Meles Zenawi

Meles Zenawi
Meles Zenawi Maailman talousfoorumin kokouksessa 2012.
Etiopian pääministeri
23. elokuuta 1995 – 20. elokuuta 2012
Edeltäjä	Tamirat Layne
Seuraaja	Haile Mariam Desalegne
Etiopian presidentti
28. toukokuuta 1991 – 22. elokuuta 1995
Edeltäjä	Tesfaye Gebre Kidan
Seuraaja	Negasso Gidada
Henkilötiedot
Syntynyt	8. toukokuuta 1955 Adowa, Etiopia
Kuollut	20. elokuuta 2012 (57 vuotta) Bryssel, Belgia[1]
Puoliso	Azeb Mesfin
Tiedot
Puolue	Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Legesse ”Meles” Zenawi Asres (ge’eziksi መለስ ዜናዊ አስረስ, meles zēnāwī esres, 8. toukokuuta 1955 – 20. elokuuta 2012^[2]) oli etiopialainen poliitikko, joka toimi Etiopian pääministerinä vuodesta 1995 kuolemaansa asti. Hän osallistui Mengistu Haile Mariamin hallinnon vastaiseen sissiliikkeeseen ja nousi sisällissodan aikana Etiopian kansojen vallankumouksellisen demokraattisen rintaman johtoon. Mengistu syöstiin vallasta 1991 ja Zenawi toimi tämän jälkeen neljän vuoden ajan presidenttinä. Vuoden 1995 vaaleissa hän nousi pääministeriksi, jona toimi 17 vuoden ajan. Zenawi kehitti valtakaudellaan maan taloutta ja koulutusta, mutta hän sai myös runsaasti kritiikkiä opposition sortamisesta.

Zenawi syntyi 1955 Adowan kaupungissa Etiopian pohjoisosissa. Hänen isänsä Zenawi Asresu oli etiopialainen ja äitinsä Alemash Gebreleul eritrealainen. Hänen isänsä kuului tigrélaiseen aatelistoon ja oli saanut dejazmachin arvonimen Italian miehityskaudella.^[3][4]

Zenawi aloitti 1971 lääketieteen opinnot Addis Abeban yliopistossa. Hän liittyi yliopistossa poliittiseen opiskelijaliikkeeseen, joka pyrki vastustamaan Haile Selassien hiipuvaa hallintoa. Zenawi jätti lopulta yliopiston ja liittyi sissijoukkoihin. Mengistu Haile Mariamin johtama ryhmä kaatoi 1974 Selassien hallinnon. Marxilainen Zenawi kannatti ensin Mengistun uutta hallintoa, mutta kääntyi pian vastustamaan hallinnon väkivaltaista taktiikkaa.^[5]

Muiden Mengistun vastustajien kanssa Zenawi oli perustamassa Tigrén kansan vapautusrintamaa (TPLF). TPLF ja Eritrean kansan vapautusrintama (EPLF) hallitsivat vuoteen 1980 mennessä Tigrén maaseutua. TPLF oli Zenawin johdolla vuoteen 1989 mennessä vallannut käytännössä koko Tigrén ja eteni jo kohti Addis Abebaa. Tämän jälkeen Zenawi oli perustamassa Etiopian kansojen vallankumouksellisesta demokraattista rintamaa (EPRDF), josta tuli kattojärjestö TPLF:n Tigrén ulkopuolisille tukijoille. Zenawista tuli vuoden 1991 alussa EPRDF:n johtoneuvoston puheenjohtaja^selvennä. Tämän jälkeen hän erotti itsensä marxilaisuudesta ja ilmoitti noudattavansa jatkossa maltillisempaa politiikkaa.^[5]

EPRDF:n joukot valtasivat Addis Abeban toukokuussa 1991 pian, sen jälkeen kun Mengistu oli paennut maasta. Zenawista tuli tämän jälkeen maan tilapäinen presidentti ja antoi pian Eritrealle itsenäisyyden. Sisäpolitiikassa Zenawi keskittyi maan talouteen, jota oli heikentänyt pitkä sodankäynti ja Mengistun hallinnon politiikka. Zenawi leikkasi myös puolustusbudjettia, uudelleenjakoi maaomaisuutta ja taisteli korruptiota vastaan. Hän joutui kuitenkin kohtamaan myös laajaa vastustusta, kun Oromon vapautusrintama erosi EPRDF:stä.^[5]

EPRDF voitti vaalit 1995, ja Zenawi valittiin maan pääministeriksi. Hänet valittiin tehtävään myös kolmien seuraavien vaalien jälkeen.^[3] Zenawin ensimmäisellä pääministerikaudella Etiopia ajautui rajasotaan Eritrean kanssa. Zenawi oli ennen sotaa menettänyt luottamuksensa Eritrean uuteen presidenttiin, entiseen Mengistun vastaiseen asetoveriinsa Isaias Afewerkiin. Maat sotivat 1998–2000, ja sodassa menehtyi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sodan jälkeen kansainvälinen komissio määräsi Etiopian palauttamaan Badmen alueen Eritrealle. Zenawi ei kuitenkaan suostunut lopulta palauttamaan aluetta, minkä takia maiden välinen rajakiista on jatkunut sodan jälkeenkin.^[6]

Zenawin aikakaudella Etiopian talous meni voimakkaasti eteenpäin ja lapsikuolleisuus pieneni selvästi. Talous kasvoi 2000-luvulla yhdeksän prosenttia vuodessa. Koulutusuudistusten ansiosta myös lukutaito on kehittynyt. Kun vuonna 1997 noin puolet etiopialaisista osasi lukea, lukutaitoisia oli vuonna 2002 jo 65 prosenttia kansasta.^[3]

Zenawi oli arvostettu poliitikko ulkomailla, ja hän oli muun muassa Britannian ja Yhdysvaltain läheinen liittolainen. Yhdysvaltain tukemana Etiopian asevoimat hyökkäsi Somaliaan tavoitteenaan tuhota maata hallinnut Islamilaisten oikeusistuinten liitto. Sotaa käytiin 2006–2009. Vaikka liitto saatiin kaadettua, etiopilais-yhdysvaltalainen strategia epäonnistui, sillä Somalian valtatyhjiön ansiosta maassa valtaan nousi Islamilaisten oikeusistuinten liittoa radikaalimpi Al-Shabaab.^[3]

Etiopiassa Zenawin vastustus kasvoi hänen pitkän valtajaksonsa lopulla. Opposition yllättävän hyvän vuoden 2005 vaalituloksen jälkeen hallitus kovensi otteitaan poliittisia vastustajiaan kohtaan.^[7] Vaalien jälkeisissä levottomuuksissa kuoli lähes 200 ihmistä. Vuoden 2010 vaaleissa ei ollut samanlaisia levottomuuksia, mutta oppositio syytti vaalien jälkeen Zenawin puoluetta yksipuoluejärjestelmän luomisesta.^[3] Oppositiopuolueet eivät pystyneet kampanjoimaan vapaasti, ja EPRDF liittolaisineen sai 99 prosenttia äänistä.^[6]

Zenawin terveydentila nousi otsikoihin kesällä 2012, kun hän ei osallistunut Afrikan unionin kokoukseen Addis Abebassa. Hänen epäiltiin olevan vakavasti sairas, mutta viralliset tahot ilmoittivat lievästi sairaan Zenawin palaavan pian tehtäviinsä.^[8][9] Zenawi kuoli elokuussa brysseliläisessä sairaalassa. Tämän jälkeen hallitus ilmoitti Zenawin olleen ulkomailla sairaalahoidossa jo parin kuukauden ajan.^[10] Zenawi haudattiin syyskuun alussa Addis Abeban Pyhän kolminaisuuden katedraaliin. Valtiollisiin hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Vieraiden joukossa oli myös useita ulkomaalaisia poliitikkoja, muun muassa noin 20 afrikkalaista presidenttiä.^[11]

Zenawi oli naimisissa toisen Tigrén vapautusrintaman veteraanin Azeb Mesfinin kanssa, ja heillä on kolme lasta. Mesfin oli myös Etiopian parlamentin jäsen.^[7] Zenawi jatkoi poliittisen uransa aikana myös opiskeluja. Hän sai 1995 MBA-tutkinnon Open Universitystä ja valmistui 2004 taloustieteen maisteriksi Rotterdamin Eramus-yliopistosta. Kumpikin yliopistosta lähettää ohjaajia Etiopiaan kouluttamaan maan eliittiä.^[3]

Eritrean presidentti Isaias Afewerki oli Zenawin serkku.^[12][13]

• Appiah, Kwame Anthony & Gates, Henry Louis: Encyclopedia of Africa, Volume 1. Oxford University Press, 2010. ISBN 9780195337709 Google-kirjat (viitattu 29.6.2012). (englanniksi)
• Blunt, Elizabeth: Obituary: Ethiopia's Meles Zenawi BBC News. 21.8.2012. BBC. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
• Chan, Stephen: Meles Zenawi obituary The Guardian. 21.8.2012. Guardian News and Media Limited. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
• Shinn, David H. & Ofcansky, Thomas P.: Historical Dictionary of Ethiopia. Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-4910-0 Google-kirjat (viitattu 29.12.2012). (englanniksi)

n k m Etiopian presidentit Derg (1974–1987) Aman Andom (1974) Tafari Benti (1974–1977) Mengistu Haile Mariam (1977–1987) Etiopian demokraattinen kansantasavalta (1987–1991) Mengistu Haile Mariam (1987–1991) Meles Zenawi (1991–1995) Etiopian demokraattinen liittotasavalta (1995–) Negasso Gidada (1995–2001) Girma Wolde-Giorgis (2001–2013) Mulatu Teshome (2013–2018) Sahle-Work Zewde (2018–)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Israel Yhdysvallat Alankomaat Muut IdRef