James P. Allison

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James P. Allison
Henkilötiedot
Syntynyt7. elokuuta 1948 (ikä 76)
Alice, Texas, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Texasin yliopisto, Austin
Instituutti Texasin yliopiston MD Anderson -syöpäkeskus
Kalifornian yliopisto (Berkeley)
Memorial Sloan Kettering Cancer Center
Tutkimusalue immunologia
Palkinnot Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2018)
Aiheesta muualla
faculty.mdanderson.org/profiles/james_allison.html

James Patrick Allison (s. 7. elokuuta 1948 Alice, Texas, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen immunologi, joka on tutkinut T-solujen proteiineja. Hän on havainnut CTLA-4-proteiinin hillitsevän T-solujen toimintaa ja sen estämisen saavan immuunijärjestelmän hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. Allison sai vuonna 2018 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Allison syntyi Texasin Alicessa. Hänen isänsä Albert oli silmä-, korva-, nenä- ja kurkkusairauksiin erikoistunut lääkäri ja hänen äitinsä Constance kotiäiti. Jamesilla oli kaksi isoveljeä. Constance Allison kuoli lymfoomaan, kun James oli 11-vuotias. Jamesista kasvoi osittain äitinsä menetyksen takia itsenäinen teini. Hän joutui usein pärjäämään yksinään, sillä Albert-isä oli usein poissa, sillä hän toimi ilmavoimien lentokirurgina.[1]

James Allison kiinnostui luonnontieteistä, kun hän oli 13-vuotias. Hän osallistui 15-vuotiaana Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön järjestämään ohjelmaan. Siellä hän innostui biologiasta kasvitieteilijä Irwin Spearin opetuksen ansiosta.[1]

Allison aloitti vuonna 1965 opiskelun Texasin yliopistossa, Austinissa. Hän suuntautui alkujaan lääketieteeseen, mutta hän vaihtoi pian luonnontieteisiin. Allison suoritti vuonna 1969 alemman korkeakoulututkinnon, ja sen jälkeen aloitti väitöskirjatutkimuksen biokemiassa. Tohtoriksi hän valmistui vuonna 1973.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Allison teki vuosina 1974–1977 Scripps Research Institutessa. Vuodet 1977–1984 hän toimi Texasin yliopiston MD Anderson -syöpäkeskuksen apulaisprofessorina.[2] Allison oli 1970-luvun aikana kinnostunut immuunijärjestelmän T-soluista, jotka auttavat kehoa puolustautumaan tunkeilijoilta. Allison ryhmineen löysi vuonna 1982 ensimmäisen proteiinin T-solun pinnalta.[1]

Allison lähti vuonna 1985 Kalifornian Berkeleyn yliopistoon.[2] Siellä hän toimi immunologian professorina ja Cancer Research Laboratoryn johtajana. Allisonin ryhmät tekivät 1990-luvulla useita merkittäviä tutkimustuloksia. Ryhmä osoitti vuonna 1992, että T-solut tarvitsivat toisen molekyylisignaalin CD28-proteiinilta toimiakseen täysin. Kaksi vuotta myöhemmin Allison havaitsi CTLA-4-reseptorin.[1] Sen huomattiin jarruttavan T-solujen toimintaa. Allison kehitti sille vasta-aineen, joka voisi estää proteiinin jarruttavan vaikutuksen ja siten saada T-solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. [3]

Allison aloitti vuonna 2006 Memorial Sloan Kettering Cancer Centerin johtajana. Vuosina 2004–2012 hän toimi myös Weill Cornell Medicinen professorina.[2] Vuonna 2012 hän aloitti MD Anderson -syöpäkeskuksen immunologian osaston johtajana.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Professor James Allison What Is Biotechnology?. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c James P. Allison, Ph.D. The University of Texas MD Anderson Cancer Center. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Kivimäki, Antti: Lääketieteen nobelin sai kaksikko, joka usutti potilaan oman immuunipuolustuksen syövän kimppuun HS.fi. 1.10.2018. Sanoma company. Viitattu 2.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat
1901–1925

1901: Behring 1902: Ross 1903: Finsen 1904: Pavlov 1905: Koch 1906: Golgi, Ramón y Cajal 1907: Laveran 1908: Metšnikov, Ehrlich 1909: Kocher 1910: Kossel 1911: Gullstrand 1912: Carrel 1913: Richet 1914: Bárány 1919: Bordet 1920: Krogh 1922: Hill, Meyerhof 1923: Banting, Macleod 1924: Einthoven

1926–1950

1926: Fibiger 1927: Wagner-Jauregg 1928: Nicolle 1929: Eijkman, Hopkins 1930: Landsteiner 1931: Warburg 1932: Sherrington, Adrian 1933: Morgan 1934: Whipple, Minot, Murphy 1935: Spemann 1936: Dale, Loewi 1937: Szent-Györgyi 1938: Heymans 1939: Domagk 1943: Dam, Doisy 1944: Erlanger, Gasser 1945: Fleming, Chain, Florey 1946: Muller 1947: C. Cori, G. Cori, Houssay 1948: Müller 1949: Hess, Moniz 1950: Kendall, Reichstein, Hench

1951–1975

1951: Theiler 1952: Waksman 1953: Krebs, Lipmann 1954: Enders, Weller, Robbins 1955: Theorell 1956: Cournand, Forssmann, Richards 1957: Bovet 1958: Beadle, Tatum, Lederberg 1959: Ochoa, Kornberg 1960: Burnet, Medawar 1961: Békésy 1962: Crick, Watson, Wilkins 1963: Eccles, Hodgkin, Huxley 1964: Bloch, Lynen 1965: Jacob, Lwoff, Monod 1966: Rous, Huggins 1967: Granit, Hartline, Wald 1968: Holley, Khorana, Nirenberg 1969: Delbrück, Hershey, Luria 1970: Katz, Euler, Axelrod 1971: Sutherland 1972: Edelman, Porter 1973: Frisch, Lorenz, Tinbergen 1974: Claude, Duve, Palade 1975: Baltimore, Dulbecco, Temin

1976–2000

1976: Blumberg, Gajdusek 1977: Guillemin, Schally, Yalow 1978: Arber, Nathans, Smith 1979: Cormack, Hounsfield 1980: Benacerraf, Dausset, Snell 1981: Sperry, Hubel, Wiesel 1982: Bergström, Samuelsson, Vane 1983: McClintock 1984: Jerne, Köhler, Milstein 1985: Brown, Goldstein 1986: Cohen, Levi-Montalcini 1987: Tonegawa 1988: Black, Elion, Hitchings 1989: Bishop, Varmus 1990: Murray, Thomas 1991: Neher, Sakmann 1992: Fischer, Krebs 1993: Roberts, Sharp 1994: Gilman, Rodbell 1995: Lewis, Nüsslein-Volhard, Wieschaus 1996: Doherty, Zinkernagel 1997: Prusiner 1998: Furchgott, Ignarro, Murad 1999: Blobel 2000: Carlsson, Greengard, Kandel

2001–

2001: Hartwell, Hunt, Nurse 2002: Brenner, Horvitz, Sulston 2003: Lauterbur, Mansfield 2004: Axel, Buck 2005: Marshall, Warren 2006: Fire, Mello 2007: Capecchi, Evans, Smithies 2008: zur Hausen, Barré-Sinoussi, Montagnier 2009: Blackburn, Greider, Szostak 2010: Edwards 2011: Beutler, Hoffmann, Steinman 2012: Gurdon, Yamanaka 2013: Rothman, Schekman, Südhof 2014: O’Keefe, M.-B. Moser, E. Moser 2015: Campbell, Ōmura, Tu 2016: Ōsumi 2017: Hall, Rosbash, Young 2018: Allison, Honjo 2019: Kaelin, Ratcliffe, Semenza 2020: Alter, Houghton, Rice 2021: Julius, Patapoutian 2022: Pääbo 2023: Karikó, Weissman 2024: Ambros, Ruvkun


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=James_P._Allison&oldid=20845913”