Mingrelin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mingrelin kielen levinneisyysalue.

Mingrelin kieli (mingrelin kielellä მარგალური ნინა, margaluri nina, georgian kielellä მეგრული ენა, megruli ena) on Georgiassa asuvien mingrelien puhuma eteläkaukasialainen eli kartvelilainen kieli.

Kieltä puhutaan Georgian luoteisosassa sijaitsevassa Mingreliassa. Etelässä kieliraja kulkee Rionijokea pitkin, idässä alue käsittää Abašan ja Martvilin piirit ja lännessä Abhasian Galin piirin. Puhujia arvioidaan olevan 350 000[1] tai 400 000[2] henkeä.

Mingreli jakautuu Samurzakanon ja Zugdidin (länsimurre) sekä Senakin (itämurre) murteisiin. Sen lähin sukukieli on lazi. Eräät tutkijat käyttävät niistä yhteistä nimitystä zanin kieli. Ilmeisesti vielä 600-luvulla ne muodostivat yhtenäisen alueen, joka jakautui kahtia georgialaisten siirtyessä Mustanmeren rannalle.

Kieli toimii mingrelien suullisen kanssakäymisen välineenä. Kirjakielenään puhujat käyttävät georgiaa. Abhasiassa mingrelit osaavat myös abhaasia. Ensimmäiset mingrelinkieliset sanat ja lauseet merkittiin muistiin 1670–1680-luvuilla. Vuonna 1899 julkaistiin mingrelin aapinen ja 1930-luvulla ilmestyi mingrelinkielinen sanomalehti. Georgialaisen kirjaimiston avulla mingreliä on käytetty yksityisessä kirjeenvaihdossa.[3] 1990-luvulta lähtien kielellä on ilmestynyt kaunokirjallisia teoksia ja Abhasian Galin kaupungissa sitä käytetään paikallisessa sanomalehdessä.

  1. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 283. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
  2. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 53. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8
  3. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 283–284. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.