Hukkavaellusyökkönen
| Hukkavaellusyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Vaellusyökköset Heliothinae |
| Suku: | Helicoverpa |
| Laji: | armigera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Helicoverpa armigera |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Hukkavaellusyökkönen (Helicoverpa armigera) on keskikokoinen yökköslaji ja kansainvälisesti huomattava maatalouden tuholainen. Suomessa sitä tavataan vain satunnaisesti, mutta laji kuuluu myös Suomessa tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon[1].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etusiivet ovat vaalean kellanruskeat tai harvemmin lämpimän punaruskeat. Ulompi poikkiviiru ja aaltoviiru erottuvat ohuina harmaina viiruina. Niiden välinen osa siivestä on tummanharmaa ja muodostaa siiven kärkiosaan leveän poikkivyön. Munuaistäplä on pieni ja harmaanruskea, rengastäplä lähes pistemäinen. Takasiivet ovat lähes valkoiset, ja niissä on tumma keskipilkku ja leveä, tumma reunus. Siipiväli on 30–40 millimetriä.[2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopassa hukkavaellusyökköstä tavataan vakituisena Välimeren ympäristössä. Kaikkiaan lajin levinneisyys kattaa laajan alueen maapallon trooppisesta ja subtrooppisesta vyöhykkeestä.[4] Suomessa laji on satunnainen vaeltaja, jolla ei ole vakituista kantaa. Havainnot painottuvat Uudenmaan ja Etelä-Karjalan rannikolle, mutta havaintoja on myös Turun saaristosta ja harvakseltaan sisämaasta aina Oulua myöten. Perhosia on tavattu pääasiassa elo-syyskuussa, ja huippu ajoittuu syyskuun loppupuolelle.[5][6] Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä lajilla on kaksi, joskus kolme sukupolvea vuodessa. Perhoset ovat lennossa toukokuusta lokakuuhun.[7]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hukkavaellusyökkönen viihtyy avoimissa ja kuivissa ympäristöissä sekä kulttuuribiotoopeilla. Perhoset käyvät päivällä aterioimassa kukkien mettä ja lentävät yöllä valolle ja syötille. Laji on vaeltaja, joka voi lentää pitkiäkin matkoja uusia elinympäristöjä etsiessään.[4]
Yksittäinen aikuinen perhonen elää noin kolme viikkoa. Naaras voi tuottaa elämänsä aikana jopa 3 000 munaa, joskin määrä on yleensä alle puolet tästä. Naaras laskee munat öisin yksitellen ravintokasveille, jopa yli 400 munaa kunakin yönä. Munat kuoriutuvat lämpötilasta riippuen muutaman päivän tai runsaan viikon kuluttua. Toukkavaihe kestää paikasta ja sukupolvesta riippuen 25–36 vuorokautta, minkä jälkeen toukat kaivautuvat muutamien senttimetrien syvyyteen maahan koteloitumaan. Jos kotelo ei talvehdi, kotelovaiheen kesto on 8–44 vuorokautta. Talvehtivalla kotelolla vaihe kestää 176–221 vuorokautta. Eteläisessä Afrikassa kotelo voi sijaita myös ravintokasvilla.[7]
Toukka on monia eri kasveja syövä polyfagi. Taloudellisesti merkittävää tuhoa yökköstoukat tuottavat erityisesti tomaatille, puuvillalle ja maissille.[8] Toukat syövät lehtiä ja kehittyviä hedelmiä. Toukan suoraan aiheuttaman tuhon lisäksi syönnökseen voi syntyä bakteeri-infektio, joka voi aiheuttaa koko kasvin mätänemisen. Pari toukkaa voi tuhota kaikki puuvillakasvin kehittyvät hedelmystöt kahdessa viikossa.[7]
Runsaan torjunta-aineiden käytön seurauksena monet hukkavaellusyökköspopulaatiot ovat nykyisin vastustuskykyisiä maanviljelyssä käytetyille hyönteismyrkyille.[9] Hukkavaellusyökköstä on puuvillan viljelyssä torjuttu geenimuuntelulla, mikä vähentyneen lajienvälisen kilpailun vuoksi on paikoittain tehnyt kuneluteista uusia tuholaisia.[10][11] Tutkimukset ovat osoittaneet, että perhosentoukat alkavat sietää geenimuunneltua puuvillaa muutamien vuosien kuluessa.[12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Luettelo Suomen tarkkailtavista tai paikallisesti tarkkailtavista vieraslajeista Maatalousministeriö
- ↑ Helicoverpa armigera Naturhistoriska Riksmuseet (ruotsiksi)
- ↑ 2400 Scarce Bordered Straw Helicoverpa armigera UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 158–159
- ↑ Helicoverpa armigera, Insects.fi
- ↑ Helicoverpa armigera (Hübner, 1808) P. Pakkanen
- ↑ a b c Helicoverpa armigera (Prepared by CABI and EPPO for the EU) Data Sheets on Quarantine Pests. European and Mediterranean Plant Protection Organization EPPO. Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Helicoverpa armigera (Hübner, 1808) Report of a Pest Risk Analysis. Plant Protection Service (NL) and Central Science Laboratory (UK). Viitattu 17.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Management of pyrethroid and endosulfan resistance in Helicoverpa armigera (Lepidoptera: Noctuidae) in Australia, Cabdirect.org (englanniksi)
- ↑ Geenimuunneltu puuvilla teki luteesta ison tuholaisen, Helsingin Sanomat 17.5.2010 [vanhentunut linkki] (Arkistoitu artikkeli Archive.is)
- ↑ Mirid Bug Outbreaks in Multiple Crops Correlated with Wide-Scale Adoption of Bt Cotton in China Science 2010 (tutkimusabstrakti) (englanniksi)
- ↑ Insect Resistance to Transgenic Bt Crops: Lessons from the Laboratory and Field gmo-safety.eu (englanniksi)
- ↑ Suppression of Cotton Bollworm in Multiple Crops in China in Areas with Bt Toxin–Containing Cotton Science 2008 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Hukkavaellusyökkönen (Helicoverpa armigera)
- Vieraslajit: Hukkavaellusyökkönen (Helicoverpa armigera)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- vlindernet.nl (hollanniksi)
- lepidoptera.pl
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Helicoverpa armigera (cotton bollworm) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Helicoverpa armigera, the Cotton bollworm (englanniksi)