Unkarinvizsla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unkarinvizsla
Avaintiedot
Alkuperämaa  Unkari
Määrä Suomessa rekisteröity lyhytkarvaisia 730[1]
ja karkeakarvaisia 136[2]
Alkuperäinen käyttö metsästys
Nykyinen käyttö metsästys
Muita nimityksiä vizsla, Magyar Vizsla, Hungarian Pointer, braque hongrois, Ungarischer Vorstehhund, braco húngaro, ungari linnukoer
FCI-luokitus ryhmä 7 Seisovat lintukoirat;
alaryhmä 1.1 Mannermaiset "braque"-tyyppiset
#57 (lyhytkarvainen)
#239 (karkeakarvainen)
Ulkonäkö
Paino noin 20–30 kg
Säkäkorkeus urokset 58–64 cm
nartut 54–60 cm
Väritys sämpylänkeltaisen eri sävyt

Unkarinvizsla (unk. Magyar Vizsla) on Unkarista lähtöisin oleva koirarotu, joka kuuluu FCI-ryhmään 7.

Unkarinvizsloja on lyhyt- (rövidszörü) ja karkeakarvaisia (drötzörü).

Vizslat ovat lempeitä, ystävällisiä ja tarmokkaita metsästyskoiria. Unkarinvizslalla on kotimaassaan Unkarissa erinomainen maine työkoirana. Se nauttii suunnattomasti päästessään veteen noutamaan ammutun linnun. Kumppanina se on hyvä ja lempeä perheenjäsen, mutta saattaa olla melko suojeleva, joten se vaatii määrätietoisen käsittelyn. Asiaan perehtyvälle se on suhteellisen helppo koulutettava, oikea monitoimikoira. Uros saattaa olla aggressii­visempi kuin narttu, mutta kumpikaan ei sovi vahtikoiraksi. Ne ovat uskollisia ja toimeliaita metsästys­koiria. Vizsla on sin­nikäs, voimakas ja tyylikäs seisoja. Rotu on jalostettu kotimaassaan monipuoliseksi metsästyskoiraksi ja loistavan hajuaistinsa ja oppivan luonteensa on helposti koulutettavissa tehtävään. Suomessa rotu kuuluu Saksanseisojakerho Ry:n alaisuuteen. Rotu on hyvin energinen ja vaatii paljon liikuntaa, joten pelkäksi kotikoiraksi se ei sovellu. Vizsloilla on voimakas riistavietti ja jo tämänkin vuoksi rotu ei ole seurakoirarotu.

Unkarinvizslan sanotaan polveutuvan unkarilaisten valloittajien mukanaan tuomista koirista, joita kutsuttiin myös turkkilaisiksi keltaisiksi koiriksi (Turkish Yellow Dog[3]). Nykykäsityksen mukaan rotu ei kuiten­kaan ole todennäköisesti 150 vuotta vanhempi ja se on pointterin, saksanseisojan, unkarinajokoiran ja württemberginseisojan risteytyksen tulos. Desmond Morriksen mukaan myös unkarilainen pannonianajokoira olisi vaikuttanut rodun perimään[3].

Vizslasta tuli nopeasti suosittu, mutta rotu lähes hävisi maailmansotien aika­na. Toisen maailmansodan jälkeen tehdyissä risteytyksissä vizslaan mahdollisesti risteytettiin italianajokoiraa. Unkarinvizsla kuuluu FCI:n roturyhmään 7. Suomessa unkarinvizslan rodunomaisia käyttöominaisuuksia mitataan kanakoirien erikoiskokeella (KAER), ja sen rotujärjestö on Saksanseisojakerho ry.

Rotumääritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarinvizsla on monipuolinen ja monikäyttöinen metsästyskoira, jonka tulee toimia niin aukealla, metsässä kuin vedessäkin. Niiden tyypilliset ominaisuudet ovat: erinomainen hajuaisti, kiinteä seisonta, erinomainen nouto sekä määrätietoinen ja innokas riistan seuraaminen uidessa.

Suomeen on tuotu paljon hyviä unkarinvizsloja sekä rodun kotimaasta että muualta Euroopasta. Lyhytkarvainen unkarinvizsla on kuitenkin melko harvinainen Suomessa. Vizslojen kasvattajia löytyy Suomesta noin 10 kappaletta.

Vizslasta on olemassa myös karkeakarvainen muunnos, mikä on oma rotunsa ja vielä harvalukuisempi.

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  2. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
  3. a b Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 708, 711. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]