Mobile

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee veistostyyppiä. Yhdysvaltain Alabamassa sijaitsevasta Mobilen kaupungista on oma artikkelinsa. Mobile oli myös Turun Aika -lehden edeltäjä vuosina 2000–2017.
Alexander Calderin tyylinen Flowing Rhythm (red) -niminen mobile, joka on tanskalaisen Flensted Mobiles -firman tuotantoa. Heidän mallistoonsa kuuluu myös Bauhaus-mobile.
Alexander Calderin Punainen mobile.

Mobile on epävakaaseen ja herkästi muuttuvaan tasapainotilaan perustuva veistoksellinen rakennelma, jossa liike on keskeinen osatekijä. Mobile on kineettisen veistoksen tyyppi, jossa tasapainotetut liikkuvat osat on ripustettu yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tavallisesti mobile riippuu ja liikahtelee vapaasti, mutta se voi toimia myös sähkön avulla. Mobilen varjoilla on usein merkitystä, koska ne kertaavat liikettä. Mobilesta ei kuvissa saa oikeaa käsitystä, koska niistä puuttuu liike.[1]

Calder ja muut mobiletaiteilijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmiten mobilella tarkoitetaan erityisesti sen tyyppisiä kineettisiä veistoksia, kuin Alexander Calder teki 1930-luvun alusta lähtien. Saman suuntaisia teoksia oli tehty Venäjän konstruktivismin piirissä, mutta Calder varsinaisesti antoi mobileille niiden nykyisen muodon ja teki ne tunnetuiksi. Ne myös saivat nimensä Calderin yhteydessä. Marcel Duchamp käytti mobile-sanaa Calderin kineettisistä veistoksista vuonna 1931.[2] Sana tulee ranskan ja italian kautta latinasta.

Calderin taustainnoittajina toimivat Piet Mondrianin ja Joan Mirón teokset. Hänen mobilensa ovat teräslangasta ja peltilevyistä tehtyjä rakennelmia, joiden osat riippuvat vapaasti ja ovat ilmavirran liikuteltavissa. Ne koostuivat kirkasvärisistä abstrakteista metallilevymuodoista, jotka oli yhdistetty metallilangalla. Värien suhteen Calder suosi päävärejä, etenkin punaista, ja lisäksi mustaa sekä valkoista. Osaset on kiinnitetty peräkkäin niin, että ne voivat liikkua vapaasti kukin omaan tahtiinsa ja pyörähdellä. Calder teki mobileitaan 1930-luvulta kuolemaansa (1976) asti.

Calderin ja venäläisen Aleksandr Rodtsenkon ohella myös Man Ray ja Kari Huhtamo ovat tehneet mobileita.[1]

Mobilen sovelluksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mobilet ovat suosittu virike pienten lasten sängyn yläpuolella. Periaatteessa myös tuuliviirejä ja tuulikelloja voisi sanoa mobileiksi. Mobilet ovat lisäksi inspiroineet säveltäjiä mobilemaisesti liikahteleviin sävellyksiin. Muun muassa Frank Zappa on sanonut Calderin mobileiden toimineen joidenkin hänen sävellystensä mallina.

  1. a b Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Tervetuloa taidenäyttelyyn, s. 190. WSOY, 1996. ISBN 951-0-20630-X
  2. Tomkins, Calvin: Duchamp: A Biography, s. 294. Henry Holt and Company, Inc., 1996. ISBN 0-8050-5789-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]