Lauri Suurpää
| Lauri Suurpää Laurentius Michaelis |
|
|---|---|
 Lauri Suurpään sinetti |
|
| Turun tuomiorovasti | |
|
1490–1500
|
|
| Turun piispa | |
|
1500–1506
|
|
| Edeltäjä | Maunu Särkilahti |
| Seuraaja | Johannes Olavinpoika |
| Henkilötiedot | |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | roomalaiskatolinen kirkko |
Lauri Suurpää tai Laurentius Michaelis (n. 1440 – 8. syyskuuta 1506 Turku) toimi Turun piispana 1500–1506.
Suurpään isä oli Turun pormestari Mikael Suurpää, joka kuului Turussa ja Tallinnassa toimineeseen porvarissukuun. Nimi esiintyy Suomessa edelleen. Mikael Suurpää toimi Turun pormestarina vuonna 1450, äidin puolelta Suurpäällä oli suhteita rälssisäätyyn. Suurpää opiskeli Pariisissa ja valmistui noin vuonna 1472 tai 1473 ensin baccalaureaukseksi ja sitten maisteriksi.[1]
Vuonna 1485 Suurpää sai paavilta Pyhän Katarinan kanonikaatin ja prebendan, seuraten Maunu Särkilahtea Turun tuomiorovastina vuosina 1490–1500, ennen piispaksi vihkimistään Uppsalassa. Hän osallistui vuonna 1504 Tukholmassa Svante Sturen valitsemiseen valtionhoitajaksi ja täten osaltaan etäännytti Suomen säätyjä aikaisemmasta unionimielisyydestä, minkä tanskalaiset kostivat rankaisuryöstöretkellä Turkuun vuonna 1509.
Suurpää esitti pitäjien ja seurakuntien jakamista ja lisäämistä Suomessa, Savon ja Karjalan osalta tämä toteutuikin. Piispantarkastusmatkalla Ahvenanmaalla Suurpää sai vuonna 1506 halvauskohtauksen, johon hän kuoli. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkon Kaikkien Pyhien kappeliin eli nykyiseen pääkuoriin. Kirjailija Sakari Topelius mainitsee hänet piispana tarinassaan Yhdeksän kultataulua.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 732.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Edeltäjä: Maunu Särkilahti |
Turun piispa 1500–1506 |
Seuraaja: Johannes Olavinpoika |
| |||||||||||||||||||||
|
