Pielavesi

Pielavesi
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°13′55″N, 026°45′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero	595
Hallinnollinen keskus	Pielaveden kirkonkylä
Perustettu	1811[1]
Kokonaispinta-ala	1 406,51 km² 81:nneksi suurin 2022 [2]
– maa	1 153,23 km²
– sisävesi	253,28 km²
Väkiluku	3 993 193:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys	3,46 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [4]
– 0–14-v.	13,5 %
– 15–64-v.	48,9 %
– yli 64-v.	37,6 %
Äidinkieli	2023 [5]
– suomenkielisiä	97,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,0 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja	Johanna Viita
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025[7]  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Kok.  • SDP  • KD	11 3 3 2 1 1
www.pielavesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 993 ihmistä^[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km², josta 253,28 km² on vesistöjä.^[2] Väestötiheys on 3,46 asukasta/km². Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.

Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit-niminen tapahtuma.^[8]

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.^[8]

Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).^[9]

Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.^[10]

Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.

Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamassa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.^[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pielaveden kirkonkylä.^[12]

Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811^[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.^[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878. Keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuosina 1939–1940.

Pielaveden kunnanjohtajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Johanna Viita vuoden 2022 alusta. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä lokakuussa 2021.^[14] Vuosina 2016–2021 kunnanjohtajana toimi Vilma Kröger^[15], joka irtisanoutui tehtävästään kesäkuussa 2021.^[16] Krögerin edeltäjä oli Mika Sivula, joka toimi kunnanjohtajana 2012–2015. Sivula siirtyi Lohjan kaupunginjohtajaksi kesällä 2015.^[17] Vuosina 2010–2012 kunnanjohtajana toimi Sami Miettinen,^[18] joka siirtyi Vihdin kunnanjohtajaksi keväällä 2012.^[19]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.^[7]

Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.^[20]

Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.^[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalvelua yrityksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.^[22]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Perusopetusta annetaan Pielaveden yhtenäiskoulussa sekä Pohjois-Pielaveden ja Säviän kyläkouluissa.^{[24][25][26][27]} Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa Pielaveden lukio.^[28]

Perusterveydenhoidon palveluja tarjoaa Pielaveden terveysasema. Iltapäivän lopulla ja viikonloppupäivisin lääkäripäivystys on joinain päivinä naapurikunta Keiteleen terveysasemalla. Iltaisin ja öisin päivystysvastuu on Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksellä.^[29]

Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.^selvennä

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[30]

• Pielaveden seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.^selvennä

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pielavedellä toimii Pielaveden helluntaiseurakunta.^[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.^[32]

Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura, jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.

Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.^[33] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.

Pielaveden Yrittäjät on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.^[34]

• Luettelo Pielaveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pielavesi Wikimedia Commonsissa

• Pielaveden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Pielaveden avainluvut

n k m Pohjois-Savon maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Iisalmi Joroinen Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Entiset kunnat Iisalmen maalaiskunta Juankoski Kangaslampi Karttula Kuopion maalaiskunta Maaninka Muuruvesi Nilsiä Riistavesi Säyneinen Varpaisjärvi Vehmersalmi