Kaarela
| Kaarela | |
|---|---|
| Kårböle | |
 Kaupungin kartta, jossa Kaarela korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 33 |
| Pinta-ala | 9,4 km² |
| Väkiluku | 31 047 (31.12.2022) |
| Väestötiheys | 3 303 as./km² |
| Työpaikkoja | 5 063 kpl (31.12.2017) |
| Osa-alueet | Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo |
| Postinumero(t) | 00410 (Malminkartano ja Honkasuo), 00420 (Kannelmäki), 00430 (Maununneva, Hakuninmaa ja Kuninkaantammi) |
| Lähialueet | Oulunkylä, Haaga, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Pitäjänmäki |
Kaarela (ruots. Kårböle) on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä. Kaarelassa asui vuoden 2022 lopussa hiukan yli 31 000 asukasta. Sen maapinta-ala on 9,4 neliökilometriä[1].
Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan. Kaarelan hallinnollinen itäraja kulkee Keskuspuiston sisällä. Alueen halki virtaa Mätäjoki.
Kaarela jaetaan kuuteen osa-alueeseen: Kannelmäki (12 930 asukasta 31.12.2022), Maununneva (2 601 as.), Malminkartano (8 912 as.), Hakuninmaa (2 552 as.), Kuninkaantammi (3 308 as.) ja Honkasuo (744 as.).[2] Yhteensä kaupunginosassa on 31 047 asukasta (31.12.2022) ja 5 063 työpaikkaa (31.12.2017)[1].
Liikenteen valtaväylistä Vantaankosken rata ja Hämeenlinnanväylä halkovat aluetta. Kauppakeskus Kaari valmistui Kaarelaan kuuluvan Kannelmäen alueelle lokakuussa 2013.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarelan kaupunginosaa edeltänyt Kaarelan kylä sijaitsi alkujaan Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaan kaupunki) alueella. Vuonna 1781 päättyneessä isossajaossa kylään merkittiin kuusi maakirjataloa: Abrams, Husbacka, Gamlas, Malmgård, Tolfmans ja Jönsas. Näistä muodostettiin myöhemmin lukuisia pienempiä tiloja. Vuonna 1946 tapahtuneessa suuressa alueliitoksessa Kaarela pilkkoutui kahtia, maalaiskunnan puolelle jääneeseen Pohjois-Kaarelaan (johon kuuluu mm. nykyisen Myyrmäen alue) ja Helsingin kaupunkiin liitettyyn Etelä-Kaarelaan.[3] Ensimmäinen osa-asemakaava Etelä-Kaarelan alueelle vahvistettiin vuonna 1957. Vuonna 1959 kaupunginosa jaettiin Hakuninmaan, Kannelmäen, Malminkartanon ja Maununnevan osa-alueisiin.[4] Etuliite etelä- poistui nimestä vuonna 1992.
Kaarelan kaupunginosa on syntynyt sotien jälkeen: ennen alueliitosta seutu oli maaseutua. Nykyisestä asuntokannasta 10 % on rakennettu 1940–1950-luvuilla. Kasvu kiihtyi 1970–1980-luvuilla ja tällöin rakennettiin yli 60 % nykyisistä asunnoista (runsas 13 200 asuntoa, 31.12.2003). Tärkeä osatekijä rakentamisen vilkastumiselle oli Vantaankosken radan avaaminen vuonna 1975. Malminkartano luotiin 1980-luvulla entiselle yliopiston koetilan pellolle ja Hakuninmaan asukasluku kolminkertaistui. Alueen täydennysrakentaminen on jatkunut 1990- ja 2000-luvuilla.
Kaarelan nimestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarela-nimi esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1417 muodossa Karisbola, myöhemmin muun muassa Korböleby (1543), Korbölle (1544) ja Korbööl (1545). Monien muiden böle-loppuisten nimien tavoin tässäkin on määriteosana henkilönnimi, tässä tapauksessa Kare, joka on ollut Ruotsissa sekä etu- että sukunimenä. Professori Heikki Ojansuu on esittänyt, että lähellä kielirajaa olevana nimenä taustalla voisi olla myös henkilöön liittyvä suomalainen köllinimi Kaari eli 'pitkä, kumara ihminen'.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 205 Kaarelan peruspiiri. Helsinki alueittain 2005. PDF.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Helsinki alueittain 2019, s. 76. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4547 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 10.1.2024).
- ↑ Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2022 (Väestö > Ennakkotiedot > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ HS Vantaa | Hylkeenpyytäjien kylä on nykyisin betoniviidakko: Kaarelan kylästä kasvoi väkimäärältään Vantaan suurin lähiö Helsingin Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 168. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 21–22.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |