Eduard Fuchs
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Eduard Fuchs (31. tammikuuta 1870 Göppingen, Saksa – 26. tammikuuta 1940 Pariisi, Ranska) oli saksalainen marxistinen kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija, taidekeräilijä ja poliittinen aktivisti.
Fuchs sai jo nuorena sosialistisen ja marxistisen vakaumuksen. Hän liittyi vuonna 1886 kiellettyyn Sosialistiseen kansanpuolueeseen, joka on Saksan sosiaalidemokraattinen puolueen edeltäjä. Vuonna 1892 hänestä tuli satiirisen viikkolehden Süddeutscher Postillon päätoimittaja ja myöhemmin Leipziger Volkszeitung toimittaja. Fuchs kirjoitti kiistanalaisia tekstejä, joiden takia hän joutui myös vankilaan muutamaan kertaan. Vankilassa ollessa Fuchs kirjoitti muun muassa kirjan Karikatur der europäischen Völker (”Eurooppalaisten kansojen karikatyyri”).
Fuchs muutti 1900-luvun alussa Berliinin, jossa toimitti sosialistista sanomalehteä nimeltä Vorwärts. Seuraava vuonna hän aloitti kuusiosaiseksi laajenneen sarjansa, Sittengeschichte, moraalikäytännöistä. Sarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 1912. Fuchs muutti Egyptiin taiteilija Max Slevogtin kanssa juuri ennen ensimmäisen maailmansodan alkua 1914. Sodan aikana Fuchs oli pasifisti, ja sodan jälkeen Lenin laittoi hänet johtamaan vankien vaihtokauppaa Saksan kanssa. Fuchs olikin Kominternin johtajia Berliinissä 1919. Hän oli kiinnostunut karikatyyreistä, joten hän myös tutki ranskalaisen pilapiirtäjän Honoré Daumieria, josta kirjoitti myös kolmiosaisen catalogue raisonnén. Fuchs erosi puolueesta 1929, kun siitä oli erotettu monia sen vahvoja kannattajia. Ranskaan Fuchs muutti 1933, kun Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa.
