Sicilia (provinssi)
Sicilia Provincia Sicilia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Sicilian provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia (n. 293–395) Italia suburbicaria (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Sisilia, Liparisaaret, Egadisaaret) |
Perustettu | 241 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | senaatin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Syrakusa (Syracusa) |
Sicilia (lat. Provincia Sicilia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Sisilian saaren nykyisessä Italiassa. Se oli Rooman ensimmäinen provinssi, ja perustettiin vuonna 241 eaa.[1][2] [3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Antiikin Sisilia
Sicilian provinssi käsitti koko sille nimen antaneen Sisilian (lat. Sicilia) saaren sekä sen pienempiä lähisaaria, kuten Aioliset saaret (Aeoliae insulae, nyk. Liparisaaret) ja Aigataisaaret (Aegates insulae, nyk. Egadisaaret) sekä Melite (Melita, nyk. Malta) ja Gaulos (nyk. Gozo). Sisilia oli itäosaltaan kreikkalaiskaupunkien aluetta, ja muulta osiltaan hellenistisoituneita karthagolaiskaupunkeja tai saaren alkuperäisten heimojen kaupunkeja. Roomalaisella kaudella kuten aiemminkin Sisilian saaren tärkeimmät kaupungit sijaitsivat kaikki rannikolla. Sisämaan vuorenhuipuille rakennetut linnoitetut asutukset taantuivat, sillä niille ei ollut Pax Romanan vallitessa samanlaista tarvetta kuin aiemmin.[4] Provinssin hallinnollinen keskus oli Syrakusa (lat. Syracusa).
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sicilian provinssin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Akrai (Acrae)
- Akragas (Agrigentum)
- Alontion (Haluntium)
- Eryks (Eryx)
- Gaulos
- Henna
- Katane (Catana, Colonia Iulia Augusta Pietas Catana)
- Kentoripa (Centuripa)
- Leontinoi (Leontini)
- Lilybaion (Lilybaeum, Colonia Helvia Augusta Lilybaitanorum)
- Lipara
- Melite (Melita)
- Messene (Messana)
- Motye (Motya)
- Mylai (Mylae)
- Panormos (Panormus, Colonia Augusta Panhormitanorum)
- Segesta
- Selinus
- Soloeis (Soluntum)
- Syrakusa (Syracusa)
- Tauromenion (Tauromenium)
- Thermai (Thermae Himerenses, Colonia Augusta Himeraeorum Thermitanorum)
- Thermai (Thermae Selinuntiae)
- Tyndaris (Colonia Augusta Tyndaritanorum)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiset valtasivat Sisilian ensimmäisen puunilaissodan lopulla vuonna 241 eaa. Sicilian provinssi perustettiin tämän jälkeen, ja oli tuolloin koko Rooman valtakunnan ensimmäinen provinssi. Saaren merkittävin kaupunki Syrakusa ei kuitenkaan alun perin kuulunut provinssiin, vaan säilyi itsenäisenä toiseen puunilaissotaan ja vuoteen 211 eaa. saakka.[2][5]
Augustuksen ajan provinssien jaossa Sicilia luettiin senaatin provinsseihin. Provinssi säilyi olemassa Rooman koko myöhemmän historian ajan, ja oli näin olemassa myös muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1][3]
Noin vuosina 293–395 provinssi kuului Italian diokeesiin.[2] 300-luvulla se kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin ja Italia suburbicarian diokeesiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 113–117, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Wilson, R. J. A.: Map 47 Sicilia Barrington Atlas of the Greek and Roman World. 1997. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Silberman, Neil Asher et al. (toim.): The Oxford Companion to Archaeology, s. 646. Oxford University Press, 2012. ISBN 9780195076189 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sicilia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis