Taivasten valtakunnan avaimet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pyhän Pietarin avaimet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jeesus ojentamassa taivasten valtakunnan avaimia Pietarille Pietro Peruginon maalauksessa.
Taivasten valtakunnan avaimet kuvattuna Paaviuden tunnukseen yhdessä paavin kolmikerroksisen tiaran kanssa.

Taivasten valtakunnan avaimet tai Pyhän Pietarin avaimet on kristinuskossa käytetty nimitys taivasten valtakunnan avaimista, jotka Jeesus sanoi luovuttavansa apostoli Simonille tehden tästä Pietarin. Pietari kuvataan taiteessa usein kyseisten avainten kanssa. Aihetta esittävissä allegorisissa kuvissa avaimia on yleensä kaksi ja ne ovat suurikokoisia. Monesti avainten päähän on kuvattu ristin muotoinen syvennys. Kuvissa molemmat avaimet ovat usein identtisiä.

Raamatullinen perusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivasten valtakunnan avaimilla viitataan Jeesuksen Matteuksen evankeliumin 16. luvun 19. ja 20. jakeessa apostoli Pietarille antamaan valtaan syntien anteeksiantamiseen ja anteeksiannon pidättämiseen:

»Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari [kallio], ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.»
(Matt. 16:18-19)

Matteuksen evankeliumissa Jeesus antaa saman vallan myös muille apostoleilleen, näin myös Johanneksen evankeliumissa.[1] On huomattava, että evankeliumikertomuksissa avainten valtaa ei luovuteta kaikille opetuslapsille, vaan pelkästään apostoleille.

Avainten valta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaa antaa syntejä anteeksi ja pidättää anteeksianto nimitetään usein avainten vallaksi (lat. potestas clavium). Teologisessa kielenkäytössä avainten valta ymmärretään joko tarkkana käsitteenä, jolloin se tarkoittaa nimenomaisesti valtaa antaa syntejä anteeksi (lat. potestas absolutionis, absoluutiovalta), tai laajana käsitteenä, jolloin se tarkoittaa kaikkea kirkollista valtaa. Synninpäästöön liittyy erityisesti kysymys jurisdiktiosta eli hallintovallasta (lat. potestas iurisdictionis). Tämä tulkinta on yhteinen sekä roomalaiskatoliselle että luterilaiselle kirkolle.[2]

Paavius ja jurisdiktiovalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisen kirkon näkemyksen mukaan Pietarista tuli kaikkien apostolien johtaja Jeesuksen luovuttaessa tälle avaimet. Samalla katolinen kirkko katsoo, että Pietarista tuli ensimmäinen paavi. Pietarinkirkon kupolin sisäreunaan onkin kirjoitettu: Tu es Petrus et super hanc petram aedificabo ecclesiam meam et tibi dabo claves regni caelorum[3] (suomeksi Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet).

Katolinen kirkko katsoo paavin Pietarin seuraajana olevan ylin kirkollinen auktoriteetti maan päällä ja siten kantavansa avainten vallan korkeinta muotoa.[4] Paavin valtaan kuuluu oikeus julistaa jokin asia tai henkilö pannaan. Taivasten valtakunnan avaimet ovatkin yksi paavin tunnuksista. Vatikaanin vaakunassa on tämän merkkinä kaksi avainta.[5] Vaakunan osana avaimet ovat mukana myös Vatikaanivaltion lipussa.

Kirkollisen vallan päätyypit ovat opetusvalta (ks. magisterium), papillinen tai sakramentaalinen valta (lat. potestas sacerdotalis, sacramentalis) ja hallintovalta. Paavin lisäksi katolisessa kirkossa jurisdiktio- eli hallintovaltaa käyttävät piispat. Papillista valtaa käyttävät paavi, piispat ja papit ja opetusvaltaa ensisijaisesti piispa.[6] Vallan päätyyppien alla voidaan, erityisesti papillisessa vallassa, nähdä alaluokitteluja kuten esim. valta antaa syntejä anteeksi (absoluutiovalta) ja valta vihkiä papiksi (lat. potestas ordinis).

Luterilaisuus ja absoluutiovalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietari pitelee taivaan avaimia, Helsingin tuomiokirkon katolla oleva Hermann Schievelbeinin veistos.

Avainten valta tarkkana käsitteenä koskee ennen kaikkea absoluutiovaltaa eli valtaa antaa syntejä anteeksi. Katolisen kirkon opin mukaan tämä valta on ensisijaisesti piispalla ja toissijaisesti papilla. Valtaa käytetään ripin sakramentilla. Pappi tarvitsee luvan toimia hiippakunnassa, jotta hän voi laillisesti toimittaa ripin sakramenttia.[7] Luterilainen kirkko kuuluu samaan teologiseen traditioon ja pitää absoluutiovallan sekä muunkin hengellisen vallan piispoilla ja papeilla: "avainten valta eli piispojen valta merkitsee evankeliumin mukaisesti valtaa ja Jumalan käskyä saarnata evankeliumia, antaa anteeksi ja pidättää synnit sekä toimittaa sakramentit" [8]. Luterilaiset tunnustuskirjat pitävät osin rippiä jopa sakramenttina.[9] Vaikka myöhempi luterilaisuus on luopunut nimittämästä rippiä sakramentiksi, sitä edelleen pidetään syntien anteeksiannon todellisena paikkana.

Luterilaisuudessa on eriäviä mielipiteitä siitä, tuleeko rippiä pitää yleisen pappeuden piiriin kuuluvana tehtävänä vai onko se selkeästi erityiselle pappisviralle kuuluva tehtävä. Maallikkojen asemaa korostava herätysliikekristillisyys on usein pitänyt rippiä tehtävänä, jonka maallikkokin voi toimittaa. Suomessa avainten valtaa korostetaan erityisesti lestadiolaisessa herätysliikkeessä.[10] Teologisessa kielenkäytössä erotetaan toisistaan rippi ja armonvakuutus; rippiä pidetään lähes sakramentaalisena armonvälineenä, joka julistaa synnit anteeksi tässä ja nyt, kun taas armonvakuutus muistuttaa ja vakuuttaa Kristuksen jokaiseen hetkeen ja paikkaan ulottuvasta syntejä anteeksiantavan uhrin voimasta, jonka uskomalla synnit saa anteeksi. Suomen evankelisluterilainen kirkko on säätänyt yksityisen ripin nimellä kulkevan kirkollisen toimituksen, jonka "voi ottaa vastaan pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen."[11] Yksityistä rippiä ei ole siis kirkon toimituksena rajattu vain pappien tehtäväksi. Salassapitovelvollisuus on kuitenkin säädetty papille ja lehtorille ehdottomana, eikä heitä tuomioistuin voi pakottaa kertomaan ripissä paljastettua - eikä sitä voida käyttää todisteena, vaikka pappi sen paljastaisikin. Jonkun muun, kuten muun seurakunnan työntekijän tai seurakuntalaisen tuomioistuin voi kuitenkin pakottaa paljastamaan ripissä kerrotun.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Matt. 18:18; Joh. 20:23.
  2. ↑ Catholic Encyclopedia: Power of the Keys; Augsburgin tunnustus XXVIII, 5 (Arkistoitu – Internet Archive).
  3. ↑ Ihmistä suurempi : paaviuden historia s. 15
  4. ↑ Catholic-pages.com: Did Jesus make Peter pope? Second, Jesus says, "I will entrust to you the keys of the kingdom of heaven." In the Old Testament, the "number two" person in the Kingdom literally held the keys....Therefore, St. Peter and each of his successors represent our Lord on this earth as His Vicar and lead the faithful flock of the Church to the Kingdom of Heaven...As Catholics, we believe that the authority given to St. Peter did not end with his life but was handed on to his successors
  5. ↑ Timo Muola: Miksi paavi nousi kuninkaitakin suurempaan asemaan? RaamattuNET. Viitattu 28. helmikuuta 2007.
  6. ↑ Catholic Encyclopedia, Ecclesial Jurisdiction.
  7. ↑ Catholic Encyclopedia, The Sacrament of Penance.
  8. ↑ Augsburgin tunnustus XXVIII, 5 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Augsburgin tunnustuksen puolustus XI, 2 (Arkistoitu – Internet Archive).
  10. ↑ Jouko Talonen: Lars Levi Laestadiuksen elämä ja sanoma (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Kirkollisten toimitusten kirja II, Yksityinen rippi, rubriikki.
  12. ↑ Verkkouutiset, Papin vaitiolovelvollisuus on ehdoton.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taivasten valtakunnan avaimet.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taivasten_valtakunnan_avaimet&oldid=22654850”