Wegberg
| Wegberg | |
|---|---|
 Wegbergin ydinkeskustaa |
|
 vaakuna |
|
  Wegberg |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Heinsberg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 84,3 km² |
| Korkeus | 61 m |
| Väkiluku (2019) | 28 163[1] |
| – Väestötiheys | 334 as./km² |
| Postinumero | 41844 |
| Suuntanumero(t) | 02431, 02432, 02434, 02436, 02161 |
Wegberg on kaupunki Heinsbergin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan läntisimmässä osassa. Wegbergin historiaa on värittänyt paikkakunnan jako Gelren ja Jülichin herttuakuntiin. Kaupunki tunnetaan myös useista historiallisista vesimyllyistään, ja se on saanut lisänimen Mühlenstadt.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wegberg sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa ja rajoittuu luoteessa Alankomaihin. Etäisyys Mönchengladbachin keskustasta on noin 12 kilometriä lounaaseen.[2] Wegberg on osa Pohjois-Saksan alankoa, kaupungin korkein kohta on 88 metriä mpy ja matalin 49 metriä mpy. Wegbergin alueella virtaa Maasin sivujoki Schwalm.
Wegbergin kantakaupunki on Grenzlandring-kehätien sisällä kaupungin itäosassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wegbergistä on varhaisin maininta vuodelta 966 keisari Otto I Suuren asiakirjassa. Tuolloin käytettiin kirjoitusasua Berck. Nykyasuunsa nimi taipui 1300-luvulla, jolloin haluttiin ilmentää paikkakunnan sijaintia sotilastien (Heerstraße) varrella. Gelren ja Jülichin herttuakuntien raja kulki vuosisatoja nykyisen Wegbergin alueella Schwalm-joen uomaa mukaillen. Vuosina 1543–1794 Gelren osuus Wegbergistä kuului Itävallan Alankomaihin ja Jülichin osuus puolestaan kuului Tüschenbroichin valtapiiriin. Vuosien 1794–1815 ranskalaisvallan jälkeen Wegberg liitettiin Preussiin ja hallinnollinen hajanaisuus päättyi 1820, kun Jülichin alueen kylät liitettiin Bürgermeisterei Wegbergiin. Kaupunkioikeudet Wegberg sai 5. kesäkuuta 1973. Saksan liittotasavallassa tehtiin laajamittaisia kuntatason aluereformeja 1970-luvulla, ja tuolloin myös Wegbergiin liitettiin viereisiä maalaiskuntia ja Wegbergistä liitettiin alueita viereisiin kaupunkeihin.
Wegbergin historiallista arkkitehtuuria edustaa muun muassa katolinen kirkko St. Peter und Paul. Tüschenbroichin linnan eli Schloss Tüschenbroichin historia alkaa 1100-luvulta.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wegbergin sijainti tiheään asutun Ruhrin alueen ja Benelux-maiden välissä on logistisesti edullinen. Kaupungissa on muun muassa Siemensin testikeskus Prüfcenter Wegberg-Wildenrath.
Wegbergissä on kaksi rautatieasemaa: Bahnhof Wegberg ja Bahnhof Dalheim sekä Arsbeckin rautatieliikennepaikka. Asemat sijaitsevat rataosuudella Eiserner Rhein. Wegbergin alueella kulkevat maantiet Bundesstraße 57 ja 221. Kaupungin eteläpuolitse kulkee moottoritie BAB 46 ja pohjoispuolitse BAB 52. Kantakaupunkia kiertävä ovaalinmuotoinen Grenzlandring rakennettiin ennen toista maailmansotaa sotilastarkoituksiin ja sitä käytettiin sodan jälkeen kilparatana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Entfernung von Wegberg nach Mönchengladbach Luftlinie.org. Viitattu 8.4.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
