Keskustelu käyttäjästä:81.175.156.88

Olet kirjoittanut Wikipediaan aktiivisesti, ja siksi sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus. Rekisteröinti ei vaadi sähköpostiosoitetta eikä henkilökohtaisia tietoja, ja käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua:

• Saat oman käyttäjäsivun, jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä, ja oman keskustelusivun, jossa voit kommunikoida muiden kanssa.
• Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät, vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi ja näet kaikki muokkauksesi "omat muokkaukset" -sivun kautta.
• Muiden käyttäjien on helpompi tunnistaa sinut. Tämä nopeuttaa esimerkiksi muokkausten tarkistamista vandalismin varalta, sillä hyvämaineisen käyttäjätunnuksen kaikkia muokkauksia ei tarvitse välttämättä tarkistaa.
• Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia.
• Voit äänestää äänestyksissä.
• Voit luoda itsellesi tarkkailulistan sivuista, joita haluat seurata muita tarkemmin.
• Voit mukauttaa Wikipedian ulkoasua vapaasti luomalla oman tyylitiedoston.
• Voit asettua ehdolle ylläpitäjäksi.

—Ppntori (jutskaa / muokkaukset) 2. toukokuuta 2007 kello 00.05 (UTC)

Hei! Muistathan kirjoittaa yhteenvedon muokkauksista sille varattuun kenttään. Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten Tuoreet muutokset -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (= artikkelia tarkkailevien) käyttäjien aikaa, koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen. Kiitos! —Ppntori (jutskaa / muokkaukset) 3. toukokuuta 2007 kello 23.47 (UTC)

Tervetuloa Wikipediaan! Kirjoitit Wikipediaan minitynkäartikkelin. Wikipediaan halutaan kuitenkin mieluummin laajoja artikkeleita, joten harkitse, voisitko lisätä perustietoja aloittamaasi artikkeliin. Kirjoita jatkossa uudet artikkelit vähintään tyngiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Eetvartti 5. toukokuuta 2007 kello 08.14 (UTC)

Vaikka en olekaan täysin minitynkiä vastaan, niin olisi ehkä hyvä yrittää löytää uusiin artikkeleihin hieman yhtä lausetta enemmän asiaa. Lisäksi kannattaa huomata, että samaa sivua ei tulisi luoda kahdelle eri nimelle, kuten Hankkijan Tanu ja Hankkijan Tanu (peruna), joista jälkimmäisen merkitsin roskana poistettavaksi. Myös artikkelit Tärkkelysperuna ja Tärkkelysperunat käsittelivät samaa asiaa, joten tein toisesta uudelleenohjauksen. –Ejs-80 30. toukokuuta 2007 kello 08.42 (UTC)

Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti napsauttamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta tai kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). --Elena 8. toukokuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Olet sotkenut tai poistanut Wikipedian sisältöä. Ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat asiattomia muokkauksia, muokkausoikeutesi voidaan poistaa varoituksetta. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa Wikipedian Hiekkalaatikossa. Kiitos. Poistettu tarpeeton huomautus –Höyhens 9. toukokuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Eivät kuulu artikkeliavaruuteen eikä artikkeliavaruuden keskustelusivuihin. Aloitin nyt käytäntösivun Wikipedia:Nimet ja nimitykset jossa voit jatkaa tästä aiheesta muiden kiinnostuneiden kanssa. --Agony (403) 11. toukokuuta 2007 kello 10.03 (UTC)

Wikipediassa ei ole tapana käyttää isoja kirjaimia eli versaalia kuin lauseen ja erisnimen alussa. Voisitko korjata? terv. --Ulrika 11. toukokuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Tervehdys. Voisitko laittaa lähdeviitteet tällaisiin ns. arkoihin asioihin ainakin ninkuin Jablokon ja kansallisbolseviikkien (mitä lie, en ole ennen kuullutkaan) yhteisiin marsseihin. Hyvää jatkoa t. --Höyhens 12. toukokuuta 2007 kello 08.49 (UTC)

Viite laitettu. Jabloko ei osallistu kansallisbolševistien kanssa Toinen Venäjän järjestämiin erimielisten marsseihin, koska Venäjä kielsi puolueen ja sitten kielsi rekisteröimättömän liikkeenkin. Tällä Jabloko suojelee itseään lakkauttamiselta samassa hengessä. Koska kuitenkin Venäjän oppositio pyrkii hankkimaan julkisuutta, osallistuvat Jablokon kannattajat mielenosoituksiin siinä, missä muutkin opposition kannattajat. Tässä ei ole Venäjän olosuhteissa mitään ihmeellistä, koska puoluerakenne ei ole kiinteytynyt eikä voida ajatella, että Jabloko kieltäisi kannattajiaan osoittamasta mieltään tai puoluekurilla valvoisi asiaa. 81.175.156.88 12. toukokuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Kyllä se minun jäljiltäni siinä artikkelissa oli. Mutta aräs paremmin tietävä halusi ottaa sen pois. Olisiko se syytä palauttaa takaisin. Minusta historiantutkijana, sen kuuluisi toki siellä olla, vai mitä sinia olet asiasta mieltä? --Alexius Manfelt 14. toukokuuta 2007 kello 09.27 (UTC)

On järkevää, että lähteet ovat sellaisenaan ja että jokainen voi itse päätellä asioita, kuin että esitettäisiin omia mielipiteitä historiallisian tosiasiaoina. 81.175.156.88 15. toukokuuta 2007 kello 19.45 (UTC)

Miksi LV 665 puuttuu tuosta puolustusvoimien käyttämistä radiotyypeistä? --Ekeb 24. toukokuuta 2007 kello 19.53 (UTC)

Kirjoita vain. Jos ensiksi saadaan kunnon kehikko niin voidaan sitten täydentää. 81.175.156.88 24. toukokuuta 2007 kello 20.09 (UTC)

Tarkoitin tuota radiotyyppiartikkelien lopussa olevaa listaa, siinä on LV 663 saakka ja sitten hypätään 7-alkuisiin merivoimien radioihin, mutta välistä puuttuu LV 665 partioradio. --Ekeb 24. toukokuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Ok, se tulikin jo tuohon mallineeseen. --Ekeb 24. toukokuuta 2007 kello 20.13 (UTC)

Tiedät varmaan ettei Wikipedia kelpaa lähteeksi. Lisää alkuperäinen artikkeli lähteeksi wikisivun sijasta. --Zxc 27. toukokuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Alkuperäinen lähde on ollut artikkelissa perunalajikkeet. Nyt ei ole tietoa, missä tuo alkuperäislähde on. Perunoiden tärkkelyspitoisuus vaihtelee vuosittain, minkä vuoksi on erittäin kyseenalaista poistaa jokaisesta artikkelista viite, mistä kyseinen tärkkelysluku on lainattu. Kuitenkin tärkkelysprosentilla karkeasti perunat asetetaan järjetykseen kiinteämaltoiset, jauhoiset kiinteämaltoiset, yleisperunat, jauhoiset yleisperunat ja jauhoiset perunat. Tämän vuoksi viite siitä, mistä tärkkelysprosentti on saatu, on erittäin tärkeä. Kun tärkkelysprosenttilähde löytyy artikkeliin perunalajikkeet, tietenkin kannatta kuljettaa tuo lähde myös suoraan lajikeartikkeleihin. Nykyisellä menetelmällä muodostuu tilanne, jossa lukija, joka ei mene perunalajikkeet-artikkelin kautta lajikeartikkeleihin , vaan suoraan, hän alkaa ihmetellä tärkkelyspronsettia. Toinen vaihtoehto on tietenkin moninkertaistaa jälleen työ ja poistaa tärkkelysprosentit jokaisesta artikkelista, jolloin putoaa pohja pois myös kiinteämaltoisuudesta ja jauhoisuudesta. Moderointimenetelmä ei sovi artikkelikokonaisuuksiin, jotka joku ylläpitää ja valvoo itse. Toinen kummallinen piirre on lätkiä artikkeleita lähteettömiksi, vaikka aivan selvästi näkee rakenteesta, että lähdeviitteenä on koko englanninkielinen artikkeli. Perunalajikkeet-artikkeli kaipaa siistimistä, mutta se ei onnistu ennen kuin vastaavat tiedot on kirjoitettu artikkelisarjaan jokaisen lajikkeen kohdalle edikseen, koska muutoin jälleen muodostuu tilanne, missä muotosyillä tyhjennetään jonkun vaivalla hajanaisista lähteistä kokoamaan tietoa sivuilta. 81.175.156.88 27. toukokuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Hei! Olisi hyvä, jos jatkossa huomioisit, että et voi käyttää Wikipediaa lähteenä. Lisää tietoa löytyy sivulta Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet kohdasta Usein kysyttyä. –Ejs-80 30. toukokuuta 2007 kello 06.37 (UTC)

• Palautussota. 3RR.--Mikko Paananen 29. toukokuuta 2007 kello 21.30 (UTC)

Mitähän tuo tarkoittaa? 81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 21.49 (UTC)

Tätä[1][2][3] --Mikko Paananen 29. toukokuuta 2007 kello 22.00 (UTC)

Se viittaa sivulla Wikipedia:Muokkaussota kohdassa Muokkaussotien ehkäiseminen mainittuun kolmea palautusta koskevaan sääntöön. –Ejs-80 29. toukokuuta 2007 kello 22.05 (UTC)

Toisin sanoen henkilö, joka ei kehitä artikkelia tai artikkelisarjaa eteenpäin, mutta palauttelee kiusallaan artikkeli takaisin, voi estää artikkelisarjan kehityksen joksikin ajaksi - miksi ajaksi? 81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 22.14 (UTC)

En usko, että kiusallaan on mitään tehty, vaan kyseessä on puhdas näkemysero menettelytavasta. Kyseinen sääntö on mielestäni kyllä tarpeellinen, sillä muussa tapauksessa näkemyserot johtavat loputtomaan muokkaussotimiseen ja sivuhistorian tukkeutumiseen riitelyllä. Vuorokauden mittaisia estoja olen nähnyt tämän säännön rikkomisen osalta joskus jaettavan, mutta jatkuva sotiminen pidentänee tuomioita. –Ejs-80 29. toukokuuta 2007 kello 22.45 (UTC)

Kysymys on asiantuntemattomuudesta, siitä, että jonkun mielestä sana Puna-armeija voidaan käyttää Neuvostoarmeijasta vuosina 1946-1992. Työläisten ja talonpoikien puna-armeija oli olemassa 1918-1946. Se oli kansallinen internationalismistaan huolimatta, koska Trotskin jatkuva vallankumous ei menestynyt. Joitain operaatioita oli Mongoliassa ja Keski-Aasiassa, mutta niitä ei lasketa länsieurooppalaisessa historiankirjoituksessa. Neuvostoarmeijaan liittyy taas kokonaan muita elementtejä, kuten kilpavarustelu tekniikassa, mistä ei ole vielä mitään juttua, vaikka oleelliselle sijalle voisi nostaa ohjuskilpailun ja sen seurauksena ydinsukellusveneet, jotka 1970-luvulla jo korvasivat Kuuban ohjuskriisin tapaisen sijoittelun. Mielestäni kannattaisi ensiksi lukea repullinen alan kirjoja ennen kuin ryhtyy kilpailemaan muokkauksilla eikä suostu perustelemaan kantaansa. Mikä on sitten lopputulos vuorokauden päästä, kun asianomainen ei ole edelleenkään suostunut keskusteleaman asiasta? Onko tämä jotain tietokirjoittamista tieteenharjoittamisesta nyt puhumattakaan? 81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 22.55 (UTC)

Hei IP. Arvostan kovasti työtä, jota teet perunaartikkeleihin ja muihinkin, mutta pyytäisin, ettet laita fonttimäärittelyjä taulukoihin. En tiedä, onko käytäntöä kirjattu mihinkään ohjeisiin, mutta yleensä on ollut tapana jättää lukijan asiaksi valita omat kirjasimensa. —B. Nuhanen 29. toukokuuta 2007 kello 22.55 (UTC)

Määrittelisitkö tarkemmin? Miten lukija voi määritellä muuta fonttia kuin sen, mikä on kirjoitettu? Mistä oikeastaan on kysymys? Antaisikö esimerkiksi? 81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 23.09 (UTC)

Kysymys on siitä, että tekemissäsi perunoiden infobokseissa on pakotettu fontiksi Helvetica tai Arial. Wikipedia-artikkeleissa ei yleensä ole fonttimäärittelyjen tasoista muotoilua. Jos fontteja ei erikseen määritellä, näyttää selain tekstin niillä fonteilla, jotka käyttäjä on itse valinnut (tai niillä jotka ovat tämän selaimessa oletusarvona). —B. Nuhanen 30. toukokuuta 2007 kello 05.39 (UTC)

Terve. Ajattelin mainita, että kätevä tapa lähteiden merkitsemiseen on käyttää verkkoviitemallinetta. Myös kirjaviitteille ja lehtiviitteille on olemassa mallineet. Noissa viitteissä ei muuten sanoja kannata wikittää, koska ne eivät varsinaisesti ole artikkelin leipätekstiä ja tekevät lähdeluettelosta aika raskaan näköisen. Verkkoviitteissä päivämäärä lienee riittävän tarkka julkaisuajankohdan ilmaisemiseen. –Ejs-80 31. toukokuuta 2007 kello 19.38 (UTC)

Olen sitä mieltä, että ainoa oikea tapa on merkitä lähteet niin kuin ne ovat. Oikea tapa merkitä lähde on ilmoittaa aika sekunnilleen, mikäli se on saatavissa UTC-aikana. Ellei aikaa ole saatavissa, ilmoitetaan lukuaika minuutilleen ja aikavyöhyke oikein. Verkkoviitemalleissa puuttuu mahdollisuus lähteen nopeaan todentamiseen. Ainoa tapa lisätä uskottavuutta on olla uskottava: toisin sanoen ilmoittaa lähteet niin tarkkaan, että lukijalle jää harkintavaraa, uskooko hän vai pitääkö viitettä pelkkänä Wikipediana. Jotkut poistavat Wikipediasta käännetyn tekstin viitteet, koska viitataan toisenkieliseen Wikipediaan. Tämäkin on taitamatonta, koska se, mistä lähde on, on parempi tieto kuin se, ettei lähdettä ole. Kannattaisi yleensä kirjoittaa asiat niin kuin ne ovat ja miettiä vasta sitten, miten esteettiseltä lähdeluettelo vaikuttaa. Ellei lähteitä ole tarkkaan niin suomenkielisellä Wikipedialla ei ole uskottavuutta paperilehtiä tekevien ammattitoimittajien piirissä. Tämä tekee Wikipediasta arvottomamman kuin suuri osa päivälehdistöä. Tarkoilla verkkoviitteillä on tarkoitus joissain aritkkelityypeissä lyödä lehdet nopeudessa ja monipuolisuudessa sekä tavoittaa uskottavuus tarkoilla lähdeviittauksilla, jolloin lähdekritiikki on mahdollinen. En ryhdy panemaan uusiks verkkoviitemallinteita, koska tiedän, ettei siitä tulisi yhtään mitään muuta kuin viikon ajanhukka, muutamia bannauksia jne. Työviikon, 40 tuntia, voi käyttää tuottavammin tuottamalla sisältöjä. Monet hyötyvät peukaloimalla jälkikäteen tietoja epätarkemmiksi siten, että saavat muokkauslaskuriinsa lisää arvovaltaa antavia lukemia: kukin taaplaa tyylillään. Kiitos kuitenkin periaatteessa huomautuksesta, että verkkoviitemallinne on tukemassa niiden kirjoitusta, jotka viittaavat suurella pensselillä väljästi. Näiden perunoiden osalta ole sitä mieltä, että koska ne ovat myös luonnontiedettä, pitäisi viitata tarkasti, koska saatavilla olevat tiedot ovat hieman yhteismitattomia jo nimityksistä alkaen: tarkkuudella uskottavuutta! 81.175.156.88 31. toukokuuta 2007 kello 20.12 (UTC)

Öh. Viitteiden tarkoitus on tarjota lukijalle tilaisuus varmentaa tiedon todenperäisyys. Siksi viittaaminen toisiin Wikipedia-artikkeleihin on aivan turhaa, sillä niiden avullahan ei tällaista tarkistamista voi tehdä. Kumpi on mielestäsi uskottavampaa: se, että tiedoille vaaditaan oikeita lähteitä vai se, että lukijalle annetaan vaikutelma, jonka mukaan täällä toiset Wikipedia-artikkelit hyväksytään perusteluiksi faktoille? Verkkoviitemalline ei muuten millään tavalla estä aikojen merkitsemistä sekunnilleen, jos sitä välttämättä haluaa. –Ejs-80 31. toukokuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Viitteiden tarkoitus on tarjota lukijalle tilaisuus varmentaa tiedon todenperäisyys. - Juuri siksi mikä tahansa viite on parempi kuin ilman minkäänlaista viitettä. On käsittämätöntä, että viitteet hävitetään, mutta sivua ei tyhjennetä tiedosta, mihin viite liittyi. Sivujen tyhjentäminenhän ei ole hyvä tapa, koska on tarkoitus kerätä tietoa, ei hävittää sitä artikkelin historiatiedoista jälleen uudelleen kaivettavaksi. Jos joku haluaa tietää, mistä tieto on, on viite englanninkielisen Wikipediaan parempi kuin se, että lähdeviittaus hävitetään kokonaan, jolloin sen saa kaivaa esille artikkelin historiasta. Monikaan Wikipediaa ensimmäisiä kertoja lukeva ei ole käyttöliittymän mestari, että lähtisi harjoittamaan dataminingia artikkelin historiasta sen jälkeen kun viitteet on tyhjennetty. Ei mihinkään Wikipediaan kirjoitettu tieto ole sinänsä arvontonta. Sitä vain tulee tarkastella sen omien lähdeviitteiden varassa. On aivan oikein, että suomenkielisessä Wikipediassa viitataan suomenkieliseen tai englanninkieliseen Wikipediaan tertiäärisenä lähteenä, koska tertiäärisestä lähteestä voi jäljittää sekundäärisen lähteen. Lähde viite ei ole Korkeimman Oikeuden tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullinen päätös asian prosessuaalisesta totuudesta, se on vain viite ei sitova todiste. 81.175.156.88 31. toukokuuta 2007 kello 23.15 (UTC)

Ongelma muodostuu siitä, ettei monikaan ymmärrä, että Wikipedia on prosessikirjoittamista. Se ei ole sopimus, yhtenä päivämääränä tarkastettavaksi jätettävä akateeminen opinnäyte, tms. Wikipedia-artikkelilla ei ole dead linea, koska se jatkuu periaatteessa ikuisesti kuin evoluutio. Tämän vuoksi kirjoittaja, joka kirjoittaa artikkelisarjaa luo ensiksi kehyksen ja mallinteet, missä on asiakokonaisuus. Ellei asiakokonaisuutta esitä mallinteella, on tuloksena se, ettei artikkelisarjaa koskaan muodostu, koska jokainen osa voidaan alkiovaiheessa poistattaa liian vähämerkityksisenä. Näin ollen on implisiittinen olettamus siitä, että palstatila on rajoitettu eikä kokonaisuutta kuitenkaan muodostu. Tämä johtuu siitä, että asiakokonaisuuden ja konteksti näkee selvimmin vain kirjoittaja, eivät ne, jotka tulevat satunnaisesti paikalle. Mikä tahansa lähdeviite on parempi kuin se, että ei ole lähdeviitteitä lainkaan, koska se, ettei ole lähdeviitteitä aiheuttaa sen, että artikkelia pidetään vain proosana, jota ei oltu edes aiottu lähdeviitoittaa. Ensimmäisen kierroksen lähdeviite on suora linkki. Toisen kierroksen lähdeviite on linkistä tehty asianmukainen viittaus, jossa mahdollisesti myös kohtalaisen merkittävä lähdekin on selitetty. Ensimmäisen kierroksen mallinne on pelkkä luokkamerkki, kun taas toisen kierroksen mallinne korvaa suurelta osin luokkia edustaen ensimmäistä kierrosta suurempaa interaktiivisuutta. Kolmannella kierroksella sitten katsellaan muunkielisistä Wikipedioista sekundäärilähteet ja Wikipedia-artikkelin sijasta viitataan Wikipedia-artkkelin sisältämään sekundääriseen lähteeseen suoraan. 81.175.156.88 31. toukokuuta 2007 kello 23.15 (UTC)

Viitteiden tarkoitus on nimenomaan tukea esitettyjä väitteitä yhtä paljon kuin kertoa, mistä tiedot ovat peräisin. Jos ne ovat peräisin toisesta Wikipedia-artikkelista, niin artikkeleita ei voi ensin mainitussa tarkoituksessa lähdeviitteinä käyttää. Mikälä se hyväksyttäisiin, mikä tahansa väite voitaisiin eri Wikipedioissa tapahtuvilla sopivilla muokkauksilla osoittaa todeksi kehäpäätelmän kautta. Tätäkö olisi uskottavuus? –Ejs-80 31. toukokuuta 2007 kello 23.40 (UTC)

Tuo ajattelu pätee ainoastaan siinä tapauksessa, että lähdeviitteillä on olemassa ennalta tiedetty hierarkia. Näin asia ei ole, vaan Internetissä jokainen asia on esitetty noin 3-4 kertaan. Samoin on olemassa niin, että muutama johtava uutistoimisto vaikuttaa valonvahvistimen tavoin kehäpäätelmien muodostumiseen. Uusi medialukutaito tarkoittaa sitä, että lukija - ei pelkästään kirjoittaja - tarkistaa lähdeviitteet. Kirjoittaja viittaa prototyyppivaiheessa lähteeseen, on se sitten vaikka tertiäärinen lähde, kuten toinen Wikipedian artikkeli. Kun kokonaisuus alkaa muodostua, kirjoittaja tarkistanee myös toisen Wikipedian artikkelin lähteet ja korvaa tai täydentää Wikipedia-lähdeviitettä sekundäärisillä lähteillä. Näin laatu paranee toisen ja kolmannen kierroksen kohdalla. Ellei artikkelikokonaisuutta luokiteta ja mallinneta erikseen, ei sitä muodostu, koska sen jäsenet poistatutetaan ennen kuin komeus on valmis tai edes puolivalmis. Wikipedia ei ole julkaisu, vaan tekninen alusta. Raamatussakin raamattuun viitataan miltei joka jakeessa raamatulla eikä sitä pidetä lainkaan epäpätevänä siksi, että sisällöt (luvut ja jakeet) ymmärretään erilliseksi, vaikkakin samasta aihepiiristä kertovaksi kokonaisuudeksi. Oletko sitä mieltä, ettei Helsingin Sanomiin saa viitata Helsingin Sanomilla tai STT:hen STT:llä? 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 00.13 (UTC)

Olit mitä mieltä tahansa, et voi yksin jyrätä yli tästä asiasta olevia käytäntöjä, jotka yhteisö on muodostanut minua ennen ja jälkeeni jäävät.

Tiedän tämän vaihtoehdottomuuden ja sen, että onneton, lähinnä peeloja varten kehitety hokema siitä, ettei Wikipedia kelpaa tertiääriseksi lähteeksi edes Wikipediaan itseensä, alkaa vaikuttaa lähteiden tarkitettavuutta. On tosiasia, että monet uutisluonteiset ajankohtaisartikkelit kopioidaan englanninkielisestä Wikipediasta, mutta tätä asiantilaa ei saisi tunnustaa siksi, että Wikipedia on huono ja kelvoton lähde moderaattoreiden mielestä Wikipediaan itseensä. Ainoa keino kertoa lukijalle tämä on viitata artikkelin keskustelusivuihin artikkelissa, jolloin päästään kinaamaan siitä, saako artikkelissa arvioida artikkelin luotettavuutta esimerkiksi keskustelusivuilla. Sensuurin kehittäminen vapaan lähteen tietosanakirjaan on melko hupaisaa toimintaa: ne, jotka vastustavat tietosisällön tyhjentämistä, ajautuvat itse absurdismiin tarkan kirjoittamisen osalta. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Mielestäni siinä tapauksessa, että muokkaaja ei viitsi liialliseksi katsomansa vaivannäön ja/tai mahdollisen asiantuntevuutensa takia etsiä todellisia lähteitä, ovat viittaukset ulkopuolisiin Wikipedioihin huomattavasti suurempi turvallisuusriski asiasisällöille kuin se, että aidosti ja rehellisesti myönnetään, ettei luotettavia lähteitä yksinkertaisesti ole.

Sinun täytyy ymmärrää, että jos ottaisit kaksi tai kolme tuntia aikaa ja tutkisit, mikä on perunoiden keittokoe, huomaisit, että tärkkelyspitoisuudet vaihtelevat vuosittain eikä niistä voi antaa tilatotieteellisesti kovin varmaa lukemaa. Näin ollen on hyväksyttävä useampi lähde kuin yksi. Ei voi olla myöskään periaatetta, ettei tertiääriseen lähteeseen saa viitata. Se, että kaikki pitäisi kirjoittaa sekundäärisistä lähteistä johtaisi siihen, ettei STT kelpaisi Reutersin lähteeksi eli toisin sanoen ulkomaanuutisissa ei saisi käyttää Reutersia lähteenä. Pitäisi joskus edes hieman ajatella, mihin hokemat Wikipedia ei ole demokratia, ei omaa tutkimusta ja Wikipediasta ei ole lähteeksi - ei edes Wikipediaan itseensä, johtavat. Vieläkään ei ole psykologisesti hyväksytty ideaa, mitä ollaan propagoimassa: verkkoa. Toisaalta luodaan omia hierarkioita, joissa sarjakuvasankarit ja eri tuotantuokausien sarjaohjelmat yhdessä kellaribändien kanssa elävät omaa elämäänsä pakkoruotsin kanssa. Pitäisi hyväksyä periaate, ettei lähdeviitteitä tule kätkeä, koska se on ainoa rehellinen lähestymistapa asiaan. Muutoin pitäisi kirjoittaa pitkä ja tyhjentävä lista etukäteen jo kelvottomista lähteistä ja laajentaa se sellaiseksi, että ollaan jokaisella toimialla yhden, ainoan ja oikean lähteen varassa. Sinun ei ole mitenkään välttämätöntä henkilökohtaisesti osallistua periaatteiden vastaisten käytäntöjen ylläpitoon, ellet halua. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Muussa tapauksessa annetaan liian selkeästi lukijoille ja kokemattomille muokkaajille sellainen vaikutelma, että on aivan sallittua perustella väitteitään muilla Wikipedia-artikkeleilla.

En pidä itseäni ylempää korkeakoulututkintoa suorittamattomana alaikäisenä muokkaajalla, jolla ei olisi kokemusta sähköisestä ympäristöstä 20 vuoden ajalta. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Nykykäytännön bonuksena on mahdollisesti luotettavien suomenkielisten lähteiden osuuden kasvattaminen, mikä edistää tarkistettavuutta.

Suomenkielellä ei ole saatavissa luotettavia eikä hyviä lähteitä niihin aiheisiin, joista Wikipediasta haluttaisiin lukea. Jos tälle linjalle lähdetään ja jätetään ranskankieliset, saksankieliset, venäjänkieliset jne. lähteet käyttämättä eikä käytetä esimerkiksi luonnontieteissä englanninkielisiä, tulee suomenkielisestä raakile verrattuna esimerkiksi englanninkieliseen. Kun kaiken kukkuraksi englanninkielisestä lyhennettyjä artikkeleita ei saa merkitä englanninkielsiestä artikkelista otetuiksi lähdeviitteessä, ollaan tietenkin metsässä, missä käytettävyys eikä tarkastettavuus parane. Tarkistelun ohella nimittäin jotkin artikkelit voitaisiin myös tarkastaa. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

En tiedä, miten oikein ymmärsit kehäpäätelmäkommenttini, mutta tarkoitukseni oli sanoa, että vapaan muokattavuuden takia kuka tahansa käyttäjä voi muuttaa tietoja virheelliseen muotoon, jolloin kyseistä virheellistä muotoa toisessa Wikipediassa viitteenä käyttävä syyllistyy olennaisesti kehäpäätelmään.

Ymmärrän argumentin tapauksissa, missä ensin kirjoitetaan englanninkielinen artikkeli suomea koskevasta, mutta englanninkieliselle maailmalle mitättömästä asiasta, mitä kukaan ei viitsi poistoäänestyttää tai roskauttaa. Sitten kirjoitetaan vastaava suomenkielinen artikkeli ja käytetään lähteenä englanninkielistä. Juuri tällä tavalla tehdään hömpää ja humppaa sekä lobbausta. En kuitenkaan ymmärrä asiaa siinä yhteydessä, että sekundääriöähde kehittyy omaa elämäänsä ja tarkentuu eikä siihen saisi viitata tertiäärisenä lähteenä. Tulee hyväksyä se, ettei artikkelisarja synny viidessä minuutissta tai vartissa kevein viittauksin, vaan se kehittyy viikkojen ja kuukausien aikana varsinkin jos asia on hieman vieras. Se, että kerää kymmenistä lähteistä tiedonmurusia, joista osa on sekundäärilähteitä, pitäisi hyväksyä, koska muutoin viittus on joka kerta kaivettava artikkelihistoriasta, mikä lisää työtä. Tässä tapauksessa kehottaisin sinua tutustumaan perunoiden keittokokeisiin, jotta huomaisit, miten tärkeä teollisuuden ja keitto-ominaisuuksien kannalta tärkkelyspitoisuus on ja miten epätarkkaa sen määrittäminen parhailla menetelmilläkin on, koska peruna riippuu luonnosta ja sääoloista, lannoituksesta jne. jne. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Toimitetuissa julkaisuissa on sen sijaan henkilöitä, jotka pyrkivät vaihtelevalla menestyksellä vastaamaan tiedon oikeellisuudesta, ja tämä menestyksellisyys vaikuttaa vuorostaan siihen, kuinka luotettavaksi muut tahot ne arvostavat. –Ejs-80 1. kesäkuuta 2007 kello 01.15 (UTC)

Wikipediassa ei ole henkilöitä, vaan IP:ä. Tunnistaminen, jahtaaminen ja luokittelu on anonymiteetin eli vapaan muokattavuuden periaatteen vastaista. Ei pitäisi kehittää käytäntöjä, jotka ovat periaatteiden vastaisia. Lähteiden tyhjentäminen artikkeleistaan voidaan tulkita vandalismiksi sivujen tyhjentämisenä. 81.175.156.88 1. kesäkuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Hei! Kiitos, että paransit Wikipedian sisältöä. Et kuitenkaan merkinnyt lähteitä lisäämiisi tietoihin. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Apua lähteiden merkitsemiseen löytyy sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet. Jos olet käyttänyt tietolähteenäsi vieraskielistä Wikipediaa, voit merkitä artikkelin {{käännös}}-mallineella. --Eetvartti 2. kesäkuuta 2007 kello 10.57 (UTC)

Hei! Älä tyhjennä vanhaa artikkelia ja aloita uutta samasta aiheesta, jos haluat vaihtaa artikkelin nimen! Rekisteröidyttyäsi voisit siirtää saman artikkelin suoraan uudelle nimelle. Vaikutat sen verran aktiiviselta käyttäjältä muutenkin, että suosittelisin rekisteröitymään, kuten sivun alussa kehoitetaankin. Kiitos hei. Eetu 3. kesäkuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

On hyvä periaate. Jos kuitenkin säännöstä poikkeava nimi on viiden minuutin ikäinen, ei siihen ole ehdinyt tulla viittauksia. Tämän vuoksi ajattelin, että on selkeämpää poistaa kuin ohjata uudelleen. 81.175.156.88 3. kesäkuuta 2007 kello 18.55 (UTC)

Moi! Jos haluat artikkelin jollekin toiselle nimelle, älä kopioi artikkelia uudelleen nimetylle sivulle, vaan siirrä sivu yläreunaussa olevalla "siirrä"-toiminnolla. Näin artikkelin muokkaushistoria säilyy. --JannE 3. kesäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Paitsi että rekisteröimättömät käyttäjät eivät sitä voi tehdä. --85.23.34.19 3. kesäkuuta 2007 kello 19.50 (UTC)

Siinäpä hyvä syy hankkia käyttäjätunnus. --JannE 3. kesäkuuta 2007 kello 19.51 (UTC)

No sitten ei sivuja kannata siirtää, vaan kirjoittaa ne paikoilleen. Kyllä moderaattorit korjaavat, auttavat ja opastavat. 81.175.156.88 3. kesäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Kannattaisiko luoda mallinne perunalajikkeille, koska a) lajikkeita on aika monta, b) wikiformaatissa olevan taulukon muokkaaminen on virhealtista. Myös mallinetta {{Tynkä/Peruna}} voisi ajatella noiden minitynkä- ja tynkä-mallinneiden tilalle. --Krgeqewrjsif 3. kesäkuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

Mainio idea. Mietin tätä itsekin, mutta koska aineisto on hajallaan eikä ole varmaa, mitä niistä kannattaisi kirjoittaa, en ole oikein varma, mitä mallinteeseen kannattaisi ottaa mukaan. Mallinne nimittäin on aina jonkinlainen rakenneratkaisu. Tuo nykyinen malli on artikkelista Tupolev Tu-134, mitä on muokattu pariin kertaan. Jos löytyy vielä hyviä lähteitä, jossa olisi jotain yleispätevää lähes kaikista lajikkeista, kannattaisi ehkä mallinne "kiinnittää" mallinteeksi. 81.175.156.88 3. kesäkuuta 2007 kello 21.20 (UTC)

Korvasin nuo geneeriset minitynkä-, tynkä- ja tynkä/kasvi-mallineet Tynkä/Peruna-mallineella. --Krgeqewrjsif 3. kesäkuuta 2007 kello 22.45 (UTC)

Kiitos! Näin säilyy aihepiiri paremmin koossa. 81.175.156.88 3. kesäkuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Kirjoitit artikkelin Päijät-Hämeen maanpuolustuspiiri. Siinä esitit ajatuksia siitä, mihin Päijät-Hämeen maakuntajoukkoa olisi tarkoitus käyttää. Et esittänyt ajatuksillesi lähdettä. Minäkin olen joskus kuullut aiheesta jotakin ja mielestäni suurin osa maakuntajoukon toimintaan liittyvistä aiheista on leimattu vähintään "viranomaiskäyttöön (TTL IV)" -merkinnällä. Tällaisista aiheista ei pidä kirjoittaa Wikipediaan. Mieluummin liian vähän kuin liikaa. Artikkeli Suomen maakuntajoukot sisältää aiheesta tietoa, joka on jo julkista. Samalla se on sopivan epäselvä, ettei salaista tietoa tule esille. --M. Porcius Cato 24. syyskuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Hei, lisäämäsi aiheen Luokka:Janukovytšin II hallituksen ministerit merkittävyys on kyseenalaistettu ja aihe saatetaan poistaa. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen tarpeellisuuden arviointiin. Ole hyvä ja käy perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla. Huomioithan, että tietojen tulee olla tarkistettavissa ja noudattaa neutraalia näkökulmaa. --Otrfan 26. lokakuuta 2010 kello 10.45 (EEST)[vastaa]

Hei, lisäämäsi aiheen Freedom (wlan) merkittävyys on kyseenalaistettu ja aihe saatetaan poistaa. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen tarpeellisuuden arviointiin. Ole hyvä ja käy perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla. Huomioithan, että tietojen tulee olla tarkistettavissa ja noudattaa neutraalia näkökulmaa. --Ulrika 14. marraskuuta 2010 kello 10.41 (EET)[vastaa]

Nämä artikkelit ovat olleet merkittävyyskeskustelussa: Päijät-Hämeen avoimet langattomat verkot, Freedom (wlan) ja OpenEspa. Lisää löytyy toiselta IP-keskustelusivulta Keskustelu käyttäjästä:81.175.154.77#Langattomien verkkojen merkittävyyksiä 2021. -kyykaarme (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 17.03 (EEST)[vastaa]