Juhana Yrjö III

Juhana Yrjö III
Juhana Yrjö III, J. A. Bottschildin maalaamasta muotokuvasta.
Saksin vaaliruhtinas
Valtakausi	22. elokuuta 1680 – 12. syyskuuta 1691
Edeltäjä	Juhana Yrjö II
Seuraaja	Juhana Yrjö IV
Syntynyt	20. kesäkuuta 1647 Dresden
Kuollut	12. syyskuuta 1691 (44 vuotta) Tübingen
Puoliso	Anna Sofia
Lapset	Juhana Yrjö IV August II Väkevä
Suku	Wettin
Isä	Juhana Yrjö II
Äiti	Magdalene Sibylle
Uskonto	luterilainen

Juhana Yrjö III (saks. Johann Georg III; 20. kesäkuuta 1647 Dresden – 12. syyskuuta 1691 Tübingen)^[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1680–1691.

Juhana Yrjö III oli vaaliruhtinas Juhana Yrjö II:n ainoa poika ja tuli isänsä seuraajaksi vuonna 1680.^[2] Hänet tunnettiin isänsä tapaan musiikin suosijana. Juhana Yrjö III perusti vuonna 1682 Saksin historian ensimmäisen vakinaisen armeijan ja liittyi seuraavana vuonna Ranskaa vastaan suunnattuun sotaliittoon. Suuressa Turkin sodassa hän oli yksi syyskuussa 1683 käydyn voitokkaan Wienin taistelun komentajista ja osoitti myös henkilökohtaista rohkeutta johtaessaan keisarillisen armeijan vasenta siipeä hyökkäyksessä turkkilaisia vastaan.^[1][2] Hän ei halunnut sen jälkeen osallistua keisari Leopold I:n sotaretkeen, mutta lähetti kuitenkin vuonna 1685 apujoukkoja Leopoldille. Ranskan armeijan hyökättyä yhdeksänvuotisessa sodassa vuonna 1688 Saksan alueelle Juhana Yrjö III:sta tuli yksi Saksan puolustuksen johtajista.^[1] Hän osallistui Lothringenin herttua Kaarle V:n alaisuudessa vuoden 1689 Mainzin piiritykseen. Vuonna 1691 Juhana Yrjöstä tehtiin koko keisarillisen armeijan ylipäällikkö, mutta hän ei ehtinyt saada paljoakaan aikaiseksi ennen kuin kuoli myöhemmin samana vuonna.^[1][2]

Juhana Yrjö III:n puoliso oli Tanskan kuningas Fredrik III:n tytär Anna Sofia. Heidän kahdesta pojastaan Juhana Yrjö IV:stä ja Fredrik Augustista tuli kummastakin vuorollaan Saksin vaaliruhtinaita.^[1][2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Yrjö III Wikimedia Commonsissa