Bobby Smith (jalkapalloilija)

Robert Alfred "Bobby" Smith (22. helmikuuta 1933 – 18. syyskuuta 2010) oli englantilainen jalkapalloilija, joka edusti urallaan muun muassa Tottenhamia ja Chelseaa. Hän oli pelipaikaltaan keskushyökkääjä.

Bobby Smith syntyi Lingdalessa, North Yorkshiressa. Hän pelasi nuoruudessaan paikallisessa Redcar Boysissa, josta hänet värvättiin Chelseaan 1948. Smith teki ammattilaissopimuksen 1950, 17-vuotiaana. Hänen ensiesiintymisensä edustusjoukkueessa tapahtui saman vuoden syksynä 1. divisioonassa. Smith ei missään vaiheessa vakiinnuttanut paikkaansa Chelsean avauskokoonpanossa. Hän oli mukana mestaruuden kaudella 1954–1955 voittaneessa joukkueessa, mutta pelasi liian vähän otteluita saadakseen mestaruusmitalin. Joulukuussa 1955 Smith siirtyi Tottenhamiin 18 000 punnan siirtokorvauksella. Hänelle kertyi Chelseassa 74 liigaottelua, joissa hän teki 23 maalia.^[1]

Tottenhamissa Smith pelasi aluksi välihyökkääjänä kohtalaisella menestyksellä, mutta nousi joukkueen avainpelaajaksi päästyään keskushyökkääjäksi Len Duqueminin tilalle. Smith teki maaleja kaudesta toiseen ja voitti muun muassa liigan maalikuninkuuden kaudella 1957–1958.^[2] Hän oli tärkeä osa kaudella 1960–1961 liigamestaruuden ja FA Cupin voittanutta Tottenhamin joukkuetta. Seuraavalla kaudella Smith voitti Tottenhamissa jälleen cupin ja kaudella 1962–1963 Cup-voittajien cupin. Smith ajautui erimielisyyksiin seurajohdon kanssa kirjoittamiensa sanomalehtiartikkelien vuoksi ja hänet myytiin kesällä 1964 4. divisioonan Brighton & Hove Albioniin. Smith pelasi Tottenham-urallaan 317 liiga- ja cup-ottelua ja teki niissä 208 maalia.^[1][3][4]

Brightonissa Smith pelasi vain yhden kauden tehden 19 maalia 31 ottelussa. Hän sai potkut Brightonista ennen seuraavan kauden alkua riitauduttuaan seuran kanssa ylipaino-ongelmien ja lehtiartikkelien vuoksi. Smith yritti vielä jatkaa pelaamista alasarjojen joukkueissa, mutta hän ei saavuttanut mainittavaa menestystä ja joutui lopettamaan uransa 1968.^[1][4]

Englannin maajoukkueessa Smith pelasi ensimmäisen maaottelunsa lokakuussa 1960. Hänet valittiin mukaan jo 1958 MM-kisoihin, mutta hän ei päässyt kisoissa kentälle. Neljä vuotta myöhemmin Smith jäi niukasti kisajoukkueen ulkopuolelle. Hän pelasi maajoukkueurallaan 15 maaottelua ja teki niissä 13 maalia.^[1][4]

Pelaajauran loputtua Smith työskenteli muun muassa taksi- ja kuorma-autokuskina, maalarina ja remonttimiehenä. Hän loukkaantui pahasti pudottuaan kaivoon 1999.^[4] Smith julkaisi 2002 muistelmateoksen My Memoirs of Spurs.^[3]

Smith kuoli lyhyen sairauden jälkeen Enfieldissä 77-vuotiaana 18. syyskuuta 2010.^[3]