Horonjärvi

Horonjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pohjois-Savo
Kunnat	Vesanto
Koordinaatit	62°51′45″N, 26°17′16″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Konneveden alue (14.71)
Laskujoki	Lääminginjoki Lääminkiin
Järvinumero	14.715.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	99,2 m [1]
Pituus	6,1 km [2]
Leveys	1,5 km [2]
Rantaviiva	20,362 km [3]
Pinta-ala	3,69172 km² [3]
Tilavuus	0,00694798 km³ [3]
Keskisyvyys	1,88 m [3]
Suurin syvyys	8,2 m [3]
Valuma-alue	20,719 km² [4]
Saaria	5 [3]
	Malvisaari, Pienisaari, Talassaari
Horonjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Horonjärvi on Keiteleen ja Konneveden välissä Vesannolla Pohjois-Savon länsiosassa Horonkylän lähellä sijaitseva järvi. Sen on saanut nimensä paikallisesta Horn-suvusta ^[a][5].^[3][2]

Horonjärvi on 6,1 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 369 hehtaaria eli 3,7 neliökilometriä. Järvi on viereisen Pohjois-Konneveden tapaan pitkänomainen järvi, jossa on vain vähän saaria. Järvessä on viisi saarta, joiden yhteispinta-ala on 3,0 hehtaaria eli alle prosentin järven pinta-alasta. Suurin saari on Malvisaari, jonka pinta-ala on kartasta mitattuna noin kaksi hehtaaria. Sääksniemi muodostaa Malvisaaren ja Pienisaaren kanssa järven keskiosan ylittävän matalikon, joka jakaa järven kahteen matalaan järvialtaaseen. Pohjoinen allas päättyy pohjoisluoteessa Horonpäähän. Sen eteläosassa on pienialainen yli kolmen metrin syvyyteen painuva syvännealue. Syvänteen kaakkoispuolella sijaitsee Talassaari ja sen kaksi luotoa. Eteläinen allas ja pinta-alaltaan pohjoista allasta suurempi ja syvempi. Horonjärven luotauksessa on sieltä löydetty kolmekilometrinen yli kolmen metrin syvännejakso, joka syvenee kaakkoon päin. Siellä on syvimmässä kohdassa mitattu 8,2 metrin syväys järven kaakkoispäässä Soukkasenlahdella ^[6]. Järven tilavuudeksi on määritetty 6,95 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 1,9 metriä. Horonjärven rantaviivan pituus on 20,4 kilometriä. Sen rannat ovat matalia ja rinteiltään loivia. Matalimpien lahtien rannat ovat soistuneet. Silmämääräisesti on korkeintaan neljännes rantaviivasta peltomaata ja loput on metsämaata. Järven ranta-alueen läheisyydessä sijaitsee kartan mukaan noin kymmenen maatilaa ja rannikolle on rakennettu alle 20 vapaa-ajan asuntoa. Järven itäpuolella kulkee seututie 659, josta haarautuu rannoille johtavia yksityisteitä. Taikkokylästä haarautuu Horonkylän kautta järven länsipuolelle johtava yhdystie 16003, joka palaa seututiehen Närhilässä. Yhdystieltä on tieyhteyksiä lähemmäksi järven länsirantaa.^[3][2][7][8]

Horonjärven nykyisiä ongelmia tuottavat sinilevä ja vesikasvillisuuden leviäminen. Vaikka ravinteiden päätymistä järveen on vähennetty, laskevat vielä monet pelto- tai metsäojat rantaveteen. Maatilojen karjankasvatus on lähes loppunut ja rannoille on perustettu suojavyöhykkeitä. Järvessä on vuosikymmenten aikana kertynyt paljon ravinteita, jotka aiheuttavat sisäistä kuormitusta. Kuormitus pitää yllä runsaasti leväkasvustoa, runsasta kalakantaa, rehevöittää kasvustoa ja sameuttaa vettä. Vuonna 2020 perustettiin järven suojelutyötä organisoimaan Lääminki-Horonjärven vesiensuojeluyhdistys ry. Yhdistys on jo ehtinyt järjestämään kasvillisuuden niittoa ja hoitokalastusta.^[9][5]

Horonjärven vedenlaatua on seurattu vuoden 2019 jälkeen tiiviisti. Mittaustuloksia on julkaistu esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksen sivulla. Järven pintaveden näkösyvyys on vaihdellut 0,6–2,0 metriä. Veden happipitoisuudet ovat päällysvedessä tavallisesti hyvät, mutta eteläpään syvänteessä ne voivat talvella laskea alle 10 % tai happi voi loppua sieltä kokonaan. Veden happamuustaso on talvisin alle pH 7, mutta kesäisin se kohoaa toisinaan yli pH 7. Veden väriluku on päällysvedessä tavallisesti yli 30 mgPt/l ja alusvedessä se on suurempi. Ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee 23–34 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 500–1 700 μg/l. Yhdessä talvimittauksessa fosforien pitoisuudet olivat 10–20 μg/l, jolloin typen yhdisteet olivat vain 640–1 000 μg/l. Syvänteen arvot olivat usein kaksinkertaiset päällysveden arvoihin nähden, mikä ilmentää yleensä sisäisen kuormituksen vaikutusta. Fosforien numeeriset arvot sijoittavat järven rehevien järvien luokkaan, vaikka typpipitoisuudet ja väriluvut antavat astetta lievemmän luokituksen.^[1][10]

Horonjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lääminginjoen valuma-alueeseen (14.715) järvi kuuluu. Lääminginjoen valuma-alueen pinta-ala on 28,24 neliökilometriä ^[11], josta järven valuma-alueen pinta-ala on noin 21 neliökilometriä ^[4].^[2][5][12]

Järven lähialueella ei ole muita suuria järviä tai lampia. Horonkylässä Kotivuoren ja Pienivuoren välissä sijaitsee Pitkälampi (2 ha), jonka laskuoja tulee järven luoteispäähän. Järven keskiosan itäpuolella sijaitsevat pienet Kaakkolampi ja Ruutananlampi, joiden laskuoja on kartoissa epäselvä. Muut tulo-ojat ovat sekä lyhyitä ja järvettömiä. Horonjärven vedenpinnan korkeus on kartoissa 100,2 metriä mpy ^[2], mutta se on nykyään mittauksissa yleensä 99,2 metriä mpy ^[1]. Järvi laskee etelään Lääminkiin (41 ha, 98,4 metriä mpy.), joka laskee Lääminginjokea Pohjois-Konneveden Vihinlahteen. Järven länsipuolella on Keiteleeseen kuuluva Kivenkorvanselkä. Horonjärven ja Kivenkorvanselän välinen kannas on alle kilometrin leveä.^[2][5][12]

Järven pintaa laskettiin vuosina 1902–1906 ja uudelleen vielä lisää vuonna 1971. Silloin rakennettiin järven laskuojaan puurakenteinen säännöstelypato, jolla pyrittiin säätelemään vedenpinnan korkeutta aktiivisesti. Patoa hoitaa luvan kanssa Horon- ja Lääminginjärven järjestely-yhtiö. Yhtiö hallitsee myös Läämingin vedenpinnan korkeuksia. Yhtiöllä on oikeus poiketa normaalista 99,2 metrin korkeudesta 98,9 metrin korkeuteen keväisin ja syksyisin peltotöiden ajaksi.^[b][5]

Vuosien 1973 ja 1987 peruskartoissa ei viljelyalassa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta joitakin kannattamattomia peltoaloja on vuoteen 1987 mennessä metsitetty. Suurimmat muutokset tapahtuivat Horonpään ympäristössä ja Rajalahdella. Vapaa-ajan asutuksesta on ensimmäisiä merkkejä vuoden 1987 peruskartassa, kun rannikolle on rakennettu joitakin uusia teitä ja on lohkottu pieniä mökkitiloja. ^[13][14][7]

• Lääminki-Horonjärven vesiensuojeluyhdistys ry (kotisivut)