Gerard Dou
| Gerard Dou | |
|---|---|
 Omakuva, n. 1665. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. huhtikuuta 1613 Leiden, Alankomaat |
| Kuollut | 9. helmikuuta 1675 Leiden, Alankomaat |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Alankomaiden kulta-ajan maalaus ja fijnschilder (käännä suomeksi) |
Gerard Dou (myös Gerrit, 7. huhtikuuta 1613 Leiden – 9. helmikuuta 1675 Leiden) oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut taidemaalari.[1] Dou oli Rembrandtin oppilas, josta tuli yksi aikansa kaupallisesti menestyneimpiä taidemaalareita. Hänen teoksilleen on ominaista valokuvamaisen realistinen, voimakkaasti valaistu chiarascuro-tyyli. Dou kuvasi runsaasti erilaisia aiheita, mutta on tunnetuin pienikokoisista perhe-elämää esittävistä maalauksistaan.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dou oli lasimestarin poika, joka koulutus alkoi varhain. Dou osallistui Bartholomeus Dolendon piirustustunneille jo 9-vuotiaana. Seuraavat kaksi vuotta hän opiskeli lasimaalausta Pieter Kouwenhornin opastuksella, ja ryhtyi sitten työskentelemään isälleen. Dousta tuli lasimestarien killan jäsen jo 12-vuotiaana. Vuonna 1628 Dousta tuli 14-vuotiaana Rembrandtin oppilas seuraavan kolmen vuoden ajaksi.[1] Rembrandtin oppilaana Dou jäljitteli tämän tyyliä ja aiheita niin taitavasti, että useita hänen varhaisia maalauksiaan on pidetty Rembrandtin töinä.[2]
Opintojensa jälkeen Dou alkoi luultavasti työskennellä itsenäisenä maalarimestarina. Hän kehitti oman pikkutarkan maalaustyylinsä, jonka ansiosta hänestä tuli erittäin tunnettu sekä Alankomaissa että ulkomailla. Dousta tuli yksi aikansa kalleimmista ja halutuimmista maalareista.[2]
Ruotsalaisella lähettiläällä Spiering van Silvercroonilla oli Doun kanssa 500 guldenin arvoinen sopimus, jonka mukaan agentilla oli etuosto-oikeus kaikkiin Doun töihin Ruotsin kuningattaren Kristiinan nimissä. Doun töitä hankkivat myös arkkipiispa Leopold Wilhelm ja Cosimo III de' Medici. Doun töitä annettiin hollantilaisena lahjana myös Englannin kuninkaalle Kaarle II:lle. Kaarle II kutsui Doun myös hovimaalarikseen, mutta Dou kieltäytyi kutsusta.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Omakuva.
-
Omakuva, 1635–1638. Cheltenham.
-
Omakuva, 1640–1650.
-
Lukevan vanhan naisen muotokuva, 1630–1635? Kansallismuseo, Amsterdam.
-
Sipulia leikkaava tyttö, 1646.
-
Nukkuva koira, 1650. Museum of Fine Arts, Boston
-
Hollantilainen kotirouva, 1650.
-
Puoskari, 1652. Boijmans Van Beuningen, Rotterdam.
-
Lääkäri, 1653.
-
Klavikordia soittava nainen, 1665.
-
Astronomi kynttilänvalossa, 1665. Paul Getty-museo, Los Angeles.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerard Dou Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
