Slummi
Slummi on kaupungin, erityisesti suurkaupungin, köyhälistökortteli tai laajempi köyhien asuinalue.[1] Nimitystä käytetään kielteisessä merkityksessä, eivätkä slummien asukkaat itse yleensä käytä sitä omasta asuinalueestaan.[2]
Slummin asuintalot ovat heikkolaatuisia ja puutteellisesti huollettuja. Asukastiheys on suuri, mikä tekee slummista epäterveellisen, turvattoman ja epäsuositun asuinpaikan.[2]
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneiden kansakuntien määritelmien mukaan ihminen elää slummissa, jos häneltä puuttuu yksi tai useampi seuraavista:[3]
- mahdollisuus käyttää puhdasta vettä (vettä on oltava riittävästi, se ei saa olla liian kallista ja sitä on saatava ilman kohtuutonta vaivaa)
- toimiva viemäröinti (käymälän ei tarvitse olla perheen oma, mutta sen käyttäjiä ei saa olla kohtuuttoman suurta määrää)
- riittävästi elintilaa (yhtä huonetta ei saa olla jakamassa useampi kuin kolme ihmistä)
- pysyvään käyttöön tarkoitettu asunto (kodin tulee suojata erilaisilta sääolosuhteilta ja sen on sijaittava asumiseen tarkoitetulla alueella)
- oikeus hallinnoida omaa asuntoa (asukkaita ei voida häätää mielivaltaisesti).
Synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slummi voi syntyä usealla tavalla. Keskiluokalle rakennettu asuinalue voi rappeutua huollon puutteessa, jolloin alue slummiutuu ja alkuperäiset asukkaat muuttavat pois ja tilalle alkaa tulla köyhää väkeä. Jotkin slummit ovat olleet slummeja synnystään asti, koska rakennuttajat eivät ole halunneet tai osanneet rakentaa kunnollisia taloja, tai kun taloihin on sallittu muuttaa liian paljon väkeä.[2]
Asuinolot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisiä asuu slummeissa, koska heillä ei ole varaa asua muualla. Moni slummin lapsi tai aikuinenkaan asukas ei koskaan käy slummin ulkopuolella, ja sosiaalinen liikkuvuus onkin hyvin pientä. Köyhyydellä on monia haitallisia sosiaalisia vaikutuksia slummin yhteisöön. Matala tulotaso aiheuttaa puutetta koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Vanhempien köyhyyden vuoksi lapset joutuvat aikuistumaan jo varhain. Moni nuori slummin asukas valitsee vaihtoehtojen puutteessa rikollisen uran, ja siksi slummeissa onkin paljon rikollisuutta.[2]
Slummissa on usein oma sosiaalinen järjestyksensä, ja etenkin slummin etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajaryhmät muodostavat omat tiiviit sosiaaliset verkostonsa. Jos jotain ryhmää syrjitään, se voi muodostaa geton, jolla tarkoitetaan saman etnisen ryhmän asuttamaa aluetta. Kaikki getot tosin eivät ole slummeja.[2]
Historia ja nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slummeja ja kaupunkien köyhälistöä on aina ollut, mutta nimitys otettiin käyttöön vasta 1820-luvulla Lontoon yhteydessä. Slummit alkoivat laajeta teollisuuskaupunkien synnyn myötä sekä siirtomaiden satamakaupungeissa. Niitä kasvoi etenkin kaupunkien keskustaan, ja asukkaat olivat matalapalkkaisia työläisiä.[2]
Länsimaissa, Itä-Euroopassa ja teollistuneessa Itä-Aasiassa slummit harvinaistuivat 1900-luvun aikana. Niiden katoamisen syitä ovat tulotason nousu, esikaupungistuminen sekä kaupunkien uudet rakennus-, turvallisuus- ja puhtaussäännökset. Nykyisin slummeja on kuitenkin kaikkialla kehitysmaissa. Suurimmissa slummeissa on satojatuhansia asukkaita, ja niitä voi pitää kokonaan omina kaupunkeinaan. Kehitysmaiden slummit eivät ole kasvaneet teollisuustyön pohjalta, kuten länsimaiden slummit, vaan ne kasvavat maaseudun köyhälistön muuttaessa huonoja elinoloja pakoon kaupunkien laitamille. Kehitysmaiden slummien asukkailla ei useinkaan ole asumisoikeutta tontillaan, joten heidät on helppo häätää, eikä omistajilla ole syytä kehittää aluetta. Kaupunkien laidoilla on toisaalta enemmän tilaa kuin keskustoissa, joten niiden asukastiheyskin on pienempi kuin keskustaslummeissa, eikä lapsikuolleisuus ole yhtä suuri. Sijainnin haittapuoli on pitkät etäisyydet työpaikkoihin.[2]
Joissain maissa slummeja on purettu ja asukkaat asutettu toisaalle tai jätetty oman onnensa nojaan. 1970-luvulta lähtien kehittyneiden maiden kaupunkien slummeja on myös pyritty kunnostamaan.[2]
Slummeissa asuvien määrät ja osuudet kaupunkiväestöstä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneiden kansakuntien mukaan vuonna 2014 kehitysmaiden slummeissa asui yhteensä 881 miljoonaa ihmistä eli 29,7 prosenttia kehitysmaiden kaupunkiväestöstä. Slummien asukkaiden absoluuttinen määrä oli noussut 90 miljoonalla vuodesta 2000, mutta heidän osuutensa kaupunkiväestöstä oli laskenut 9,7 prosenttiyksikköä.[4]
Maanosista suhteellisesti eniten slummeissa asuu Saharan eteläpuolisen Afrikan kaupunkiväestöä, noin 56 prosenttia. Etelä-Aasian slummeissa asuu 31 %, Kaakkois-Aasian slummeissa 28 %, Itä-Aasian slummeissa 26 %, Pohjois-Afrikan slummeissa 12 %, Latinalaisen Amerikan ja Karibian slummeissa 21 %, Länsi-Aasian slummeissa 25 % ja Oseanian slummeissa 24 % kaupunkiväestöstä.[5]
Maailman suurimmat slummit vuonna 2016 Maailman talousfoorumin mukaan:[6]
| # | Slummi | Kaupunki | Maa | Asukasluku |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Orangi Town | Karachi |  Pakistan |
2 400 000 |
| 2. | Ciudad Neza | México |  Meksiko |
1 200 000 |
| 3. | Dharavi | Mumbai |  Intia |
1 000 000 |
| 4. | Kibera | Nairobi |  Kenia |
700 000 |
| 5. | Khayelitsha | Kapkaupunki |  Etelä-Afrikka |
400 000 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakusana ”slummi” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ a b c d e f g h Harris, R.: ”Slums”, International Encyclopedia of Human Geography, Volume 10, s. 157–161. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-044911-1
- ↑ Annamari Sipilä: Mikä on slummi? Helsingin Sanomat. 17.6.2006. Viitattu 5.2.2021.
- ↑ Urbanization and Development. Emerging Futures: Key Findings and Messages (s. 3) World Cities Report 2016. 2016. UN Habitat. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Urbanization and Development. Emerging Futures (s. 57) World Cities Report 2016. 2016. UN Habitat. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Rosamund Hutt: These are the world's five biggest slums 19.10.2016. World Economic Forum. Viitattu 6.2.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Slummit parantavat maailmaa Voima. 18.2.2013. Viitattu 2.2.2020.