Lähi-idän PPNB-kausi

Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Huolimaton kirjoitustyyli saa epäilemään artikkelin luotettavuutta

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Lähi-idän PPNB-kausi noin 8800–7600 cal. eaa.^[1] oli kautta, jolloin maanviljely levisi Lähi-idässä laajalle. Viimeistään tällöin kesytettiin kaikki kotieläimet. Neliömäiset talot yleistyivät. Joistakin asutuskeskuksista kasvoi suuria 2 000 asukkaan kyliä. Paikoin kylissä oli temppeleitä tai linnoitteita. Kulttuurin keskus oli luultavasti Levantissa ja Pohjois-Syyriassa. Vainajien palvontaan kuului ruumiista irroitettujen kallojen käsittely savella. Naisia esittäviä savipatsaita pidetään hedelmällisyys-äitijumalattaren kuvina. Monet PPNB-kauden kylät hylättiin kauden lopussa.

Lyhenne PPNB tulee englannin kielen sanoista Pre-Pottery Neolithic B. joka on suomeksi "esikeraaminen neoliittinen B". Nimityksen loi arkeologi Kathleen Kenyon, joka kaivoi Jerikoa. Joidenkin mielestä jako PPNA:n ja PPNB:hen on dramatisointia, esikeraaminen neoliittinen tulisi käsitellä yhtenäisenä yksikkönä.^lähde?

PPNB-kauden tunnusmerkkejä

• Neliömäiset talot ensi kertaa laajalla alueella
• Erilaiset kivityökalut aiemmin, veneen muotoinen kiviydin^lähde?

• Maanviljelyn vakiintuminen ja leviäminen laajemmalle
• Kotieläinten (lammas, vuohi jne) pitämisen alku tai merkityksen huomattava kasvu
• Tulitekniikan kehitys
• Laastilattiat

PPNB-kautta luonnehtii neliömäisiin taloihin siirtyminen laajoilla alueilla, suuret asutuskeskukset ja maanviljelyn leviäminen laajalle Hedelmällisen Puolikuun alueelle.

Syrjääisemmillä alueilla jatkuin yhä epipaleoliittinen metsästys-keräilykulttuuri.

PPNB-kulttuurin alkuperä on epäselvä, mutta sen uskotaan olevan nykyisessä Pohjois-Levantissa, nimenomaan Pohjois-Syyriassa ja Kaakkois-Turkissa, joista kulttuuri levisi etelään ja länteen Anatoliaan. Tämä on päätelty radiohiiliajoituksista ja joidenkin kasvien ja yksijyvävehnän, kikherneen, lampaan ja vuohen kesytyksestä. Kaikki nämä elivät villinä Etelä-Turkin tai Pohjois-Levantin tienoilla. Silti joidenkin tutkijoiden mukaan PPNB:n ydinalue olisi ollut etelämpänä Levantissa.

PPNA:lla ja varhaisella PPNB:llä maanviljelyasutus levisi Levantista Syyrian seuduilla. Keskisellä ja myöhäisellä PPNB:llä Kaakkois-Turkkiin Cayonun ja Caferhöykin seudulle. PPNB:hen liittyvät Turkin Hacilar, Catal Hoyk, Askli Hoyk jne..^[2]lähde? Noin 8000 eaa., ehkä kalenterivuotta, PPNB levisi Iraniin Zagrosvuorille paikkoihin Ganj Dareh, Tepe Guran ja Ali Kosh. Anatolian merkitys alkoi kasvaa näihin aikoihin, Cayonu ja Catal Hoyuk perustettiin.

Ensimmäiset täysin neliömäiset, toisinaan monihuoneiset, joskus jopa kaksikerroksiset talot ilmestyivät tällä kaudella jo alussa noin 8500 kalenterivuotta eaa. paikkoihin Dja'de, Mureybat, Göbekli Tepe ja hieman myöhemmin nevali Coriin.

Neliötalot oli tehty paikan mukaan kivistä, mudasta tai mutatiilistä. Joissain tiilissä oli käsien painumia, jotka helpottivat tuille muuraamista. Jotkut tiilet oli tehty suorakaidemuoteilla. Lattiat saattoivat olla mutaa tai kiillotettua kalkkikivilaastia.

Neliötalot yleistyivät ajan kuluessa, laastin käyttö samoin. Joskus koristeltiin laastilla. Talojen seinissä käytettiin vitsaspunosta, joka päällystettiin savella tai mudalla. Perustus saattoi olla kiveä. Kiviseinät saattoivat olla korkeitakin. Aavikoilla ja muilla reuna-alueilla, joilla asutus oli harvempaa, käytettiin yhä ympyrätaloja. Joissain paikoissa Jordanjoen laaksossa, Syyriassa ja Anatoliassa taloon päästiin katon kautta myöhäisellä PPNB-ajalla.

Bastan taloissa oli kapeita kanavia talojen lattioiden alla, niin kuin Cayonussa ja Jarmossakin. Cayonussa oli pienistä kivistä tehtyjä mosaiikkilattioita. Neliötaloja on löydetty tämän jakson myöhemmältä ajalta mm. Haburin varrelta sijaitsevasta Bouqrasista ja Tell Maghzalieyehistä. Bouqrasin talot olivat mitoiltaan noin 5x7 m ja keskimäärin 9-huoneisia.

Kauden loppuun mennessä Lähi-itään oli syntynyt jopa noin 10 ha suuruisia tuhansien asukkaiden kyliä, mm Tell Abu Hureyra, Ain Ghazal, Jeriko, Beisamoun ja Basta. Nämä keskukset olivat miltei kaupunkeja. Läheskään kaikki tuon ajan kylät eivät olleet niin suuria, monien ala oli alle 1 ha. Kylät kasvoivat jopa 16 hehtaarin kokoisiksi.

Joidenkin mukaan väestö olisi ollut 16 kertaa suurempi kuin Natufin ajalla, suurimpien yli 10 hehtaarin kylien koko yli 1000–2000 asukasta. Näissä kylissä oli keskuspaikka uskonnollisia ruiittejä varten.

Myöhäisellä PPNB-kaudella (LPPNB)^[3] monet kylät, muun muassa Jeriko ja Tell Halula kasvoivat suuriksi megakeskuksiksi, joiden veroisia ei sen jälkeen nähty pitkään aikaan.^[4] Noin 7nbsp;700 kalenterivuotta eaa. ilmestyi niin sanottuja solumaisia taloja. PPNB:llä asutuskeskukset kasvoivat suuriksi, Natufin myöhäisajasta myöhäiselle PPNB:lle tultaessa jopa 50-kertaisiksi.^[5] Hieman ennen PPNB-kauden loppua monet asuinpaikat hylättiin.

Uskotaan talojen rakenteiden muutosten varsinkin suurimmilla paikoilla kertovat yhteiskuntarakenteen muutoksesta. Jerikosta, Ain Ghazalista ja Nevali Corista on löydetty varhaisia temppeleitä.

Kaudelta on löydetty linnoitteita suurista ja pienistä asutuskeskuksista Tell Magzaliyahistä Pohjois-Irakista. Tell Maghazalieyeh oli linnoitusmuurin ympäröimä. Tosin tältä ajalta ei ole säilynyt kuin vähän todisteita sodista.^[6]

Esimerkiksi Siinailla ja Jordanian aavikon asutuksissa ei viljelty maata. Talot olivat yleensä pyöreitä, mutta esimerkiksi Beidhassa näkyy pyrkimys kohti mutkikkaita, neliömäisiä taloja. Vanhoissa kerrostumissa on puoliksi maanalaisia pyöreitä majoja, mutta myöhemmissä neliömäisiä tai monikulmiomaisia taloja mitoiltaan 5–7 x 6–9 metriä.

Hautauksissa poistettuihin kalloihin tehtiin savesta muovattu maski ja simpukankuorisilmät.^lähde? Kausi tunnetaan erityisesti savipatsasistaan, jotka esittävät useimmiten naisia, ei eläimiä niin kuin Natufin aikana. Ain Ghazalista on löydetty sekä suuria taitavammin tehtyjä, että pienempiä yksinkertaisesti tehtyjä patsaita. Monesti kuolleen pää poistettiin, erityisesti Levantissa hautauksen liittyen. Kalloa pidettiin esimerkiksi talon lattialla tai maakuopassa. Tämä oli luultavasti esi-isien palvontaa.^[7] Joukkohaudat ilmestyivät esimerkiksi Cayonussa.

Maanviljely levisi nopeasti tällä kaudella, ja kauppaverkko laajeni. Obsidiaania Anatoliasta, simpukoita Punaiselta mereltä. Kauppa vakiintui tällä kaudella.^[8] Mutta kulttuurit olivat paikallisia.

Jerikon nuolenkärjet olivat tyypillisiä Keski- ja Etelä-Levantille ja Siinaille.

Talojen lattioiden laastin on väitetty olleen eräs saviastioiden kehitystä edeltävä askel^[9]. PPNB-kauden lopun "valkeat astiat" (englanniksi White Ware), jotka oli tehty poltetusta kalkkikivestä, olivat eräs varsinaista keramiikkaa edeltävä tekniikka.^[10]

Korien tiivistäminen vettä pitäväksi laastilla, savella jne edelsi keramiikkaa^[11]. Turkin Cayonuun ilmestyi ensimmäinen keramiikka, joka ei vielä tällä kaudella levinnyt laajalle.

Ilmasto oli kaudella Laventissa esimerkiksi beidhassa nykyistä kosteampi ja lämpimämpi^[12][13]. Tyypillisesti kostea talvi, kuuma kuiva kesä^[14].

Maanviljelyä oli varmasti PPNB-kauden alussa, ja se levisi laajalle. Levantissa oli viljojen viljelystä kieliviä muutoksia laajalti noin 8700–8200 cal eaa.^[15] Ihmiset asuivat paikoillaan viljellen maata ja pitäen kotieläimiä. Metsästys oli yhä tärkeä ravinnon lähde. Kotieläimiä alettiin pitää. Kaudella viljeltiin ohraa, yksijyvä- ja emmervehnää sekä kauden lopussa myös spelttivehnää, pellavaa ja leipävehnääkin. Kotieläiminä oli lampaita, vuohia ja sikoja ja myöhemmin kaudella ehkä nautojakin.

Eräiden tietojen mukaan lammas ja vuohi olisi kesytetty MPPNB-kauteen mennessä^[3]. Viimeistään aivan kauden alussa ^[16] (tai aivan PPNA:n lopussa) noin 9000 cal. eaa. kesytettiin lammas ja vuohi Anatoliasta Zagrosvuoristoon ulottuvalla alueella^[17], ehkä Taurusvuorten juurella EPPNB-kaudella^[18]. Nämä levisivät 8500 cal. eaa. Kyprokselle. Sika kesytettiin 8500 cal. eaa. – 8000 eaa. ^[19], joidenkin mukaan Cayonussa. Nauta kesytettiin joidenkin merkkien mukaan noin 8000 cal. eaa. jossain Eufratin latvoilla. Vuohen- ja lampaanhoito levisi esimerkiksi koko Levanttiin MPPNB-kaudella^[18] ja sen merkitys kasvoi Levantissa kauden loppua kohden^[20].

Domestikoitut viljat tulivat EPPNB-MPPNB-kausilla^[3]. Varhaisin tunnettu domestikoitu emmer- ja einkornvehnä on löydetty Nevali Corista, Syyrian ja Turkin rajalta ajalta 9200 BP EPPNB-kaudelta^[21]. Muuten EPPNB-kaudella domestikoitujen muotojen viljely oli hyvin harvinaista. Domestikoitu ohra ilmestyi MPPNB-kaudella^[22].

LPPNB-kaudella^[23] viljely oli jo yleistä^[24] domestikoitujen muotojen viljely oli tavallisempaa. Hyvin vanhaa domestikoitua vehnää, jossa siemen ei hajoa, on löydetty Jerikosta ajalta 8000 eaa.^[25]

On mahdollista, että joissain paikoissa oli alkavaa kasteluviljelyä PPNA- ja PPNB-kaudella^[26], vaikka PPNB-kaudella oli enemmän sadeviljelyä^[27].

Alueen väestössä esiintyi ainakin seuraavia isälinjan haploryhmiä: CT, G2, H2, T1a ja E2, E1a ja E1b^[28]. Äitilinjan haploryhmistä esiintyivät ainakin K ja T2, sekä nykyään harvinainen N*, L3^lähde?

Monet keskukset hylättiin niin ennen PPNB-kauden alkua^[26] kuin sen lopussakin. Jotkut keskukset kuitenkin jatkoivat, esimerkiksi Ain Ghazal. Jordanian ja Palestiinan keksukset hylättiin ehkä kuivumisen takia^[29].

PPNB jaetaan varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen alakauteen. Kauden jälkeen tuli PPNC niillä alueilla, joille keramiikak ei ehtinyt levitä.

Radiohiilivuodet ovat eri asia kuin kalenterivuodet.

• EPPNB 8800–8200 cal. eaa.^[1] (7500–7250 eaa.^[30] radiohiilivuotta) varhainen PPNB
• MPPNB 8200–7600 cal. eaa. 7250–6500 eaa. C-14 keskimmäinen PPNB
• LPPNB 7600–7100 cal. eaa. 6500–6000 eaa. C-14 myöhäinen PPNB
• PPNC 7100–6300 cal. eaa. 6000–5500 C-14 PPN C

• Neoliittinen Lähi-itä
• Esikeraaminen neoliittinen Lähi-itä
• Lähi-idän PPNA-kausi
• Lähi-idän PPNC-kausi
• Esihistoriallinen Jeriko
• Göbekli Tepe

• Bellwood P.: The first farmers: the origins of agricultural societies. Wiley-Blackwell, 2005. ISBN 9780631205661

• Köln context database (Arkistoitu – Internet Archive)
• Near East HistoriansPPNA (Arkistoitu – Internet Archive)
• Agriculture (Arkistoitu – Internet Archive)