Henkisyys ja hengellisyys
Henkisyys ja hengellisyys ovat toisiinsa keskeisesti liittyvä käsitepari.[1]
- Henkisyys tarkoittaa sellaisia yksilöllisiä uskomuksia ja käytäntöjä, joilla on uskonnonkaltaisia piirteitä tai jotka vastaavat uskontoon liitettyihin tarpeisiin. Henkisyys eroaa uskonnosta siinä, että henkisyys mielletään muodollisista instituutioista irralliseksi toiminnaksi.[2] Henkisyys korostaa lähtökohtaisesti kokemusta ja subjektiivisuutta. Se on maailman- tai ihmiskuvallinen orientaatio, subjektin tapa suhteuttaa itseään maailmaan ja elämäänsä maailmassa.[3]
- Hengellisyys viittaa kristillisyyteen kytkeytyviin uskomuksiin ja käytäntöihin.[4]
Hengellisyys hoitotieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hoitotieteessä ja hoitoteologiassa käytetyssä hengellisyyden käsitteessä on piirteitä sekä henkisyydestä että hengellisyydestä.[1] Sen sisälle kuuluu elämän merkityksen ja tarkoituksen pohdiskelua sekä yritys ymmärtää ihmistä suuremman olemassaoloa ja omaa suhdetta toisiin ihmisiin, maailmankaikkeuteen tai Jumalaan. Hengellisyyttä pidetään ihmisen voimavarana, joka ylläpitää toivoa, auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia omassa elämäntilanteessa ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen.[5] Hengellinen ulottuvuus ihmisessä ilmenee eksistentiaalisina ja uskonnollisina kokemuksina, mutta sitä voidaan myös ilmaista esimerkiksi taiteessa, runoudessa tai musiikissa.[6]
Hengellisyys vaikuttaa syvällisellä tavalla ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Hengellisyyttä ja sen merkitystä on sen syvästi henkilökohtaisen luonteen vuoksi vaikea kuvailla kaikenkattavasti. Hengellisyys voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Eräät asiat kuitenkin nousevat tyypillisesti esiin kun ihmiset kertovat omasta hengellisyydestään:[7]
- Merkitys – elämän tarkoitus, maailman jäsentäminen järjellisesti
- Arvot – uskomukset, normit ja etiikka
- Transsendenssi – itsen ulkopuolelle ulottuvat transsendenttinen elämän arvostus ja kokeminen
- Yhteys – läheisen yhteyden kokeminen itseen, muihin ihmisiin, luontoon ja yliluonnolliseen
- Muutos – elämän tapahtumien ja kokemusten pohdiskelu, omakuvan muodostaminen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pauha, Teemu & Haimila, Roosa (toim.): Uskonto mielessä. Gaudeamus, 2024. ISBN 978-952-345-283-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Korpinen, Taru & Jokela, Teresa: Hengellisyys osana psykiatrista hoitotyötä: Opas hoitohenkilökunnalle, s. 9. (opinnäytetyö) Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2022).
- ↑ Pauha & Haimila 2024, s. 334.
- ↑ Pauha & Haimila 2024, s. 34.
- ↑ Pauha & Haimila 2024, s. 334, 34.
- ↑ Hanhirova, Marjaana & Aalto, Kirsti: Ihmisen hengelliset tarpeet, s. 12. (Teoksessa: Ihmisen lähellä - Hengellisyys hoitotyössä) Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-914-4
- ↑ Eriksson, Katie & Barbosa da Silva, António (toim.): Usko ja terveys - Johdatus hoitoteologiaan, s. 34. (Vårdteologi, 1991) Suomentanut Viinikkala, Terttu. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö, 1994. ISBN 951-26-4156-9
- ↑ Martsolf D.S. & Mickley J.R. (1998): The concept of spirituality in nursing theories: differing world-views and extent of focus, Journal of Advanced Nursing 27, s. 294–303
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henkisyys ja hengellisyys Wikimedia Commonsissa
