Hajupihka

Pirunkeltaputki[1]
Pirunkeltaputki Köhler’s Medizinal-Pflanzenissa.
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Apiales
Heimo:	Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:	Keltaputket Ferula
Laji:	assa-foetida
Kaksiosainen nimi
Ferula assa-foetida L.
Katso myös
Hajupihka Wikispeciesissä   Hajupihka Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa kasvisruoissa. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.

Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi.^[2] Koska sipuli ja valkosipuli on pahan hajunsa takia kielletty Intian brahmaaneilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua.^[3] Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.^[4]