Guyanan ylänkö
Guyanan ylänkö on Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitseva ylänkö. Brasilian, Guyanan ja Venezuelan rajalla olevan ylängön kallioperä koostuu prekambrisista, Guyanan massiiviin kuuluvista graniiteista sekä niiden päälle kerrostuneista, yli 1 700 miljoonaa vuotta vanhoista hiekkakivistä.
Orinocojoen sivuhaarat virtaavat ylängön läpi ja muodostavat syviä, jyrkkäseinäisiä laaksoja, joiden väliin jää noin 120 tasalakista, hiekkakivestä eroosion kautta muodostunutta jäännösvuorta, tepuita. Näistä korkein on Guyanan ja Venezuelan rajalla oleva Roraima (2 810 m), kun taas suurin on 700 neliökilometrin laajuinen Ayan Tepuy (2 560 m), jonka laelta Angelin putoukset saavat vetensä.[1]
Vaikka Guyanan ylänkö on pääasiassa trooppisten sademetsien peittämää, kallioperän ravinneköyhyyden vuoksi alue on edelleen hyvin harvaan asuttua ja osin vielä tutkimatonta. Sen sijaan tepuiden eristäytyneet lakitasanteet saavat runsaasti sadetta, ja niillä kasvaa monia endeemisiä kasvilajeja.
Guyanan ylängöltä tunnetaan yli 13 000 putkilokasvilajia, joista noin 40% on endeemisiä.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joyce Chepkemoi: What Is A Tepui? World Atlas. 2017. Viitattu 4.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Guiana Shield: Guiana Highlands (South America) Latin America & Caribbean Geographic. 7.2.2019. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guyanan ylänkö Wikimedia Commonsissa
- The Guiana Shield, the ‘greenhouse of the world’ Mongabay 2016 (englanniksi)