Kaspar Olevianus

Kaspar Olevianus
Henkilötiedot
Syntynyt	10. elokuuta 1536 Trier
Kuollut	15. maaliskuuta 1587 (50 vuotta) Herborn
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kaspar Olevianus (tai Caspar, Olevian, alkuperäinen saksankielinen nimi Olewig) (10. elokuuta 1536 Trier – 15. maaliskuuta 1587 Herborn) oli saksalainen lakimies, reformoitu uskonpuhdistaja ja toinen Heidelbergin katekismuksen laatijoista.^[1][2]

Olevianus opiskeli aluksi oikeustiedettä Pariisissa, Orléansissa ja Bourgesissa, ja päätyi Ranskassa reformoidun opin kannalle. Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritettuaan hän opiskeli teologiaa Genevessä ja Zürichissä Jean Calvinin, Theodore Bezan ja Pietro Vermiglin ohjauksessa. Vuonna 1559 hän alkoi julistaa kotikaupungissaan Trierissä kalvinistista uskonpuhdistusta, mutta sikäläinen arkkipiispa päätti hänen työnsä aseellisesti. Vuonna 1560 hän muutti Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik III:n kutsusta Heidelbergiin. Hän väitteli teologian tohtoriksi Heidelbergin yliopistossa, ryhtyi dogmatiikan professoriksi ja siirtyi kirkolliseen palvelukseen pastoriksi ja kirkkoneuvokseksi vuonna 1562. Pfalzin johtavana reformoituna kirkonmiehenä hän organisoi paikallisseurakunnan, pani täytäntöön uuden reformoidun kirkkojärjestyksen, ja julkaisi yhdessä Zacharias Ursinuksen kanssa Heidelbergin katekismuksen. Olevianus suhtautui kuitenkin kriittisesti toimikunnan työn tuloksena syntyneeseen Heidelbergin katekismukseen, koska se oli hänen mielestään liikaa Philip Melanchthonin ja liian vähän Calvinin ajatuksiin suuntautunut.^[1][2]

Saarnojen, kirjoitusten ja uskonnollisten keskustelujen avulla hän edisti Geneven kirkkojärjestystä ja kalvinistisia näkemyksiä. Sen jälkeen kun uusi vaaliruhtinas, luterilaismielinen Ludvig VI, karkotti hänet vuonna 1576 Pfalzista, hän työskenteli reformoidun kirkkojärjestyksen* käyttöönoton puolesta Nassaussa ja muilla alueilla. Lopulta hänestä tuli Herbornin akatemian teologian professori ja ensimmäinen pastori. Hänen tärkein systemaattisen teologian teoksensa on De substantia foederis gratuiti inter deum et electos.^[1][2]