Huuri

Huuri (arab. حُـورِيَّـة‎, hūr) on islaminuskossa naispuolinen neitsyt, joka palkkiona odottaa oikeauskoisia miehiä Paratiisissa.^[1] Huurit ovat ikuisesti neitsyitä, mikä islamissa tarkoittaa, että heille kasvaa uudestaan immenkalvo yhdynnän jälkeen.^[2] Useimmin esitetty huureista kertova Koraanin jae kertoo, että: "Me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä neitoja" (44:54).^[3]

Sana "huuri" esiintyy Koraanissa myös jakeissa 52:20, 56:22 ja 55:72. Paratiisin neitsyisiin viittaavia jakeita ovat lisäksi ainakin 2:25, 37:48, 38:52, 55:56, 55:74, 56:35 ja 78:33. Usein mainittu yhdelle miehelle osoitettu huurien määrä 72 ei lukuna kuitenkaan esiinny Koraanissa. Luku 70 tai 72 on raamatullinen käsite paljoudelle. Esimerkiksi Elimin keitaalla oli 70 palmua (2. Moos. 15:27) ja Mooseksella heilutusuhri-vaskea 70 talenttia (2. Moos. 38: 29).

Arvovaltaisissa hadith -kokoelmissa on joitakin kuvauksia huureista. Al-Bukharin mukaan he ovat kauniita, puhtaita ja heidän ihonsa on läpikuultava.^[4] Jos huuri ilmestyisi maan päälle, hän täyttäisi taivaan ja maan välisen tilan valolla ja hyvillä tuoksuilla. Ibn Maja kertoo, että sotasankari pääsee Paratiisissa rubiinitaloon, jossa on 70 000 ovea ja jokaisella ovella on suurisilmäinen huuri odottamassa. Ibn Majalta on peräisin tieto 72 puolisosta Paratiisissa, mutta vain kaksi heistä olisi huureja.^[4] Ibn Maja mainitsee myös huurien vetoavan ulkonäön ("desirable front passages") ja lupaa miehille ikuisen erektion. ^[5]

Ibn Ishaq kertoo, että kun marttyyri kuolee, hänen kaksi tummasilmäistä huuripuolisoaan laskeutuu alas pyyhkimään tomua hänen kasvoiltaan sanoen: "Jumala heittäköön tomua sen kasvoille, joka heitti tomua kasvoillesi! Jumala surmatkoon sen, joka surmasi sinut!" ^[6]

Islamilainen käsitys Paratiisista poikkeaa kristillisestä. Matteuksen evankeliumissa Jeesus toteaa, että "Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi". Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.^[7] Tämän on katsottu viittaavan siihen, että kristittyjen Paratiisissa ei ole seksiä, sillä enkelit ajatellaan sukupuolettomiksi.

Muslimeille Paratiisi on runsaudensarvi, jossa on tarjolla ihmeellisiä hedelmiä, viinivirtoja, jotka eivät kuitenkaan humalluta, hunajaa ja maitoa, kauniita tyttöjä ja poikia sekä seksuaalisia nautintoja (76:5-9; 78: 31-33; 83: 22-28).^[8] Muslimeille mielikuva Paratiisista ei ensijaisesti korosta yhteyttä Jumalaan, vaan siinä ajatellaan seksiä ja ylellisyyttä. Kaikki, mistä lihallinen mies vain voi unelmoida, on hänelle tarjolla Paratiisissa: viiniä, naisia ja luksusta. Myös naiset voivat päästä Paratiisiin, mutta he tulevat sinne "puolisoina", kun taas miesten seksuaaliselle kiinnostukselle on jo uusia kohteita.^[8]

Kristityt saattavat pitää islamilaista ruumillisuuden esiin tuomista vulgaarina ja naurettavana. Jaakko Hämeen-Anttila toteaa kuitenkin, että kristittyjen askeettinen näkemys on peräisin gnostilaisesta ruumiin ja sielun erottamisesta ja ruumillisuuden näkemisestä syntinä. Hän kysyy, mitä pahaa lopulta on niissä nautinnoissa, joita islam korostaa.^[9]

Patrick Sookhdeon mukaan islamilainen käsitys Paratiisista on ollut tärkeä kannustin muslimisotilaille. Heidän taistelutahtoaan on lisännyt näköala suorasta pääsystä Paratiisiin, jos sotilas kuolee marttyyrina uskonsodassa. Nykyaikana se on näkynyt esimerkiksi Iranin lähettämissä ihmisaalloissa Irakin sodan aikana 1980-1988 tai islamilaisten itsemurhapommittajien fanaattisuudessa. ^[10]

Kristinuskossa elämä Taivaassa merkitsee korkeaa elämänlaatua, mutta toisaalta sellaista, jota hurskas ihminen tavoittelee ja toteuttaa jo tässä elämässä. Islamin Paratiisi on monella tavalla maallisen oikeauskoisuuden vastakohta, sillä siellä on sallittua se, mikä täällä on kielletty. Profeetan kerrotaan esimerkiksi sanoneen: "Siltä, joka juo viiniä tässä maailmassa, se on kiellettyä seuraavassa."^[11] Viini on siten kiellettyä maan pinnalla, mutta Taivaassa se virtaa; silkkivaatteet ovat samoin kiellettyjä tässä elämässä, mutta tuonpuoleisessa siihen pukeudutaan; homoseksuaalisuudesta saa täällä kuolemantuomion, mutta Paratiisissa on tarjolla kauniita poikia: "Heidän parissaan kiertelee palveluspoikia, jotka ovat kuin kallisarvoisia helmiä" (52:24).^[12]

Koraanin jae 44:54 kuuluu Hämeen-Anttilan suomentamana seuraavasti:

»Me annamme heille puolisoiksi tummasilmäisiä neitoja»

• Arvostettu englantilainen Pickthallin versio kertoo suurista, ihanista silmistä: "And We shall wed them unto fair ones with wide, lovely eyes."^[13]
• Saudi-Arabian hyväksymä Sahih International -käännös puhuu suurista, (kauniista) silmistä: "And We will marry them to fair women with large, [beautiful] eyes".^[14]
• Rudi Paretin arvostettu saksannos puhuu "suurisilmäisistä" neidoista: "Und wir geben ihnen grossäugige Huris als Gattinnen". ^[15]
• Richard Bellin tunnustettu käännös kertoo tumma- ja suurisilmäisistä (neidoista): "And we have paired them with dark-, wide-eyed (maidens)".^[16]

Koraanin eksegetiikan suuri hahmo, 900-luvulla vaikuttanut al-Tabari katsoo, että jakeessa 44:54 puhutaan naisista, joilla on suuret, ihanat silmät (arab. وَزَوَّجْنَاهُم بِحُورٍ عِينٍ , wä-zawwagnahum bi-hūr in). Sana hūr ei kuitenkaan hänen mukaansa tarkoita neitsyttä vaan on sanan hawrā' monikkomuoto ja tarkoittaa "puhtaan valkoista". Tabarin mukaan sana hūr (valkoiset) on metonyymi tai synekdokee, jolla tarkoitetaan nimenomaan puhtaanvalkoisia naisia.^[17] Tabari torjuu tulkinnan, että neitsyet olisivat "valkosilmäisiä".^[17] Sen sijaan sanaan hūr liittyvä in merkitsee, että naisten silmät ovat suuria.^[18]

Vaikka neidoista puhutaan käännöksissä, kyse on siten kielikuvasta, eikä jakeessa 44:54 missään esiinny naista suoraan tarkoittavaa sanaa. ^[19] Christoph Luxenberg lisää, että avioitumista koskeva verbi on käännösvirhe, joka on syntynyt, kun Koraanin tekstiä on myöhemmin täydennetty lisäämällä siihen diakriittiset merkit, jotka täsmentävät kirjainten merkityksen. Luxenbergin mukaan tekstissä ei lue "annamme puolisoiksi" vaan "annamme levätä". Preposition bi tulkinnassa Luxenberg siirtyy syyro-arameaan, sillä hän katsoo, että Koraanin kieli ei ole puhdasta arabiaa, kuten kirja itse väittää, vaan syyro-aramean ja arabian sekakieltä. Syyro-arameassa partikkeli tarkoittaa muun muassa "välissä" tai "alla".

Luxenberg on samaa mieltä siitä, että hūr ei viittaa neitsyen silmien väriin, sillä valkoisista silmistä ei koskaan puhuta kauniina. Koska tulkitsijat ovat olettaneet jakeen puhuvan miespuolisten henkilöiden avioitumisesta, he ovat tulkinneet "valkoisen" (hūr) olevan metonyymi, joka tarkoittaa Paratiisin neitsyttä. Luxenberg on löytänyt sanalle hūr myös merkityksen, joka tarkoittaa valkoisia viinirypäleitä. ^[20] "in" Luxenberg katsoo, että se on monikollinen substantiivi ja löytää sille arameankielisen merkityksen, joka viittaa kirkkauteen tai kristallin hohteeseen.^[21] Sanasta Luxenberg huomauttaa, että Koraanissa viinirypäleitä verrataan helmiin.

Niinpä hän päätyy lopulta seuraavaan käännökseen: "Teemme olosi mukavaksi valkoisten kristallin(kirkkaiden) (viinirypäleiden) alla.^[22] Kyse ei siten ole neitsyistä, vaan sanalla huuri viitataan Paratiisin viinirypäleisiin. Hedelmistä puhutaankin heti seuraavassa jakeessa 44:55: "siellä heidän tarvitsee vain pyytää, niin he saavat kaikkia hedelmiä". Luxenberg analysoi myös muita Koraanin kohtia, joissa puhutaan huureista ja päätyy samoihin tuloksiin.

Kirkkohistorian professori Jouko Martikainen on esitellyt Luxenbergin tulkintaa Paratiisin neitsyistä Perusta-lehden artikkelissa vuonna 2016.^[23] Jaetta 44:54 koskeva pohdinta osoittaa, miksi Koraanin kääntäminen arabiasta on vaikeaa. Arabistit eivät aina pääse yksimielisyyteen siitä, mitä Koraanissa todellisuudessa lukee. Syynä on Koraanin scripta defecta sekä epävarmuus alkukielestä.

• Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller. A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. ((Sirat rasul Allah, 800-luku.) Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Jaakko Hämeen-Anttila) Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
• Luxenberg, Christoph: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7 (englanniksi)