Tervajärvi (Jyväskylä)
| Tervajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
 Tervajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tervajärvi on kuivatettu järvi Jyväskylässä Tikka-Mannilan lähellä, valtatien 4 itäpuolella.[1] Tervajärvi kuivattiin 1940- ja 1950-lukujen aikana, jonka jälkeen ojia on kunnostettu vielä 1960-luvulla.[2]
Kuivatettuun järveen laskee Laukaan puolelta Alasesta alkava Isojoki eli Kuokanjoki, jonka jälkeen vedet laskevat Tervajokea pitkin Lehesjärveen.[1][3] Se sijaitsee Kymijoen vesistössä Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueen Makkarajoen valuma-alueella (vesistöaluetunnus 14.296).[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervajärvi esiintyy kuivaamattomana vielä vuoden 1930 pitäjänkartalla. Järveen oli jo johdettu oja Tikka-Mannilan peltoaukealta Liinalammen suunnasta, jonka lisäksi Kuokanjoessa oli esteenä Kuokankosken sähkölaitos.[5] Järven pinta-ala ennen kuivaamista on ollut 20 hehtaaria. Sitä kuivattiin 1940- ja 1950-lukujen aikana, mutta ojia kunnostettiin vielä 1960-luvun puolella. Kuivatettu järvi on ollut Tikka-Mannilan kylän[6] yhteismaata, lukuun ottamatta Jokelan tilan laidunmaaksi lunastamaa viittä hehtaaria. Vuonna 2002 yhteisomistuksessa olleelle 15 hehtaarin laajuiselle alueelle perustettiin Natura 2000-luonnonsuojelualue.[2] Suojelualue on nykyään 24 hehtaarin kokoinen.[3]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervajärven luonnonsuojelualue koostuu koivu- ja pajuvaltaisesta tulva- ja luhtametsästä sekä entisestä laidunniitystä. Alue on merkittävä muuttolintujen, etenkin sorsien ja kahlaajien levähdyspaikkana, johon vaikuttaa myös läheiset suuret peltoalueet.[3] Tervajärvi tulvii etenkin keväisin sekä sateisina kesinä, jolloin 3,1 hehtaarin kokoinen laidunniitty ja läheiset pellot jäävät veden alle. Niittyä ei käytetä enää laitumena, mutta sitä on kuitenkin hoidettu niittämällä suojelualueen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Lähellä sijaitsevan Kuokankosken alueelle on myös suunniteltu kosteikon perustamista.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asta Vaso: Maatalousalueiden monimuotoisuuden, monivaikutteisten kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma: Jyväskylä – Puuppola, Kuukanpää, Tikka-Mannila, Palokka, Nyrölä ja Kuikka (pdf) doria.fi. 25.9.2014. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 24.5.2024.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tervajärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ a b Vaso 2014, s. 8.
- ↑ a b c Tervajärvi - Natura 2000 -alueet - ymparisto.fi 23.2.2023. ELY-keskukset. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Makkarajoen valuma-alue (14.296) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Jyväskylä kaupunki ja maalaiskunta 1:30.000 (JPG) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1930. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 24.5.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 24.5.2024)
- ↑ Vaso 2014, s. 26-30.