Tolteekit

Tolteekit olivat nahuatlia puhuva kansa, joka hallitsi Meksikon laaksoa noin vuosina 900-luvulta 1100-luvulle, kunnes chichimeekit kukistivat heidät.^[1] Tolteekit olivat alkujaan kiertelevä metsästäjä-keräilijäkansa, joka saapui Meksikon ylängölle pohjoisesta. Tolteekit olivat sukulaistensa asteekkien tapaan sotilaskansa, joka uhrasi ihmisiä.^[2] Tolteekit saivat vaikutteita vuoden 750 jaa tienoilla kukistuneesta Teotihuacánista, jonka ryöstämisestä heitä tai heidän edeltäjiään epäillään. Tolteekkien mahti kasvoi suureksi 900-luvulla. Vaikka tolteekit olivat sotilaskansa, chichimeekit kukistivat heidät 1160. Tiedot tolteekkien historiasta perustuvat osin arkeologisiin löytöihin, osin vaikeasti tulkittavaan ja epämääräiseen perimätietoon.

Tolteekkeja pidetään taitavina rakentajina. Heidän tyylinsä oli jäykempää kuin edeltäjäkulttuuri Teotihuacánin. Heidän valtakuntansa kantamaa oli muinaista Texcoco-järveä ympäröineellä Meksikon keskiylängöllä. Tolteekit kävivät jatkuvasti sotia. He valtasivat itselleen veroa maksavia alueita. Tolteekkivaltiota johti soturiylimystö, joka oli jakautunut moneen klaaniin, mm. kotkan, kojootin ja jaguaarin klaaneihin. Tolteekeilla oli kaksi kilpailevaa jumaluutta, Quetzalcoatl, sulkakäärme ja Tezcatlipoca, "savuava peili", sodan ja tyrannian jumala.

Tolteekkityyliä on löydetty melko kaukaa koillisesta ja luoteesta muun muassa taraskien alueelta. Heidän valtakuntansa ulottui Jukatanille ja Guatemalaan asti. Tolteekkikeramiikkaa on löydetty jopa Costa Ricasta asti. Tolteekkien pääkaupunki oli Tula, joka sijaitsee Méxicosta luoteeseen nykyisen Meksikon Hidalgon osavaltiossa Tula de Allenden kaupungin lähellä.^[1] Siellä on noin 12 km² laajuinen alue, jossa asui muinoin 30 000 – 40 000 asukasta.

Noin 450 jaa. tienoilla todella suureksi imperiumiksi kasvanut Teotihuacán hallitsi tolteekkien myöhempää kantapaikkaa Tulaa noin 300–600 jaa. Seudulle saapui noin 600–750 jaa., ehkä 600–650 jaa. mennessä Coyotlatelco-keramiikka, joka muistutti muun muassa pohjoisessa olevan Pueblan keramiikkaa^[3]. Coyotlatelco-keramiikkaa on löydetty myös palaneen Teotihuacánin alueelta. Tämä lienee liittynyt vieraiden nahuatlia puhuneiden heimojen saapumiseen alueelle.

Tolteekit ovat ilmeisesti saaneet nimensä kotikaupunkinsa Tollanin ("ruokojen paikka") eli nykyisen Tulan mukaan. Tolteekkien nimellä on useita merkityksiä, se voi tarkoittaa "kaupunkilaista" tai "sivistynyttä" sekä kirjaimellisesti "ruokojen ihmistä". ^[4][5] Tolteekkien vanha kaupunki, niin sanottu Pikku Tula, Tula Chico syntyi noin 700 jaa. ja siellä lienee asunut tolteekkeja ja alueen alkuperäisiä asukkaita. Näiden kulttuuritkin yhdistyivät. Tula Chicon kaupungin ala saattoi olla 5–6 km^{2 [3]}. Se perustettiin Teotihuacanin vaikutteiden alla, mutta El Tajín, Xochicalco ja chichimeekit vaikuttivat sen ulkonäköön. Toisten mielestä misteekit ja zapoteekit vaikuttivat tolteekkeihin.^[6]

Teotihuacán romahti noin 700–750 jaa ehkä tolteekkien, ehkä Xochicalcon, ehkä muiden ryöstämänä, kapinoihin tai kuivuuteen. Nahuatl-johtoinen Xochicalco nousi paikalliseksi mahdiksi.

Teotihuacánin suurvallan romahdettua Xochicalco-kaudella noin vuosina 750–870 ei alueella ollut pariin sataan vuoteen merkittävää imperiumia. Xochicalcon uskotaan vaikuttaneen tolteekkien vallan syntyyn, muun muassa sillä perusteella, että kuuluisa tolteekkijohtaja Ce Acatl Topiltzin Quetzalcóatl syntyi perimätiedon mukaan Xochicalcossa.

Tolteekit vahvistivat asemaansa noin vuonna 900, mahdollisesti tarunomaisen kuninkaansa Mixcóatlin johdolla. Tolteekkien merkittävin hallitsija oli Mixcóatlin poika ja seuraaja, Ce Acatl Topiltzin eli Ce Acatl Topiltzin Quetzalcóatl, joka jatkoi valloitussotia ja yhdisti suurimman osan ylängön kaupunkivaltioista valtansa alle. Ce Acatl Topiltzin luoman tolteekkien valtakunnan kulttuurivaikutteet levisivät laajalle, vaikkeivät he pystyneetkään kukistamaan voimakkaimpia kilpailijoitaan Xochicalcoa ja Cholulaa.^[4][5]

Tolteekit omaksuivat Teotihuacánin uskonnosta ja rakennustaiteesta useimmat piirteet. He laajensivat voimakkaasti Quetzalcoatlin, sulkakäärmejumalan, kulttia. Perimätiedon mukaan noin 923–947 jaa. hallinnut tolteekkikuningas Ce Acatl Topiltzin kannatti sulkakäärmejumalan kulttia ja otti sen nimen osaksi omaa hallitsijanimeään.^[1] Hänen vastustajansa jotka kannattivat sotaisaa Tezcalipocaa voittivat hänet 900-luvun alussa sisällissodassa, ja Topilzin Ce Acatl Quetzalcoatl pakeni luultavasti Jukatanille. Arkeologisten kaivausten mukaan näihin aikoihin alettiin rakentaa Suurta Tulaa jonkin matkan päähän pikku Tulasta.

Chaco Canyonin alueelta Yhdysvaltojen lounaisosissa vietiin lähistöltä louhittua turkoosia tolteekkien maahan.^[2]

Tolteekkeja vaelsi mayakaupunki Chichén Itzáan asti, jossa alkoi kukoistaa maya-tolteekki-kulttuuri, viimeinen mayojen nousu. Tolteekit toivat sine mukanaan ihmisuhrien harjoittamisen.^[7]

Pohjoisesta Meksikon keskiosiin vaeltaneet chichimeekit murskasivat 1100-luvulla tolteekkien ylivallan alueella. Sinne tunkeutuneiden kansojen joukossa olivat asteekit, jotka tuhosivat Tollanin 1100-luvun puolivälissä.^[1]

• Mesoamerikan intiaanikulttuurit
• Teotihuacan
• Xochicalco
• Chichimeekit

• Kari, Risto: Historian ABC - Kaikkien aikojen valtiot 5. Tammi 2001. ISBN 951-31-1097-4

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tolteekit Wikimedia Commonsissa