadionilla Nairobissa.
Elokuussa 2017 Keniassa pidettiin presidentinvaalit, joissa ilmoitetun vaalituloksen mukaan istuva presidentti Uhuru Kenyatta voitti vastaehdokkaansa Raila Odingan saaden 54% äänistä. Oppositioehdokas Odinga piti vaalitulosta vilpillisenä ja Kenian korkein oikeus asettui samalle kannalle ja kumosi vaalituloksen. Ratkaisu oli historiallinen, koska koskaan aikaisemmin ei minkään Afrikan maan oikeuslaitos ollut tehnyt vastaavanlaista ratkaisua.[5]
Lokakuussa 2017 pidettiin uusintavaalit, joissa Kenyatta sai 98% äänistä, sillä oppositio boikotoi vaaleja. Korkein oikeus hylkäsi uusintavaaleista tehdyt valitukset. Maassa oli levottomuuksia vaalien jälkeen opposition kannattajien ja poliisin välillä. Marraskuussa 2017 Uhuru Kennyatta vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen Kenian presidenttinä.[6]
Maaliskuussa 2018 presidentti Kenyatta ja oppositiojohtaja Raila Odinga lopettivat keskinäisen vihanpitonsa kädenpuristukseen, joka sai Keniassa hyvin merkittävän symbolisen merkityksen (The Handshake). Miesten isät Jomo Kenyatta ja Oginga Odinga olivat jo itsenäisen Kenian historian alkuvaiheessa välirikkonsa jälkeen toistensa keskeiset poliittiset vastustajat.[7]
Uhuru Kenyattan johtama puolue Jubilee on Kenian parlamentissa sekä kansalliskokouksen että senaatin selkeästi suurin puolue elokuussa 2017 alkaneella istuntokaudella.[8]
Lokakuussa 2021 hänet mainittiin pandorapapereita koskevassa skandaalissa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Jubilee Party | jubileepamoja.co.ke. Viitattu 17.1.2020. (englanti)
- ↑ Kibaki set to hand over mantle of power to his godson Uhuru Daily Nation. Viitattu 24.7.2017. (englanti)
- ↑ Kikujujen suosiminen aiheuttaa jännitteitä Keniassa, (Arkistoitu – Internet Archive) Global Finland, viitattu 15.2.2013
- ↑ Raila Odinga files Kenya election appeal BBC News. 16.3.2013. Viitattu 24.7.2017. (englanti)
- ↑ Kenian korkein oikeus mitätöi presidentinvaalien tuloksen – uusintavaalit pidettävä kahden kuukauden sisällä Yle Uutiset. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Virkavalan vannonut Kenian presidentti sanoo yhdistävänsä kansan – oppositio aikoo ”jatkaa taistelua” Ilta Sanomat. 28.11.2017. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ The handshake that left millions of Kenyans confused bbc.com. 9.4.2018. Viitattu 17.1.2020. (englanti)
- ↑ FACTSHEET: Kenya’s new parliament by numbers Africa Check. Arkistoitu 14.4.2019. Viitattu 17.1.2020. (englanti)
- ↑ Les «Pandora Papers» révèlent l'évasion fiscale de plusieurs chefs d'État et de gouvernement Radio France International. Viitattu 4.10.2021. (ranska)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uhuru Kenyatta Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
Jomo Kenyatta (1964–1978) | Daniel arap Moi (1978–2002) | Mwai Kibaki (2002–2013) | Uhuru Kenyatta (2013–2022) | William Ruto (2022–)