Elinor Ostrom

Elinor Ostrom
Elinor Ostrom Nobel-palkinnon lehdistötilaisuudessa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt	7. elokuuta 1933 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Kuollut	12. kesäkuuta 2012 (78 vuotta) Bloomington, Indiana, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Dwaine Marvick
Tutkimusalue	Taloustiede
Palkinnot	taloustieteen Nobel-palkinto 2009
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elinor Claire "Lin" Ostrom (7. elokuuta 1933 – 12. kesäkuuta 2012^[1]) oli yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä. Hänet palkittiin vuonna 2009 taloustieteen Nobelin palkinnolla yhdessä Oliver E. Williamsonin kanssa talouden hallinnan analyysista.^[2] Ostrom oli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin taloustieteen Nobel. Hän työskenteli valtiotieteen professorina Indianan yliopistossa Bloomingtonissa Yhdysvalloissa. Ostromin työn merkitys korostuu ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa ympäristöystävällisyyden tullessa yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa.

Ostromin väitöskirja vuodelta 1965 käsitteli Kalifornian alueen herkkien pohjavesien hallintaa.

Ostrom onkin tutkinut erityisesti yhteisresurssien, kuten kastelujärjestelmien, kalastusalueiden ja yhteismetsien ja -laitumien sekä yhteishyödykkeiden eli ihmiskunnan yhdessä omistamien resurssien, kuten valtamerten ja ilmakehän hallintaongelmia. Aihetta käsittelee myös hänen tunnetuin teoksensa Governing the Commons vuodelta 1990.

Ostrom tutki paljon niin kutsuttua yhteismaan ongelmaa. Governing the Commonsissa hän kritisoi vangin dilemman ja Garrett Hardinin yhteisomistuksen tragedian mallien käyttöä poliittisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa.Tutkimuksissaan hän on osoittanut, toisin kuin kapitalismiin vahvasti uskova Hardin, että esimerkiksi yhteisomistuksessa olevat metsät tuottavat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut ja haastanut näin käsityksen yhteisomistuksessa olevan omaisuuden tehottomattomammasta hoidosta.^[3]

Ostrom esittelee teoksessaan yhteisöllisen lähidemokratian periaatteet, joilla yhteisö välttää yhteisomistuksen tragedian:

• Selkeästi määritellyt rajat
• Paikallisiin oloihin ja tarpeisiin sopeutetut säännöt
• Niiden, joita säännöt koskevat on saatava osallistua päätöksentekoon
• Yhteisön toimintaa on valvottava
• Asteittaiset sanktiot rikkomuksista
• Yksinkertainen, rehellinen ja nopea päätöksenteko ristiriitojen ratkaisemiseksi
• Viranomaisten on kunnioittettava paikallisten tahtoa
• Yhteisten sääntöjen kunnioitus eri ryhmien välillä ^[4]

Ostromin periaatteissa tulee esille hyvin vahvasti paikallisuuden, yhteistyön ja lähidemokratian merkitys, mikä toimii jossain toisessa paikassa ja yhteisössä ei sovi välttämättä toiseen. Yhteiskäytön ratkaisut voivat siis saada monenlaisia muotoja kulttuurista ja ympäristöstä riippuen. Ostromin tutkimuskohteet olivatkin usein pienehköjä kylämäisiä agraariyhteisöjä. Taloudellisessa mielessä Ostromin teoria edustaa osallisuustaloutta. Ostrom kritisoi voimakkaasti sosialismin ja kapitalismin dikotomiaa ja oli ympäristön ja vapauden voimakas puolestapuhuja. Hänen työnsä merkitys kasvaa koko ajan, kun ekosysteemin oikea käyttö ja ympäristönsuojelu nousevat yhä keskeisemmiksi. ^[5]

» Ei ole syytä olettaa, että virkamiehet tai poliitikot, olivat he kuinka hyväntahtoisia tahansa, ovat parempia ratkaisemaan ongelman kuin paikalliset ihmiset, joilla on voimakkain kannustin ratkaista se oikein.»
( Elinor Ostrom ^[6])

• Hannu Autto: Elinor Ostrom ja yhteisresurssien monitieteellinen tutkimus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2010, 106(1). vsk, s. 99–103. Artikkelin verkkoversio.
• Yhteismaa ei ole tragedia (Arkistoitu – Internet Archive) Kapinatyöläinen
• Miksi vapaudesta välittävien ihmisten pitäisi iloita Elinor Ostromin Nobel-palkinnosta (Arkistoitu – Internet Archive). Centre For Individual And Economic Liberty
• Erillisyys-osa 2 Sarastus-lehti