Marguerite Duras

Marguerite Duras
Marguerite Duras
Henkilötiedot
Syntynyt	4. huhtikuuta 1914 Saigon, Kotšinkiina, Ranskan Indokiina
Kuollut	3. maaliskuuta 1996 (81 vuotta) Pariisi, Ranska
Kansalaisuus	Ranska
Ammatti	kirjailija, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja
Kirjailija
Äidinkieli	ranska
Tuotannon kieli	ranska
Esikoisteos	Les Impudents (1943)
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Marguerite Duras, oik. Marguerite Germaine Marie Donnadieu (4. huhtikuuta 1914 Saigon, Ranskan Indokiina (nyk. Vietnam) – 3. maaliskuuta 1996 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja. Durasia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ranskalaisista kirjailijoista ja kulttuurivaikuttajista. Durasin teoksia on käännetty yli 40 kielelle. Hän on luetuimpia ja tunnetuimpia ranskalaisia nykykirjailijoita.

Duras asui lapsuutensa ja nuoruutensa Vietnamissa eli silloisessa Indokiinassa, joka oli Ranskan siirtomaa. Hänen äitinsä oli ranskalainen ja toimi vietnamilaisille tarkoitetun kansakoulun opettajana. Äiti oli kirjailijan sanojen mukaan yhteisön hierarkiassa alinta tasoa, ja menetti myös vähäiset omaisuutensa huonolla kiinteistökaupalla. Duras muutti Ranskaan opiskelemaan oikeustiedettä ja matematiikkaa päästyään 18-vuotiaana ylioppilaaksi. Hän kuitenkin keskeytti opintonsa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hänen esikoisteoksensa ilmestyi vuonna 1941.^[1][2]

Duras teki läpimurtonsa kirjailijana teoksilla Le marin de Gibraltar (1952), Les petits chevaux de Tarquinia (1953) ja Le square (1955). Ne kuvaavat usein naisia, joiden asiat ovat ulkoisesti kunnossa, mutta jotka ovat ikävystyneitä eivätkä saa otetta tai kosketusta läheisiinsä tai muihin ihmisiin. Myös hänen 1970-luvun teoksensa kuvaavat eristyneisyyttä. Duras ei yleensä esittänyt teostensa henkilöiden tunteita niitä suoraan kuvaamalla, vaan antaa niiden heijastua ympäröivään yhteisöön. Tämän vuoksi häntä on pidetty uuden romaanin (roman nouveau) kirjailijaryhmään kuuluvana, joskaan hänellä ei ollut suoraa kosketusta tämän ryhmän jäseniin.^[1]

Vuosina 1943–1949 Duras kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän sittemmin testamenttasi arkistoitaviksi. Niihin perustuvat Durasin muistelmat ja "nuoruuden päiväkirjat" julkaistiin vuonna 2006 nimellä Cahiers de la guerre (suom. Sodan vihkot, 2008).

Duras sai kansainvälistä huomiota Cannesin elokuvafestivaaleilla vuonna 1959 käsikirjoituksellaan Alain Resnais'n ohjaamaan elokuvaan Hiroshima, rakastettuni. Elokuvakäsikirjoitus on julkaistu myös suomeksi. Hänen tunnetuin elokuvaohjauksensa on varsin omaperäistä ja aistillista, 1970-luvun henkeen feminiiniä estetiikkaa pursuava India Song (1975).

Osa Durasin 1960- ja 1970-luvun teoksista, mukaan lukien Lol V. Steinin elämä (1964) ja Varakonsuli (1965), muodostavat itsessään yhtenäisen kokonaisuuden, niin sanotun Intia-syklin. Näissä teoksissa hän käsittelee osaksi samoja henkilöitä ja tapahtumia. Kummankin edellä mainitun romaanin päähenkilöt sairastavat kirjailijan tuotannolle ominaista ”kuolemantautia”. 1970-luvun poliittisen, feministisen ja elokuvallisesti rikkaan kauden jälkeen Duras palasi 1950-luvun lopulla valitsemastaan modernismista konventionaalisempaan ja narratiivisempaan tyyliin. Voimakkaasti omaelämäkerrallinen romaani Rakastaja (1984) sai julkaisuvuotenaan arvostetun Goncourt-palkinnon, ja siitä tuli kansainvälinen bestseller. Pohjoiskiinalainen rakastaja (1991) on romaanin toisinto, jonka Duras kirjoitti suivaannuttuaan Jean-Jacques Annaud'n romaanin pohjalta ohjaamaan valtavirtaa kosiskelevaan filmatisointiin.^lähde?

Novellikokoelman Tuska dokumentaarisen niminovellin Duras oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikaan, mutta sota-ajan kärsimyksistä – niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässään – traumatisoituneena hän unohti tekstin vuosikymmeniksi,^lähde? ja teos julkaistiin vasta vuonna 1985. Pitkä novelli käsittelee Durasin rakastetun paluuta keskitysleiristä ja Ranskan vastarintaliikkeen toimintaa. Sodan vihkot palaa muun muassa Tuskan teemoihin, aiheisiin ja tapahtumiin.

Duras kuoli 81-vuotiaana elettyään elämänsä viimeiset vuodet 36 vuotta itseään nuoremman Yann Andréan kanssa (nimi on Durasin rakastetulleen antama). Duras oli kärsinyt pitkään masennuksesta ja alkoholismista.

• Puoli yksitoista kesäiltana: romaani, suom. Marketta Ruoppila-Martinsen. Kirjayhtymä, 1963.
• Moderato cantabile: Sonaatti rakkaudelle, suom. Marita Hietala. Porvoo; WS, 1967
• Rakastaja, suom. Jukka Mannerkorpi; esipuhe: Anne Fried. Otava, 1985 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-08616-2. – 1987 (Top books.). ISBN 951-1-09570-6.
• Puoli yksitoista kesäiltana, suom. Marketta Ruoppila-Martinsen. Kirjayhtymä, 1986 (Arena-sarja.). ISBN 951-26-3025-7.
• Lol V. Steinin elämä, suom. Annikki Suni. Otava, 1986 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-08546-8.
• Tuska, suom. Jukka Mannerkorpi; esipuhe: Anne Fried. Otava, 1987 ISBN 951-1-08702-9.
• Varakonsuli, suom. Mirja Bolgár. Otava, 1988 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-09569-2.
• Emily L., suom. Annikki Suni. Otava, 1989 ISBN 951-1-10042-4.
• Hiroshima, rakastettuni, suomennos Kristina Haataja. Like kustannus, 1990 ISBN 951-8929-46-7. – 1994. ISBN 951-578-164-7. – 1997. ISBN 951-578-454-9. – 1998. ISBN 951-578-549-9.
• Siniset silmät, musta tukka, suom. Annikki Suni. Otava, 1991 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-09621-4.
• Pohjoiskiinalainen rakastaja, suom. Jukka Mannerkorpi. Otava, 1993. (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-12236-3.
• India Song, suom. Kristina Haataja. Like, 1999 ISBN 951-578-649-5.
• Agatha, suom. Jussi Lehtonen. Like, 2000 ISBN 951-578-722-X.
• Jokapäiväinen elämä, suom. Kristina Haataja. Like, 2001 ISBN 951-578-837-4. – 2006 (Like-pokkari; 133.). ISBN 952-471-757-3.
• Kesäsade, suomennos: Jussi Lehtonen. Like, 2003 ISBN 952-471-003-X.
• Kirjoitan, suom. Annika Idström. Like, 2005 ISBN 952-471-583-X.
• Sodan vihkot ja muita kirjoituksia, suom. Matti Brotherus. Like, 2008 ISBN 978-952-471-968-1.
• Nimetön intohimo: keskusteluja Leopoldina Pallotta della Torren kanssa, Marguerita Duras; suom. Aura Sevón. Osuuskunta Poesia, 2014 ISBN 978-952-305-022-8.

Romaanit

• Les impudents (1943)
• La vie tranquille (1944)
• Un barrage contre le Pacifique (1950)
• Le marin de Gibraltar (1952)
• Les petits chevaux de Tarquinia (1953)
• Le square (1955)
• Moderato cantabile. Sonaatti rakkaudelle (1967), (Moderato Cantabile, 1958).
• Puoli yksitoista kesäiltana (1963), (Dix heures et demie du soir en été, 1960).
• Lol V. Steinin elämä (1986), (Le Ravissement de Lol V. Stein, 1964).
• Varakonsuli (1988), (Le Vice-Consul, 1965).
• L'Amante anglaise (1967)
• Détruire, dit-elle (1969)
• Abahn Sabana David (1970)
• L'Amour (1971)
• Ah, Ernesto (1972)
• Laiva Nuit (Le Navire Night, suivi de Césarée, Les mains négatives, Aurelia Steiner, 1979)
• L'Été 1980 (1980)
• Les yeux verts (1980)
• Agatha (1981, pienoisromaani, suom. 2000).
• Outside (1981)
• L'Homme atlantique (1982)
• Savannah bay (1982)
• La Maladie de la mort (1982)
• Rakastaja (1985), (L’Amant, 1984).
• Tuska (La Douleur, 1985)
• La musica deuxième (1985)
• La mouette de Tchekhov (1985)
• Siniset silmät, musta tukka, (Les Yeux bleus Cheveux noirs, 1986, pienoisromaani).
• La pute de la côte normande (1986)
• Jokapäiväinen elämä, (La vie matérielle, 1987, muistelma).
• Emily L., (1987, suom. 1989).
• Kesäsade, (La Pluie d’été, 1990).
• Pohjoiskiinalainen rakastaja, (L’Amant de la Chine du Nord, 1991).
• Yann Andréa Steiner (1992)
• Ei muuta, (C’est tout, 1995, pienoisromaani).

Elokuvakäsikirjoitukset

• Hiroshima, rakastettuni (Hiroshima, mon amour, 1960)
• Une aussi longue absence (1961)
• La musica (1966)
• Détruire, dit-elle (1969)
• Jaune le soleil (1971)
• Nathalie Granger (1972)
• La femme du Gange (1973)
• India Song (1975)
• Baxter, Vera Baxter (1976)
• Son nom de Venise dans Calcutta désert (1976)
• Des journées entières dans les arbres (1976)
• Le camion (1977)
• Le navire night (1978)
• Césarée (1978)
• Les mains négatives (1979)
• Aurelia Steiner, dit Aurelia Melbourne (1979)
• Aurelia Steiner, dit Aurelia Vancouver (1979)
• Agatha, ou les lectures illimitées (1981)
• Dialogue de Rome (1982)
• L'Homme atlantique (1982)

Näytelmäkäsikirjoituksia

• Les Viaducs de la Seine-et-Oise (1959)
• L'Éden-cinéma (1982)

(romaani- ja elokuvakäsikirjoitusten pohjalta lukuisia näytelmiä)

Muita teoksia

• Les Parleuses (1974), haastatteluja Xavière Gauthier'n kanssa.
• Les lieux de Marguerite Duras (1977), haastattelu Michelle Porten kanssa.
• Kirjoitan. ((Écrire, 1993.) Suomentanut Annika Idström) Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-583-X
• Sodan vihkot ja muita kirjoituksia. ((Cahiers de la guerre et autres textes, 2006.) Suomentanut Matti Brotherus) Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-968-1

• Andréa, Yann: Duras, rakastettuni, Nemo, 2001.
• Adler, Laurie: Marguerite Duras, Gallimard, 1998. (ranskaksi)
• Kuuskoski, Martti-Tapio: ”Marguerite Durasin kirjalliset ja elokuvalliset rituaalit”, Filmihullu 2/2001.