Klotrimatsoli
| |
| |
Klotrimatsoli
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-[(2-kloorifenyyli)-difenyylimetyyli]imidatsoli | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H17N2Cl |
| Moolimassa | 344,826 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 147–149 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 98 %[2] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | hepaattinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | topikaalinen |
Klotrimatsoli (C22H17N2Cl) on imidatsolijohdannaisiin kuuluva aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä ja eläinlääketieteessä sieni-infektioiden hoitoon. Klotrimatsoli kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa klotrimatsoli on valkoista tai vaaleankellertävää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hieman veteen ja liuokset ovat heikosti emäksisiä. Klotrimatsoli liukenee useaan orgaaniseen liuottimeen kuten metanoliin, asetoniin, kloroformiin ja tolueeniin.[1][4][5] Klotrimatsolin sieniä ja homeiden kasvua estävät ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää erästä sytokromi P450-ryhmään kuuluvaa entsyymiä muodostamasta sienten soluseinään tarvittavaa ergosterolia. Tämä heikentää soluseinää ja estää uuden soluseinän muodostumisen. Klotrimatsoli tehoaa useisiin sieniin ja homeisiin esimerkiksi Candida- ja Aspergillus- sukujen lajeihin. Aikaisemmin klortimatsolia on annosteltu tablettina, mutta lääkeaineen huonon imeytyvyyden ja haittavaikutuksien vuoksi sitä annostellaan nykyisin vain paikallisesti voiteena. Yhdistettä käytetään emättimen hiivasienitulehduksen ja eräiden ihon sieni-infektioiden hoidossa.[4][5][6][7]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klotrimatsoli voi aiheuttaa ihon ärsytystä ja yliherkkyysreaktioita. Tablettina se aiheuttaa huonovointisuutta ja voi aiheuttaa myös keskushermostoperäisiä haittavaikutuksia kuten harhanäkyjä.[7][6]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klotrimatsolin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa o-klooritolueeni kloorataan UV-säteilytyksen alaisena o-klooribentsotrikloridiksi. Seuraava vaihe on tämän välituotteen ja bentseenin välinen Friedel–Crafts-alkylointireaktio, jossa tuotteena muodostuu 2-klooritrifenyylimetyylikloridia. 2-Klooritrifenyylimetyylikloridi reagoi imidatsolin kanssa trietyyliamiinin läsnä ollessa muodostaen klotrimatsolia.[4][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 410. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ Clotrimazole DrugBank. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 15.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Axel Schmidt & Frank-Ulrich Geschke: Antimycotics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b David G. Watson: Pharmaceutical Chemistry, s. 502. Elsevier, 2011. ISBN 9780443072338 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.5.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Geert Cauwenbergh: Antiparasitic Agents, Antimycotics, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Raimo K. Tuominen ja Pekka T. Männistö: 56. Sieni-infektioiden hoitoon tarkoitetut lääkeaineet (s.884) Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 15.5.2019.
- ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 542. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.5.2019). (englanniksi)