Fellmanin kartano

Fellmanin kartano eli Lahden kartano (alun perin ja ruots. Lahtis Gård)^[1] on valtiopäivämies kapteeni August Fellmanin 1898 rakennuttama ja arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema alankomaalaistyyppinen kartano, joka sijaitsee Lahden keskustan ja Pikku-Vesijärven välissä. Kartanon itäpuolella on suihkulähde, jossa on kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema Aino-veistos vuodelta 1909. Veistos oli alun perin Helsingissä, mutta se siirrettiin Lahteen 1949.

Fellmanin kartanolla järjestettiin 13. huhtikuuta 1903 perustuslaillisten lakimiesten kokous, jossa protokollasihteeri K. J. Ståhlberg, valtiopäivämies August Fellman, P. E. Svinhufvud, Jonas Castren, Ossian Procopé, Carl Mannerheim yhdessä 171:n muun pääasoassa perustuslaillisen lakimiesten kanssa kokoontuivat päättämään, miten helmikuun manifestin toimeenpanoa Suomen suuriruhtinaskunnassa vastustettaisiin. Kokouksen muistoksi on Fellmanin kartanon sisäänkäynnin vasemmanpuoleisessa seinässä tapahtumasta Essi Renvallin toteuttama muistolaatta. Kokouksen vuoksi August Fellman joutui siirtymään ulkomaille kahdeksi vuodeksi. ^[2]

Vuonna 1918 Fellmanin kartanon alue ulottui nykyisen Fellmaninpuiston alueelle. Suomen sisällissodan lopussa niin sanotulle Fellmanin pellolle eristettiin yli 20 000 antautunutta punaista – sotilaita ja siviilejä – jotka olivat yrittäneet paeta itään kohti Neuvosto-Venäjää, mutta joiden pakotien osasto Brandenstein oli katkaissut.

Vuonna 1912 kuolleen August Fellmanin perikunta omisti kartanon vuoteen 1919, jolloin sen ostivat maineen Kansallis-Osake-Pankin rahoituksella J. Ranta-Knuuttila ja E. Sirkkunen. Teollisuusalueiksi sopivat alueet he pitivät itsellään, mutta itse kartanon lähialueineen he myivät 3 900 000 markalla Lahden kaupungille. Fellmanin kartanon alue kuului Hollolan kuntaan, mutta kun Lahden kaupunkiin vuonna 1924 liitettiin toisen kerran Hollolan kunnan alueita, laajeni Lahden kaupunki pinta-alaltaan 15,5 neliökilometriä ja myös Fellmanin kartanon alue lähialueineen siirtyivät osaksi Lahden kaupunkia.^[3]

Fellmanin kartanon entisille maille on sittemmin rakennettu Lahden ammattikoulu, nykyinen Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden uimahalli ja Lahden urheilutalo. Ståhlberginkadun, Kallionkadun ja Svinhufvudinkadun rajoittamassa kolmiossa olevassa puistossa on runsaasti jaloja lehtipuita ja Punavankien muistomerkki toukokuussa 1918 Fellmanin puistoon vangiksi joutuneiden punaisten muistoksi.

Kartanoa on maalattu ja kunnostettu viimeksi talvella 2011–2012. Nykyisin siellä toimii Lahden kaupunginmuseon Lahden historiallinen museo, joka on Lahden kaupungin museoiden päätoimipaikka.

• Kartanosta Lahden historiallisen museon sivuilla