Stora Enso

Wikipediasta
23 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 26. elokuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stora Enso Oyj
Tunnuslause "rethink."
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: STEAV
OMXH: STERV
OMXS: STE A
OMXS: STE R
Markkina-arvo 9,878 mrd € (31.12.2023)[1]
ISIN FI0009005961
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Hans Sohlström[2]
Puheenjohtaja Kari Jordan[3]
Kotipaikka Salmisaarenaukio 2
Helsinki, Suomi[2]
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet pakkaukset, biomateriaalit, puutuotteet ja paperi
Liikevaihto Laskua 9 396 milj. euroa (2023)[2]
Liikevoitto Laskua 342 milj. euroa (2023)[2]
Tilikauden tulos Laskua 233 milj. euroa (2023) [2]
Henkilöstö Laskua 20 822 (2023)[2]
Omistaja kolme suurinta omistajaa: Solidium, FAM ja KELA (2024)[4]
Kotisivu www.storaenso.com

Stora Enso Oyj on suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n (aik. Enso-Gutzeit Oy) yhdistyessä vuonna 1998. Vuonna 2015 Stora Enso oli maailman toiseksi suurin painopaperin valmistaja.[5]

Yritys on noteerattu sekä Helsingin että Tukholman pörsseissä. Vuonna 2023 Stora Enso oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 9. suurin yritys.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Storan historia (1288–1997)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Ensolla on pitkä historia – sen toisen edeltäjäyhtiön Stora AB:n juuret ulottuvat yli 700 vuoden päähän, jolloin Keski-Ruotsissa Falunissa alkoi kuparin louhinta. Ensimmäinen kirjallinen todiste Storan toiminnasta on vuodelta 1288. Ruotsin kuningas virallisti yhtiön vuonna 1347, jolloin sille valittiin kaivosmiehistä koostuva neuvosto ja se sai nimen Kopparberg. Teollisen vallankumouksen aikana tuotanto keskittyi raudan jalostamiseen. Vuosien saatossa yhtiön toiminta laajeni myös energiaan, sahaukseen, sellun ja paperin tuotantoon. Vuonna 1862 yhtiön toiminnot yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi, ja sen nimeksi tuli Stora Kopparbergs Bergslags, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1888. Merkittävä muutos yhtiön toiminnassa tapahtui vuonna 1978, jolloin rauta- ja terästeollisuudesta luovuttiin ja toiminta keskitettiin metsänhoitoon, selluun ja paperiin.[7]

Enson historia (1872–1997)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enson juuret yltävät 1850-luvulle, jolloin Köningsbergistä kotoisin oleva Wilhelm Gutzeit perusti Wilh. Gutzeit & Co. -yrityksen Norjassa. Norjaan hän oli muuttanut työskennelläkseen teollisuusalalla työskentelevän serkkupuolensa Benjamin Wegnerin sihteerinä. Gutzeitin viidestä lapsesta vain yksi eli aikuiseksi asti. Hans Gutzeit aloitti työt isänsä kanssa 1860-luvulla ja peri yrityksen vuonna 1869 tämän kuoltua. Vuonna 1871 hän aloitti toimintansa Suomessa yhdessä norjalaisen Lars J. Bredesenin kanssa. Gutzeit perusti sahan Kotkaan marraskuussa 1872 ja antoi sille nimen W. Gutzeit & Comp.[8] Saha oli Suomen ensimmäinen höyrysaha.[9]

Vuonna 1897 yhtiöstä tuli suomalainen yhtiö, ja sen nimeksi tuli Aktiebolaget W. Gutzeit & Co.[8]

Kun Gutzeit & Co osti Aktiebolaget Pankakosken vuonna 1908 ja Enso Träsliperi Ab:n Jääskestä vuonna 1911, yhtiön tuotteisiin tuli myös kartongintuotanto.[8]

Vuonna 1918 yhtiön osakkeet osti vastikään itsenäistynyt Suomi, ja Gutzeitista tuli täysin valtion omistama yhtiö.[8]

Vuonna 1924 yhtiön pääkonttori siirrettiin Kotkasta Helsinkiin.[10] Yhtiön nimi muutettiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiöksi vuonna 1928.[8]

Yhtiö alkoi rakentaa Kaukopään tehdasta Imatralle vuonna 1935. Se oli tuolloin Euroopan suurin sulfaattisellutehdas.[10]

Summan paperitehdas Haminassa otettiin käyttöön vuonna 1955.[10]

Yrityksen nimi muutettiin Enso-Gutzeit Oy:ksi vuonna 1981.[8] Vuonna 1987 Enso-Gutzeit osti A. Ahlström Osakeyhtiön metsäteollisuuden Varkaudesta.[11]

1990-luvulla Ensosta ja sen kilpailijasta UPM-Kymmenestä tuli Euroopan suurimpia metsäyhtiöitä.[9] Vuonna 1993 yhtiö osti Tampella:n yksiköt, Tampella Forest Oy:n ja Tambox Europen yksiköt Suomesta ja Ruotsista.[12]

Vuonna 1996 kaksi valtion omistamaa metsäyhtiötä fuusioitiin, ja Enso-Gutzeit Oy:stä ja Pohjois-Suomessa toimineesta Veitsiluoto Oy:stä tuli Enso Oyj,[13] joka oli yksi Euroopan suurimpia metsäyhtiöitä.[7]

Vuonna 1997 yhtiö osti enemmistöosuuden saksalaisesta metsäyhtiöstä Holtzmann & Cie.[14]

1998–2009 (Stora Enso Oyj)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 Enso Oyj ja Stora Kopparbergs Bergslags Aktiebolag eli Stora AB fuusioitiin ja syntyi paperiteollisuusyhtiö Stora Enso Oyj.[15]

Stora Enso osti yhdysvaltalaisen Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla keväällä 2000. Kaupan piti olla vahva päänavaus Pohjois-Amerikan markkinoille. Pian kuitenkin paljastui markkinoiden ylikapasiteetti, ja Stora Enson maksama hinta osoittautui vahvasti ylimitoitetuksi. Vetäytyessään markkinoilta Stora Enso myi syyskuussa 2007 tehtaat yhdysvaltalaiselle NewPage-yhtiölle, joka on Cerberus Capitalin tytäryhtiö. Kauppahinta oli 1,8 miljardia euroa. Kauppaan sisältyi seitsemän tuotantolaitosta Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa.[16]

Vuonna 2005 Stora Enson ja brasilialaisen Aracruz Celulose S.A:n yhteisesti omistamalle Veracel-yhtiölle valmistui Brasiliaan maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, jonka tuotantokyky oli 900 000 tonnia valkaistua sellua vuodessa. Tehdas käytti raaka-aineena eukalyptuspuuta. Aracruz ja Veracel olivat 2000-luvulla otsikoissa monien erilaisten kiistojen myötä.[17] Yhtiöiden on väitetty rikkovan muun muassa työaikalakeja ja ympäristönormeja. Stora Enson mukaan Veracel on toiminut kaikkien Brasilian lakien ja asetusten mukaan.[18] Veracel sai tunnustusta ainutlaatuisesta puuviljelmäkonseptistaan, se on esimerkiksi mukana WWF:n ”uuden sukupolven plantaasit” -projektissa, jonka päämääränä on tunnistaa ja edistää parhaita toimintatapoja plantaaseihin liittyen. Vain puolet Veracelin hankituista maa-alueista käytettiin eukalyptuksen tuotantoon ja loput maa-alueista käytettiin alkuperäiskasvillisuuden suojeluun ja ennallistamiseen.[19] Veracelin puuviljelmät oli sertifioitu FSC-standardin mukaan, joka varmisti, että puuviljelmien hoidossa oli otettu huomioon ympäristönsuojelu ja paikallisen väestön edut.[17][20]

Stora Enso ilmoitti lokakuussa 2007 sulkevansa Summan paperitehtaan Haminassa sekä lopettavansa selluntuotannon Kemijärvellä ja Norrsundetissa Ruotsissa. Lisäksi yhtiö ilmoitti pysäyttävänsä yhden paperikoneen Anjalankoskella.[21] Se kertoi myös aikeistaan myydä Kotkan paperitehdas, koska tehtaalla olisi tarvittu suuria investointeja.lähde? Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan joulukuussa sellun ja bioenergian tuotantoon.[22] Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen, koska se ei halunnut kilpailijoita, jotka voisivat häiritä sen puunhankintaa. Stora Enson sai ostotarjouksen myös saneerausohjelmaan kuuluvasta Norrsundetin sellutehtaasta Ruotsissa.[23] Kemijärvelle tehtaan tiloihin tuli lopulta Stora Enson ja valtion tukemana noin 100 henkeä työllistävä Arktos Groupi Oy:n (alkujaan Anaika Group) konepaja ja liimapalkkitehdas. Summan tehtaan osti 40 miljoonalla eurolla Google.lähde?

Kesäkuussa 2008 Stora Enso myi pääkonttorirakennuksen saksalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Deka Immobilien GmbH:lle noin 30 miljoonalla eurolla, ja jäi itse kiinteistöön vuokralle. Samalla yhtiö ilmoitti siirtävänsä pääkonttorinsa lähivuosina sopivimpiin tiloihin pääkaupunkiseudulle.[24] Syyskuussa kerrottiin, että Imatran tehtaan kartonkilinja aiottiin sulkea vuoteen 2010 mennessä ja myös Varkauden ja Enon Uimaharjun yksiköistä haluttiin vähentää noin 500 työpaikkaa.[25] Kemijärven selluloosatehtaan, Summan paperitehtaan ja Anjalankosken paperikoneen lakkauttaminen oli osa Stora Enson kannattavuuden lisäämistä, mihin liittyi ensisijaisesti aikakauslehtipaperin tuotannon supistaminen Euroopan unionissa. Ruotsista lakkautettiin latvialaisella puulla käynyt Norrsundetin selluloosatehdas. Tehtaiden lakkauttamista perusteltiin sillä, että viidesosa paperi- ja kartonkitehtaiden käyttämästä puukuidusta tuli Venäjältä eikä tuonti ollut enää kannattavaa uusien Venäjän puutullien vuoksi. Kemijärven selluloosatehtaan käyttämää puuta Itä-Lapista käytettäisiin Stora Enson Oulun ja Veitsiluodon tehtailla.lähde?

Stora Enson tehdas Oulussa.

Toukokuussa 2009 Stora Enson ja chileläinen Araucon kertoivat ostavansa Uruguaysta metsää yli 100 000 hehtaaria. Myyjänä oli espanjalainen Grupo ENCE. Kaupan arvo oli noin 250 miljoonaa euroa, josta Stora Enson osuus oli puolet. Kaupalla turvattiin raaka-aineen saanti yhtiöiden Uruguayhin suunnittelemalle sellutehtaalle, josta ei kuitenkaan ollut vielä rakentamispäätöstä. Maakaupan myötä Stora Ensosta ja Araucosta tuli yhdessä Uruguayn suurin yksityinen maanomistaja ja yksi suurimmista puuviljelmien omistajista.[26] Kesäkuussa Stora Enso ja Neste Oil avasivat Varkauteen biopolttoaineiden koelaitoksen, jolla kehitetään liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa hakkuutähteistä. Laitosta hallinnoi NSE Biofuels, jonka Stora Enso ja Neste omistivat puoliksi.[27]

2010–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotkan paperitehdas myytiin heinäkuussa 2010 amerikkalaiselle OpenGate Capital -sijoitusyhtiölle. Kauppaan kuului Kotkan tehtaan lisäksi StoraEnson laminaattipaperitoiminnot Malesiassa, sekä Tainionkosken laminaattipaperikone Imatralla.lähde?

Keväällä 2012 kerrottiin, että Stora Enso ja Kiinan valtion omistama Guangxi Forestry Group rakentavat kartonki- ja sellutehtaan Beihain kaupunkiin Etelä-Kiinan Guangxiin. Stora Enson osuus yhteisyrityksestä oli 85 prosenttia ja Guangxin 15 prosenttia. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 1,6 miljardia euroa. Tehdasalueelle suunniteltiin vuosikapasiteetiltaan 450 000 tonnin kartonkikonetta, 900 000 tonnin sellutehdasta, energialaitosta ja muita tukitoimintoja. Stora Enso ja valtio-omisteinen Guangxi Forestry Group perustivat yhteisyrityksen toimintoja hallinnoimaan.[28] Oji Nantong aloitti toimintansa vuonna 2014.[29] Tammikuussa 2017 Stora Enso kertoi sellutehdassuunnitelman peruuntuneen, koska sellun hinta on laskenut. Yhtiö laski saavansa tarvitsemansa sellun ostamalla sitä joko markkinoilta tai omilta sellutehtailtaan. Sellutehdashankkeen kustannus olisi ollut noin 800 miljoonaa euroa. Beihain kuluttajapakkauskartonkitehdasta Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström piti "erinomaisena investointina Kiinan markkinoita ajatellen”.[30]

Kesällä 2013 Stora Enso ilmoitti, että se aikoo investoida 32 miljoonaa euroa rakentaakseen biojalostamon Sunilan sellutehtaalle Kotkaan. Muutos vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 90 prosenttia maakaasusta mustalipeästä erotetulla ligniinillä. Investointi oli ensimmäinen askel uudessa ulkoisille asiakkaille suunnattussa ligniini-liiketoiminnassa. Se on suunnattu maailmanlaajuisesti erikoiskemikaaleja sekä teknisiä materiaaleja valmistaville asiakkaille, jotka pystyvät ligniinin avulla korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Investoinnilla kustannetaan ligniinin erotin ja kuivaaja, ligniinipölyn polttimet meesauunissa ja pakkauslinja. Tuotannon odotettiin käynnistyvän alkuvuonna 2015. Investoinnin avulla odotettiin 80 miljoonan euron liikevaihtoa vuodelle 2017. Vuonna 2013 Sunilan tehtaan kapasiteetti oli 370 000 tonnia havusellua vuodessa ja se työllisti noin 230 henkilöä.[31]

Kesäkuussa 2014 Stora Enso kertoi muuttavasnsa Varkauden tehtaan lehtisellusta havuselluun.[29] Uruguayssa Stora Enson ja Araucon Punta Pereirassa sijaitseva yhteisyritys oli saanut kaikki tarpeelliset luvat viranomaisilta ja tehdas aloitti toimintansa. Montes del Plata oli maailman suurin sellutehdas ja sen vuosittainen kapasiteetti oli 1,3 miljoonaa tonnia valkaistua kemiallista eukalyptussellua. Tehdas tuotti oman energiansa biomassasta, ja myi vuosittain tuottamastaan noin 160 megawatista noin 70 megawattia valtakunnalliseen verkkoon. Tehdas halusi minimoida rekkaliikennettä Uruguayn teillä, joten sillä oli tehdasalueella oma syväsatama sellun vientiä varten ja proomulaituri puun tuontia varten.[29] Stora Enso oli liikevaihdon perustella mitattuina viidenneksi suurin metsäteollisuusyritys maailmassa.[32]

Stora Enson tehtaat Varkauden keskustassa.

Keväällä ja kesällä 2015 Varkauden tehtaalla tehtiin suuria muutostöitä, joita oli tekemässä kerrallaan noin 100–250 ulkopuolista projektihenkilöä. Vakituisia työntekijöitä paperi- ja sellutuotannossa Stora Ensolla on Varkaudessa 260. Muutostyöt liittyivät tuotesuunnan muutokseen, johon kuului kierrätyskuitulaitoksen muutostyöt ja uusi kattilavesilaitos. Syksyllä 2015 hienopaperikone korvattiin ensikuituun pohjautuvalla aaltopahvikoneella.[33][34] Investoinnin suuruus oli 110 miljoonaa euroa. Koneen vuosikapasiteetti on noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua. Tyhjillään olevaan entiseen PK4-halliin asennettiin LVL-viilupuulinja. Tämän investoinnin arvo oli 43 miljoonan euroa. Yhtiön tavoitteena oli käynnistää uusi viilupuulinja vuoden 2016 huhti-kesäkuussa.[34]

Syksyllä 2016 Stora Enso ilmoitti sulkevansa Heinolan aaltopahvitehtaan ja siirtävänsä aaltopahvin valmistuksen Lahteen. Yhtiö kertoi investoivansa Lahdessa noin 19 miljoonaa euroa uusiin koneisiin ja laitteisiin, muun muassa uuteen aaltopahvikoneeseen. Projektin arvioitiin valmistuvan alkuvuonna 2018. Suunnitelman mukaan aaltopahvipakkausten valmistamista jatketaan Kristiinankaupungin tehtaalla, Heinolassa taas jatkaa fluting-tehdas.[35] Paperidivisioonan osuus Stora Enson liikevaihdosta oli 10 prosenttia ja yksiköllä oli noin 5 000 työntekijää ja 20 paperikonetta.[36]

Helmikuussa 2017 Stora Enso kertoi investoivansa Heinolan Flutingtehtaaseen 28 miljoonaa euroa parantaakseen sen tuotteiden laatua ja lisätäkseen sen tuotantokapasiteettia[37] ja sulkevansa Kvarnsvedenin tehtaalla Ruotsissa yhden kolmesta paperikoneesta koneen vanhuuden ja paperin kysynnän laskun vuoksi.[38]

Vuonna 2018 Stora Enso esitteli muovin korvikeena käytettävän DuraSense-biokomposiitin. Biokomposiittia valmistetaan Hylten tehtaalla Ruotsissa noin 15 000 tonnia vuodessa. Stora Enso on Euroopan suurin puukuitupohjaisen biokomposiitin valmistaja.[39] Se esitteli myös älypakkauksiin soveltuvan muovittoman kuitupohjaisesta paperista valmistettavan RFID-tunnisteteknologian.[40] Vuonna 2019 se kehitti ratkaisun vähittäiskaupan automatisointiin, jossa yhdistettiin paperipohjaisen RFID-tunniste ja älypuhelimella tai maksukortilla toimivat e-kioskit. Ratkaisua tarjotaan yhdessä digitaalisia palveluja tarjoavan Atoksen kanssa.[41]

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2020 Stora Enso perusti uuden Forest-divisioonan. Siihen kuului Stora Enson metsäomaisuus Ruotsissa, 41 prosentin osuus Tornatorista, jonka metsäomaisuus sijaitsee pääosin Suomessa ja puunhankintatoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa.[42] Toukokuussa julkistettiin Katajanokalle Katajanokanlaiturille rakennettavan uuden pääkonttorin kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun kuusi parasta ehdotusta, joista yksi valitaan kesäkuussa 2020.[43]

Heinäkuussa 2021 Stora Enso kertoi myyvänsä RFID-tunnisteteknologiansa Grupo CCRR-yhtiölle.[44] Joulukuussa kerrottiin, että Stora Enson uuden pääkonttorin rakentaminen oli aloitettu. Työeläkeyhtiö Varman omistamaan rakennukseen suunniteltiin myös muita toimitiloja sekä hotellia. Rakennuksen oli määrä valmistua keväällä 2024. Stora Enso muutti väliaikaiseen pääkonttoriin Varman omistamaan kiinteistöön Salmisaareen.[45]

Maaliskuussa 2022 Stora Enso kertoi aikeistaan myydä neljä paperitehdasta, jotka sijaitsivat Anjalassa, Ruotsissa Hyltessä ja Nymöllassa ja Saksassa Maxaussa. Jos ostajaa ei löytyisi, yhtiö jatkaisi tehtaiden pyörittämistä.[46]

Toukokuussa 2022 Stora Enso myi Venäjällä sijaitsevat aaltopahvipakkaustehtaansa paikalliselle johdolle Venäjän markkinoiden epävarmuuden vuoksi.[47] Stora Enso sai tammikuussa 2023 päätökseen alankomaalaisen aaltopahvipakkausten valmistajan De Jong Packaging Groupin oston. Tuoretuotteiden, verkkokaupan ja teollisuuden pakkausten valmistamiseen erikoistuneen yrityksen yritysarvo oli noin miljardi euroa. Sen tuotevalikoima täydentää ja parantaa Stora Enson tarjontaa ja kasvattaa sen aaltopahvipakkauskapasiteetin yli kahteen tuhanteen miljoonaan neliömetriin.[48]

Syyskuussa 2023 Stora Enso ilmoitti sulkevansa Kotkan Sunilan sellutehtaan. Tehtaan sulkeminen vaikutti 240 työntekijään ja sen tuotanto oli ollut pysähdyksissä jo saman vuoden toukokuusta lähtien.[49][50] Sulkemisen merkittävimpänä syynä oli Venäjän hyökkäyssodasta seuranneiden pakotteiden aiheuttama venäläisen puuntuonnin loppuminen.[49] Sunilan sellutehtaan lisäksi Stora Enso päätti sulkea Näpin sahan Virossa sekä yhden Puolan Ostrołękassa sijaitsevan tehtaan aaltopahvin tuotantolinjoista.[50] Toimitusjohtaja Annica Breskyn seuraajana aloitti Hans Sohlström. Muun muassa Ahlstromin toimitusjohtajana toiminut Sohlström oli ollut Stora Enson hallituksessa.[51]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stora Enson pääkonttori Helsingin Katajanokalla. Arkkitehti Alvar Aalto.
Stora Enson selluloosatehdas Joensuun Uimaharjussa.

Stora Enson pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja yhtiöllä on sen lähes 21 000 työntekijää.[2]

Vuonna 2024 Stora Ensolla oli Suomessa seuraavat

Ruotsissa sillä on kaksi kartonkitehdasta, sellutehdas, kaksi sahaa ja pakkausyksikkö. Sillä on tuotantoa myös Baltiassa, Belgiassa, Itävallassa, Kiinassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa.[52]

Vuonna 2024 Stora Enso koostui viidestä liiketoiminta-alueesta:[42]

  • Biomaterialsin tuotteita ovat erilaiset sellulaadut, joita käytetään paperin, kartongin, pehmopapereiden ja hygieniatuotteiden valmistukseen. Prosessien sivutuotteina syntyy muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä.[42]
  • Forest-divisioona hoitaa Stora Enson metsäomaisuutta Ruotsissa ja yhteisyritys Tornatorin pääosin suomalaisia metsiä. Se vastaa myös puunhankintatoiminnoista Pohjoismaissa ja Baltiassa.[42]
  • Packaging materials kehittää ja valmistaa sekä uutta että kierrätyspohjaista kuluttajapakkauskartonkia. Sen tuottamiin materiaaleihin pakataan esimerkiksi elintarvikkeita, juomia ja lääkkeitä ja niitä käytetään myös kuljetuspakkauksissa.[42]
  • Packaging Solutions kehittää ja myy kuitupohjaisia pakkauksia ja niihin liittyviä palveluja. Se jalostaa muun muassa aaltopahvia, kartonkia, muotoonpuristettua kuitua ja pakkausvaahtoa.[42]
  • Wood Productsin puupohjaisia tuoteratkaisuja käytetään rakentamisen ja asumisen tarpeisiin. Yksikön tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi pelletit,[42] massiivipuuelementit (CLT ja LVL eli viilupuu), ovi- ja ikkunakomponentit sekä sahatavara.[53]

Yhteisyritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enso omistaa puolet brasialaisesta Veracelista, toisen puolen omistaa Suzano Papel e Celulose. Uruguayssa Stora Ensolla ja Celulosa Arauco y Constitución -yrityksellä on yhteisyritys nimeltään Montes del Plata.[54]

Tornatorista Stora Enso omistaa 41 prosenttia.[42]

Johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajana on 18. syyskuuta 2023 lähtien toiminut Hans Sohlström.[51]

Yhtiön aiempia toimitusjohtajia ovat olleet

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson hallitukseen kuuluivat vuonna 2024 hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan ja varapuheenjohtaja Håkan Buskhe. Hallituksen varsinaiset jäsenet olivat Elisabeth Fleuriot, Helena Hedblom, Astrid Hermann, Christiane Kuehne, Richard Nilsson ja Reima Rytsölä.[3]

Stora Enson omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enson suurimmat osakkeenomistajat maaliskuussa 2024 olivat[4]:

  1. Solidium (Suomen valtion omistama yhtiö)
  2. Foundation Asset Management (Wallenberg-säätiöiden omistama yhtiö)
  3. Kansaneläkelaitos
  4. Ilmarinen
  5. Varma

Markkinat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Stora Enson työntekijöistä sijaitsee Euroopassa. Vuonna 2022 työntekijöistä 26 % työskenteli Suomessa, 22 % Ruotsissa, 13 % Kiinassa, 9 % Puolassa, 5 % Venäjällä ja Tšekissä ja 4 % Itävallassa. Muissa kuin edellä mainituissa Euroopan maissa (esimerkiksi Baltian maissa, Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Sakassa) työskenteli 13 % henkilöstöstä. 3 prosenttia työntekijöistä oli Brasiliassa ja Uruguayssa ja prosentti muissa maissa.[54]

Yritysvastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2015 Stora Enson johtokunnassa aloitti Noel Morrin [58], joka nimettiin konsernin yritysvastuutoiminnon johtajaksi alihankintaketjuissa tapahtuneen lapsityövoiman käyttöön liittyneen kohun jälkeen.[59][60]

Hukkajoki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 yhtiö sai runsaasti kritiikkiä hitaasta kriisiviestinnästä ja vähättelevästä asenteesta epäiltyyn törkeään luonnonsujelurikokseen ja sen aiheuttamiin tuhoihin ja korvausvastuisiin liittyen Hukkajioella. Yrityksen ei katsottu suhtautuneen riittävällä vakavuudella tai olevan varautunut tapahtuneeseen tai jopa miljooniin euroihin nouseviin velvoitteisiin. Vasta kahdeksan vuorokautra myöhemmin, median uutisoitua asiasta runsaasti, Stora Enso myönsi korvausvelvoitteen ja vaikutukset suojelluille kohteille ja puutokset omassa toimintaketjussaan.[61].

Lapsityövoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stora Enso on joutunut useiden mediakohujen kohteeksi kehitysmaissa harjoittamansa toiminnan takia. Toukokuussa 2012 Ruotsin kanava SVT2 arvosteli dokumentissaan Stora Ensoa yhteistyöstä kiinalaisen hallinnon kanssa ja paikalliselle väestölle tärkeiden metsien tuhoamisesta. Maaliskuussa 2014 ruotsalainen TV4-kanavan Kalla Fakta-ohjelmassa Stora Enso myönsi hyödyntäneensä alihankkijoidensa kautta lapsityövoimaa.[59]

Kesällä 2014 Stora Enson uusi toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström kertoi haluavansa vahvistaa yhtiön resursseja yritysvastuussa. Yhtiö arvioi ihmisoikeusarvioita koko konserninlaajuisesti yhdessä tanskalaisen ihmisoikeusinstituutin kanssa. Stora Enso solmi yhteistyösopimuksen Pelastakaa lapset -järjestön kanssa.[60]

Vastineeksi Pakistanissa havaitulle lapsityövoiman käytölle pahvin keräyksessä kaatopaikoilta Stora Enso kertoi myös, että sen yhteisyritys Bulleh Shah Packaging on muun muassa perustanut koulun 6–14-vuotiaille lapsille. Myös kiisteltyjä maavuokrasopimuksia kiinalaisilla puuviljelmillä luvattiin korjata. Brasiliassa yhteisyritys Veracel aloitti asutushankkeen kuuden eri maattomien liikkeen kanssa.[60] Huhtikuussa 2015 Stora Enso ilmoitti aloittaneensa yhteistyön Kansainvälinen työjärjestön (ILO:n) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Stora Enson globaaleja periaatteita ja pyrkimyksiä ihmisarvoisen työn edistämiseksi. Tärkeä osa tätä yhteistyötä on asteittain poistaa lapsityövoima Stora Enson ja sen pakistanilaisen kumppanin yhteisyrityksen Bulleh Shah Packagingin arvoketjussa.[62]

Stora Enso myi osuutensa Bulleh Shah Packaginginsta kesällä 2017 pääomistaja Packages Limitedille.[63]

Luonnonsuojelurikokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa

Elokuussa 2024 poliisi ilmoitti tutkivansa Suomussalmen Hukkajoella Stora Enson hakkuutyömaalla tapahtuneeksi epäiltyä törkeää luonnonsuojelurikosta. Metsähallitus epäili, että rauhoitetulla joella liikkuneet metsäkoneet aiheuttivat tuhansien erittäin uhanalaisten raakkujen kuoleman.[64][65] Metsäkone ajoi tuhansien äärimmäisen uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen päältä satoja kertoja. Yhtiön korvausvelvollisuus noussee jopa miljooniin euroihin.

26.8.2024 Stora Enso ilmoitti pysäyttäneensä hakkuut koko Suomessa kaikissa kohteissa, joihin liittyy vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulakeihin liittyviä rajoituksia. [66] Hakkuut on yhtiön mukaan keskeytetty, kunnes kohteisiin liittyvät toimintaohjeet, hakkuusuunnitelmat ja riskit on uudelleenarvioitu.

Stora Enso aloitti työntekijöidensä, urakoitsijoidensa ja alihankkijoidensa lisäkoulutuksen ympäristöpolitiikasta ja -ohjeista. Koulutuksissa keskitytään ympäristöohjeiden noudattamiseen. Näiden toimenpiteiden lisäksi Stora Enson ja kolmannen osapuolen suorittama tarkastus tehdään puunhankinnan suunnittelu-, toteutus- ja valvontaprosesseihin.

Stora Enso käynnisti oman sisäisen tutkintansa viranomaistutkinnan lisäksi liittyen Suomussalmen Hukkajoen tapahtumiin.

28.8.2024 Stora Enso on ilmoittanut ELY-keskukselle jo päättyneellä hakuualueella tapahtuneesta uudesta luonnonsuojelurikoksesta raakkuihin liittyen. Joen nimeä ei ole vielä mainittu julkisuuteen [67]

9.9.2024 HS uutisoi Storan Enson Hukkajoen alueelle tekemässä metsänhoitosuunnitelmassa yksiselitteisesti ohjeistettavan rakkujien yliajamisesta ja urakoitsijan noudattaneet saatua ohjetta.[68]

Ruotsissa

Ruotsalainen ympäristöjärjestön mukaan Stora Enso olisi syyllistynyt ympäristövahinkoon heinäkuussa 2024 myös Ruotsissa.

Luonnonsuojelujärjestö havaitsi sanojensa mukaan heinäkuun lopussa, että Stora Enso oli kaatanut jopa yli 330 vuotta vanhaa metsää Härjedalenin kunnassa lähellä Norjan rajaa. Metsä toimii usean suojellun lajin elinympäristönä. Stora Enso on keskeyttänyt hakkuut alueella toistaiseksi.[69]

Skydda Skogen -järjestön verkkosivuilla[70] asiaa kommentoi Naturskyddsföreningen Dalarna -järjestön edustaja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Stora Enso R (STERV) - Ennusteet www.kauppalehti.fi. Viitattu 14.6.2024.
  2. ↑ a b c d e f g Stora Enso Oyj Kauppalehti. 14.6.2024. Viitattu 14.6.2024.
  3. ↑ a b Board of directors Stora Enso. Viitattu 13.6.2024.
  4. ↑ a b Shareholders and ownership changes www.storaenso.com. Viitattu 13.6.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Update 1-Stora Enso shares retreat after profit meets forecast (The world's second-biggest producer of graphic papers such as newsprint, magazine and office papers) 4.2.2015. Reuters. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 13.7.2015.
  6. ↑ TE500 Talouselämä. 2024. Viitattu 14.6.2024.
  7. ↑ a b Historia Stora Enso. Viitattu 11.2.2016.
  8. ↑ a b c d e f Ahvenainen, Jorma: Enso-Gutzeit Oy, 1872–1992, osa 1, 1872–1923, s. 1, 13, 16, 19, 23, 129, 198, 201, 229. Gummerus Kirjapaino Oy, 1992.
  9. ↑ a b Stora Enson toimitusjohtaja: Metsäyhtiöillä on Pohjoismaissa hyvä tulevaisuus Helsingin Sanomat. 24.4.2016. Viitattu 20.6.2017.
  10. ↑ a b c Ahvenainen, Jorma: Enso-Gutzeit Oy, 1872–1992, osa 2, 1924–1992, s. 294,317,332,481. Gummerus Kirjapaino Oy, 1992.
  11. ↑ Varkauden paperitehtaan kohtalo hämmentää Yle Uutiset. 24.7.2009. Viitattu 22.4.2022.
  12. ↑ Laitinen Pentti: Myös Enso-Gutzeit pääsi selvästi voitolle Yhtyneille täpärä voitto metsäyhtiöiden katekilvassa Helsingin Sanomat. 28.10.1993. Viitattu 22.4.2022.
  13. ↑ Toni Mathlinin lapsuudessa "kaikki" työskentelivät Veitsiluodossa, tänään valmistui viimeinen rulla ja paperitehdas Kemissä suljetaan Yle Uutiset. 29.9.2021. Viitattu 22.4.2022.
  14. ↑ Isotalus Päivi: Enson Holtzmann-kauppa toteutuu 3,6 miljardilla Yhtiö halusi päällystämättömän aikakauslehtipaperin valikoimaansa Helsingin Sanomat. 29.4.1997. Viitattu 22.4.2022.
  15. ↑ EU:n komissio hyväksymässä Storan ja Enson liiton Yle Uutiset. 19.11.1998. Viitattu 22.4.2022.
  16. ↑ Stora Enso vetäytyy jättitappion jälkeen Pohjois-Amerikasta Helsingin Sanomat. 22.9.2007. Viitattu 6.5.2021.
  17. ↑ a b Pakkasvirta, Jussi: Sellutehdas Etelä-Amerikassa on osa uudenlaista agrobisnestä (pdf) (vieraskynä) Helsingin Sanomat. 29.9.2007. Viitattu 18.5.2009.
  18. ↑ Lähteenmäki, Pekka: Stora Enso ihmettelee Veracel-tuomiota Talouselämä. 14.7.2008. Arkistoitu 5.10.2011. Viitattu 18.5.2009.
  19. ↑ Stora Enso: Restoring rainforest in Brazil Stora Enso Sustainability News. 28.4.2009. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 17.6.2009.
  20. ↑ Mäkitalo, Joni: Stora Enson maakaupat etenevät Brasiliassa ja Uruguayssa Turun Sanomat. 6.5.2006. Viitattu 18.5.2009.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ STORA ENSO SULKEE TEHTAITA | Jouko Karvinen: Parempia aikoja ei enää odotella Helsingin Sanomat. 26.10.2007. Viitattu 6.5.2021.
  22. ↑ Ruukki Group tarjoutui ostamaan Kemijärven tehtaan, Stora Enso pitää kiinni sellunteon lopetuksesta, Helsingin Sanomat 21.12.2007
  23. ↑ Stora Enso hylkäsi Ruukin tarjouksen Kemijärven lakkautettavasta sellutehtaasta Helsingin Sanomat. 22.12.2007. Viitattu 6.5.2021.
  24. ↑ Stora Enso lähtee Aallon talosta 9.6.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 25.6.2014.
  25. ↑ YLE Uutiset 10.9.2008
  26. ↑ Stora Enso kaavailee megainvestointia Uruguayhin Kauppalehti. 18.5.2009. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 18.5.2009.
  27. ↑ Nesteen ja Stora Enson biopolttolaitos starttasi Varkaudessa savonsanomat.fi. 11.6.2009. Viitattu 10.3.2016.
  28. ↑ Stora Enso rakentaa ison tehtaan Kiinaan 20.3.2012. Taloussanomat. Viitattu 16.2.2016.
  29. ↑ a b c Maailman suurin sellutehdas: Stora Enson osaomistama Montes del Plata pääsee starttiin Kauppalehti. 6.6.2014. Viitattu 16.2.2016.
  30. ↑ Stora Enso ei rakennakaan 800 miljoonan euron tehdasta Kiinaan – päätös voi tietää kauppoja myös Suomen sellutehtaille Helsingin Sanomat. 19.1.2017. Viitattu 20.6.2017.
  31. ↑ Stora Enso investoi 32 miljoonaa biojalostamoon Sunilassa 19.7.2013. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  32. ↑ Maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset. Liikevaihto, mrd. euroa. 25.5.2015 (pptx) 25.5.2015. Metsäteollisuus. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 13.7.2015.
  33. ↑ Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseen 25.4.2014. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  34. ↑ a b Storan Enson Varkauden tehtaalla on työntäyteinen kesä 24.6.2015. Yle. Viitattu 16.2.2016.
  35. ↑ Stora Enso sulkee Heinolan tehtaan – aaltopahvin valmistus keskitetään Lahteen Helsingin Sanomat. 15.9.2016. Viitattu 20.6.2017.
  36. ↑ Näin ei ole käynyt ennen – Paperiteollisuuden voimanaiset pitävät käsissään Suomen tärkeintä vientituotetta Helsingin Sanomat. 18.2.2017. Viitattu 20.6.2017.
  37. ↑ Sellun halpeneminen ja vaikeudet Kiinassa heikensivät Stora Enson tulosta – osakekurssi lähti merkittävään laskuun Helsingin Sanomat. 3.2.2017. Viitattu 20.6.2017.
  38. ↑ Stora Enso sulkee Ruotsissa paperikoneen Helsingin Sanomat. 16.2.2017. Viitattu 20.6.2017.
  39. ↑ Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2019.
  40. ↑ Paperijätiltä muoviton RFID-tunniste älypakkauksiin Uusiteknologia.fi. 7.11.2018. Viitattu 13.6.2019.
  41. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Stora Enso haluaa tuotteensa e-kioskeihin — Metsäjätti sai uuden kumppanin kansainvälisestä digiyhtiö Atoksesta – Uutisvuoksi uutisvuoksi.fi. 12.11.2019. Viitattu 18.2.2020.
  42. ↑ a b c d e f g h Divisioonat www.storaenso.com. Viitattu 13.6.2024.
  43. ↑ Rakentaminen | Joku näistä kuudesta vaihtoehdosta on Stora Enson uusi pääkonttori, joka nousee Helsingin paraatipaikalle Katajanokalla Helsingin Sanomat. 25.5.2020. Viitattu 25.5.2020.
  44. ↑ MarketScreener: GRUPO CCRR signed an agreement to acquire ECO RFID-Technology Business of Stora Enso from Stora Enso Oyj. | MarketScreener www.marketscreener.com. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  45. ↑ Stora Enson pääkonttorin rakentaminen alkaa www.storaenso.com. Viitattu 23.3.2022.
  46. ↑ Stora Enso myy neljä paperitehdasta, joista yksi sijaitsee Suomessa – Anjalan tehtaan pääluottamusmies: "Ihmiset pohtivat, miten tässä oikein käy" Yle Uutiset. 29.3.2022. Viitattu 5.4.2022.
  47. ↑ Stora Enso myy pakkaustehtaansa Venäjällä Ilta-Sanomat. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  48. ↑ Stora Enso sai päätökseen hollantilaisen pakkausyrityksen miljardioston Kymen Sanomat. 6.1.2023. Kotka: Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 7.1.2023.
  49. ↑ a b Nyt se on varmaa: Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan Kotkassa – työt tehtaalla loppuvat 240 työntekijältä yle.fi.
  50. ↑ a b Stora Enso sulkee Sunilan-sellu­tehtaan pysyvästi – satojen työt päättyvät hs.fi.
  51. ↑ a b Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky ulos, tilalle nousee Hans Sohlström – analyytikko: Breskyn lähtö ei ollut yllätys Yle Uutiset. 18.9.2023. Viitattu 14.6.2024.
  52. ↑ a b c d Stora Enson yksiköt Stora Enso. Viitattu 13.6.2024.
  53. ↑ Puutuotteet www.storaenso.com. Viitattu 14.6.2024.
  54. ↑ a b Stora Enso Annual report 2021 2022. Stora Enso. Viitattu 24.3.2022.
  55. ↑ Suuri, suurempi, Jukka Härmälä ts.fi. 17.10.2006. Viitattu 18.2.2020.
  56. ↑ Stora Ensolle uusi toimitusjohtaja Ruotsista Yle Uutiset. 30.6.2014.
  57. ↑ Liisa Niemi: Stora Enson toimitus­johtaja jättää tehtävänsä Helsingin Sanomat 18.9.2023. Viitattu 21.9.2023.
  58. ↑ Stora Enso on nimittänyt Noel Morrinin konsernin yritysvastuutoiminnon johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.4.2015 alkaen 18.12.2014. Stora Enso. Viitattu 24.2.2016.
  59. ↑ a b Sutinen, Teija: Stora Enso lapsityövoimasta: Jos lähtisimme pois, viisivuotiaat päätyisivät prostituoiduiksi Helsingin Sanomat. 7.3.2014. Viitattu 20.6.2017.
  60. ↑ a b c (STT): Stora Enson toimitusjohtaja lupaa lisää vastuullisuutta Savon Sanomat. 21.7.2014. Viitattu 24.2.2016.
  61. ↑ Immonen, Joonas: Kommentti: Stora Enson hakkuutyömaan tapahtumat olivat täydellinen katastrofi, josta jää yhtiölle pysyvä varjo Ilta-Sanomat. 24.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
  62. ↑ Stora Enso ja ILO ainutlaatuiseen yhteistyöhön ihmisarvoisen työn edistämiseksi ja lapsityövoiman estämiseksi (Stora Enson tiedote) Osakesijoittaja. 22.4.2015. Viitattu 24.2.2016.
  63. ↑ Vehviläinen, Maija: Stora Enso luopuu osuudestaan Pakistanin-yhtiöstä: 19 miljoonan myyntitappio Talouselämä. 26.7.2017. Viitattu 22.10.2018.
  64. ↑ Ruonakoski, Eetu: Uhanalaisia raakkuja kuoli, kun Stora Enson metsäkoneet jyristelivät joen yli – poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena Yle Uutiset. 21.8.2024. Viitattu 22.8.2024.
  65. ↑ Ruonakoski, Eetu: Biologi todisti, kun metsäkone jyräsi uhanalaisten simpukoiden yli: ”Kuljettaja totesi, että voisit ottaa rintaliivit pois ” Yle Uutiset. 21.8.2024. Viitattu 22.8.2024.
  66. ↑ Stora Enso pysäytti hakkuut koko Suomessa niissä kohteissa, joihin liittyy suojelurajoituksia Yle Uutiset. 26.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
  67. ↑ Stora Enso epäilee sääntörikkomusta toisellakin raakkupurolla – näin yhtiö kommentoi Ilta-Sanomat. 28.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
  68. ↑ HS: Hukkajoen metsäkonekuski sai ohjeet ajaa suoraan raakkujoen ylitse Yle Uutiset. 9.9.2024. Viitattu 11.9.2024.
  69. ↑ Silja Pokki: Stora Ensosta tehtiin rikosilmoitus Ruotsissa Ilta-Sanomat. 24.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
  70. ↑ Skydda Skogen: Miljöbrott: Stora Enso har avverkat skog med skyddade arter Skydda Skogen. 3.8.2024. Viitattu 28.8.2024. (ruotsi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stora_Enso&oldid=22731867”