Sentōn keisarillinen palatsi
Sentōn keisarillinen palatsi (jap. 仙洞御所, Sentō gosho) on Japanissa vallasta luopuneen keisarin palatsista käytetty nimitys. Historiallisesti sitä on kutsuttu myös nimellä In no gosho (院の御所).[1]
Tunnetuin on Japanin entisen pääkaupungin Kioton Sentōn keisarillinen palatsi, joka rakennettiin alun perin keisari Go-Mizunoon asuinhuoneistoksi vuonna 1630. Palatsi sijaitsee Kyōto gyoenin puiston alueella aivan Kioton keisarillisen palatsin kaakkoispuolella. Palatsirakennukset ovat tuhoutuneet, mutta jäljellä on Kobori Enshūn suunnittelema kävelypuutarha.[1][2]
Koska Japanin keisari ei ollut luopunut vallasta kertaakaan vuoden 1817 jälkeen,[3] Kiotossa sijaitseva palatsi tunnettiin pitkään yksinkertaisesti Sentōn keisarillisena palatsina.[1] Kun keisari Akihito luopui vallasta vuonna 2019, Tokiossa sijaitseva Fukiagen palatsi, jossa keisari perheineen asui, nimettiin Fukiagen Sentōn keisarilliseksi palatsiksi (吹上仙洞御所, Fukiage Sentō gosho).[4] Samalla Kiotossa sijaitseva palatsi nimettiin uudelleen Kioton Sentōn keisarilliseksi palatsiksi (京都仙洞御所, Kyōto Sentō gosho).[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana sentō merkitsee ikuisesti nuoren ja pitkäikäisen henkilön (仙人, sennin eli kiin. xian) luolaa eli asuinsijaa (tō).[1]
Heian-kauden alkuvaiheilta lähtien vallasta luopuneella keisarilla oli tapana muuttaa keisarillisesta palatsista erilliseen asumukseen, jonka asioita hoitamaan perustettiin oma In no chō -virasto. Ensimmäinen näin toiminut keisari oli Ninmyō. Erityisen usein tapaa noudatettiin niin kutsutulla luostarikeisarien valtakaudella, kun Sentō-palatsiksi saatettiin ottaa jokin Kioton alueella sijainnut keisarillinen sivupalatsi (satodairi). Sotilasvallan voimistuessa Japanin keskiajalla perinne heikkeni, ja Edo-kaudella vallasta luopuneen keisarin oli jäätävä asumaan keisarillisen palatsin lähistölle rakennettuun Sentō-palatsiin.[1]
Kioton Sentōn keisarillinen palatsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiskuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sentōn keisarillinen palatsi Kiotossa käsittää noin yhdeksän hehtaarin laajuisen alueen Kyōto gyoenin puistossa aivan Kioton keisarillisen palatsin kaakkoispuolella. Palatsialueen luoteiskulmassa on myös Ōmiyan keisarillinen palatsi, joka on alun perin tarkoitettu vallasta luopuneen keisarin puolisolle. Ōmiyan palatsia käyttävät nykyään prinssi ja prinsessa vieraillessaan Kiotossa.[1][6]
Sentōn keisarillisen palatsin perusti Tokugawa-sotilashallinto Edo-kaudella vuonna 1627, kun keisari Go-Mizunoo oli luopumassa vallasta. Palatsi valmistui vuonna 1630. Sen koillispuolelle rakennettiin palatsi myös keisarin puolison Tokugawa Masakon eli Tōfukumon’inin käyttöön.[1]
Palatsi tuhoutui tulipaloissa useita kertoja, mutta se rakennettiin aina uudelleen. Vuoden 1708 tulipalon jälkeen palatsia käyttivät muun muassa keisarit Nakamikado, Sakuramachi ja Go-Sakuramachi. Kun palatsi tuhoutui jälleen vuonna 1854, jälleenrakennukseen ei enää ryhdytty, koska palatsia käyttävää eläköitynyttä keisaria ei ollut tiedossa. Sen sijaan alueelle rakennettiin nykyinen Ōmiyan palatsi vuonna 1867. Sentōn palatsista onkin jäljellä vain puutarha, joka käsittää palatsialueen itäosan.[1][6]
Puutarha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sentōn keisarillisen palatsin puutarhan on suunnitellut Kobori Enshū. Puutarha on kävelypuutarha, joka on rakennettu kahden lammen, Kitaiken (北池, ’pohjoinen lampi’) ja Minami-iken (南池, ’eteläinen lampi’), ympärille. Lammet olivat alun perin toisistaan erillisiä, mutta ne liitettiin yhteen kanavalla vuonna 1747. Puutarhassa on kaksi teehuonetta, Seikatei (醒花亭) ja Yūshintei (又新亭).[5][6]
Kitaike-lammen ympäristössä sijaitsevat Akosegafuchi-lahti (阿古瀬淵), jonka suun ylittää kuudesta kivilaatasta koottu pieni silta, ja Nakajima-saari, jonka rannalle on koottu muodostelma suurista luonnonkivistä. Nakajimalle johtavat Dobashi-silta (’maasilta’) ja Ishibashi-silta (’kivisilta’). Akosegafuchin tienoilla lienee Heian-kaudella sijainnut runoilija Ki no Tsurayukin asuintalo. Kitaiken etelärannalla kohoaa Momijiyama-niminen kumpare (’vaahteravuori’), jonka vierellä Kitaiken ja Minami-iken välisen kanavan ylittää vuonna 1914 valmistunut Momijibashi-silta.[5]
Minami-ike-lammessa on suurehko Dejima-niminen saari, jonka rannoille on aseteltu muotoon leikattuja ja luonnollisen muotoisia kiviä, ja Nakajima-saari, jolle johtavat paviljonginomainen Yatsuhashi-silta (八ッ橋) ja Soribashi-kaarisilta (反り橋). Yatsuhashi-sillalla on pergola, jossa köynnöstää japaninsinisateita. Nakajimalle oli aiemmin rakennettu muun muassa Tsuridono-kalamaja, mutta se on hävinnyt. Lammen etelärannalla on 100 metrin pituinen, mukulakivistä rakennettu Suhama-ranta (洲浜), jonka tarkoitus on herättää mielikuva hiekkarannasta. Kiviä kutsutaan nimellä isshōseki, koska yhden kiven (seki) keräämisestä maksettiin palkkioksi yksi shō riisiä (isshō). Lampeen virtaa vettä 2,3 metriä korkean Otaki-vesiputouksen (雄滝) kautta.[5]
Seikatei-teehuone sijaitsee puutarhan eteläosassa Minami-iken eteläpuolella. Se on sukiya-tyyliin rakennettu, paanukattoinen paviljonki, jonka tokonoma-syvennys tunnetaan huomiota herättävästä, salamanmuotoisesta chigaidana-hyllyköstään. Yūshintei-teehuone Kitaiken länsipuolella on vuorostaan Konoe-suvun vuonna 1884 puutarhalle lahjoittama, yksinkertaisen elegantti paviljonki, jossa on nähtävillä Edo-kauden loppupuolelle tyypillisiä piirteitä, kuten suuri pyöreä ikkuna. Teehuoneen puutarhaan johtaa Sen no Rikyūn tyylin mukainen olkikattoinen portti.[5]
-
Seikatei-teehuone
-
Palatsin puutarhaa
-
Palatsin puutarhaa
-
Palatsin puutarhaa
Nykyinen Sentōn keisarillinen palatsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun keisari Akihito luopui vallasta keväällä 2019, Japani sai ensimmäisen eläkkeelle jääneen keisarinsa sitten 1800-luvun alun. Tokion keisarillisen palatsin alueella sijaitseva Fukiagen palatsi, jossa keisari ja keisarinna asuivat, nimettiin Fukiagen Sentōn keisarilliseksi palatsiksi (吹上仙洞御所, Fukiage Sentō gosho). Vuonna 2020 keisaripari muutti Takanawan residenssiin siksi aikaa, kun Tōgūn keisarillista palatsia remontoitiin heidän käyttöönsä sopivaksi; Takanawan residenssi nimettiin tässä yhteydessä ”väliaikaiseksi Sentō-palatsiksi” (仙洞仮御所, Sentō kari-gosho), kun taas Tōgūn palatsista on keisarin muuton jälkeen tarkoitus tehdä uusi Sentōn keisarillinen palatsi.[7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h 日本大百科全書(ニッポニカ) / 百科事典マイペディア / 世界大百科事典 第2版: 仙洞御所 Kotobank. Viitattu 26.07.2021.
- ↑ Sento Imperial Palace japan-guide.com. Viitattu 26.07.2021.
- ↑ Akihito to become first Japanese Emperor to abdicate in 200 years CNN. Viitattu 26.07.2021.
- ↑ 上皇ご夫妻、31日に仙洞仮御所へ 高輪皇族邸を改修 The Asahi Shimbun Company. Viitattu 26.07.2021.
- ↑ a b c d e 京都仙洞御所 The Imperial Household Agency. Viitattu 26.07.2021.
- ↑ a b c 京都仙洞御所 The Imperial Household Agency. Viitattu 27.07.2021.
- ↑ 両陛下住まい、退位後は「吹上仙洞御所」と改称 The Yomiuri Shimbun. Viitattu 27.07.2021.
- ↑ マスク姿の上皇ご夫妻、高輪の仙洞仮御所で仮住まい The Yomiuri Shimbun. Viitattu 27.07.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kioton Sentōn keisarillinen palatsi Wikimedia Commonsissa
- Kioton Sentōn keisarillinen palatsi Kunaichō. (japaniksi) (englanniksi)