Mīm

Mīm (arab. ميم‎, mīm) on arabialaisen kirjaimiston 24. kirjain, joka äännetään [m] ja kirjoitetaan itsenäisessä muodossa م. Se vastaa heprealaisen kirjaimiston kirjainta mem (מ).

Arabialaista kirjaimistoa käytetään hyvin erilaisissa kielissä ja sen kirjoitusasussa ja ääntämyksessä on runsaasti kielikohtaista vaihtelua, mutta mīm-kirjaimen muoto ja äänneasu ei juuri muutu. Mīm kirjoitetaan ja äännetään samalla tavalla muun muassa arabiassa, persiassa, urdussa, pandžabissa, paštussa, sindhissä ja kurdissa.^{[1][2][3][4][5][6][7]}

Muiden arabialaisten kirjainten tavoin mīmin kirjoitusasu riippuu ympäröivistä kirjaimista. Sanan alussa ja sellaisten kirjainten jälkeen, joita ei liitetä seuraavaan kirjaimeen, mīm kirjoitetaan muodossa مـ (esim. محمد‎, Muḥammad). Sanan keskellä edeltävään ja seuraavaan kirjaimeen liitettynä mīmin kirjoitusasu on ـمـ (esim. أحمد‎‎, ’Aḥmad), ja sanan lopussa se kirjoitetaan ـم (esim. کریم‎, Karīm).^[1]

• Daniels, Peter T.: The World’s Writing Systems. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 (englanniksi)