Agrippina maior
| Agrippina maior | |
|---|---|
 Agrippina vanhemman rintakuva. | |
| Syntynyt | 14 eaa. |
| Kuollut |
18. lokakuuta 33 jaa. Pandateria |
| Hautapaikka | Augustuksen mausoleumi |
| Puoliso | Germanicus |
| Lapset |
Nero Caesar Drusus Caesar Caligula Julia Agrippina Julia Drusilla Julia Livilla |
| Koko nimi | Vipsania Agrippina |
| Isä | Marcus Vipsanius Agrippa |
| Äiti | Julia |
Agrippina maior eli Agrippina vanhempi (14 eaa. – 18. lokakuuta 33 jaa.) oli keisari Augustuksen tyttären Julian tytär[1]. Hänen isänsä oli Marcus Vipsanius Agrippa. Hän oli Caligulan äiti ja Neron isoäiti. Keisari Tiberius oli hänen isäpuolensa. Agrippinalla oli kolme veljeä ja sisko. Agrippinan kasvatuksesta vastasi hänen isoisänsä Augustus. Hänet opetettiin kehräämään, ja hänen sosiaalinen elämänsä oli rajoitettua.
Agrippina meni naimisiin Germanicuksen kanssa n. 5 jaa. He saivat yhdeksän lasta, joista kuusi selvisi aikuisikään. Agrippina oli Germanicuksen mukana Germaniassa vuosina 14-16 ja valtakunnan itäosissa vuonna 18. Idässä he riitautuivat Gnaeus Calpurnius Pison ja tämän vaimon Munatia Plancinan kanssa. Tiberius oli nimittänyt Pison Syyrian maaherraksi hillitäkseen Germanicusta.[2] Piso ei totellut Germanicuksen käskyjä tai kumosi niitä tämän poissa ollessa. Lopulta Germanicus käski Pisoa ja Plancinaa poistumaan Syyriasta. He matkustivat hitaasti ja jäivät Kosin saarelle. Vuonna 19 Germanicus sairastui ja uskoi Pison myrkyttäneen hänet. Germanicus kuoli Antiokiassa 10. lokakuuta Pison ja Plancinan suureksi riemuksi.[3]
Surun murtama Agrippina palasi Roomaan lastensa ja Germanicuksen tuhkien kanssa. Germanicusta surtiin laajasti ja Agrippinan saapuessa Brundisiumiin häntä oli vastassa suuri surijoiden joukko. Roomassa Germanicuksen tuhkat asetettiin Augustuksen mausoleumiin. Tiberius ja Livia eivät ottaneet osaa hautajaisiin. Agrippina asettui Roomaan asumaan ja oli suosittu kansan keskuudessa ja kunnianhimoinen poikiensa suhteen. Tiberiuksen kanssa hänellä oli huonot välit, sillä Agrippinan mielestä Tiberius oli vastuussa Germanicuksen kuolemasta.[4] Huonot välit Agrippinalla oli myös Livian kanssa. Livian avulla Plancina vapautettiin syyteistä, kun Germanicuksen kuolemasta ja mahdollisesta myrkytyksestä oli nostettu syyte senaatissa. Piso oli tehnyt itsemurhan ennen tuomion antamista.[2]
Germanicuksen kuoltua Tiberiuksen poika Drusus oli selkeästi Tiberiuksen perillinen. Drusus kuitenkin kuoli vuonna 23 mahdollisesti myrkytyksen uhrina. Agrippina ja Drusuksen leski Livilla kilpailivat raivokkaasti saadakseen oman poikansa Tiberiuksen perilliseksi.[5] Livillan puolella oli hänen rakastajansa Sejanus, Tiberiuksen vaikutusvaltainen pretoriaaniprefekti. Agrippina kuului ryhmittymään, joka vastusti Sejanuksen kasvavaa vaikutusvaltaa.[2] Sejanus mustamaalasi Agrippinaa Tiberiukselle ja hyökkäsi vastustajiaan vastaan erilaisilla oikeusjutuilla. Osa Agrippinan tukijoista teki itsemurhan, karkotettiin tai teloitettiin. Sejanus myös uskotteli Agrippinalle Tiberiuksen aikovan myrkyttää hänet. Ruokaillessaan keisarin kanssa Agrippina kieltäytyi Tiberiuksen tarjoamasta hedelmästä peläten joutuvansa myrkytetyksi. Teko ei miellyttänyt Tiberiusta, joka suhtautui nuivasti Agrippinaan.
Vuonna 26 Tiberius vetäytyi Caprille ja Sejanus oli Rooman vaikutusvaltaisin mies. Niin kauan kuin Livia oli elossa Sejanus taikka Tiberius eivät hyökänneet suoraan Agrippinaa vastaan. Livian vaikutusvalta oli niin suuri, eikä Tiberius halunnut riitautua äitinsä kanssa. Näihin aikoihin Agrippina olisi halunnut mennä uudestaan naimisiin, mutta Tiberius kielsi sen.[6] Livia kuoli vuonna 29 ja samana vuonna Tiberiuksen käskystä Agrippina vangittiin ja karkotettiin Pandaterian saarelle, jossa hän kuoli nälkään vuonna 33.[7] Samaan aikaan Agrippinan vanhin poika Nero karkotettiin Pontian saarelle. Agrippinan toinen poika Drusus vangittiin seuraavana vuonna.
Tiberiuksen seuraaja oli Agrippinan nuorin poika Caligula, joka toi äitinsä ja veljensä tuhkat Roomaan ja järjesti heille hautajaiset. Agrippinan tuhkat sijoitettiin Augustuksen mausoleumiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Marjorie Lightman, Benjamin Lightman: A to Z of ancient Greek and Roman women. Infobase Publishing, 2007. ISBN 9780816067107
- Hornblower, Spawforth & Eidinow: The Oxford Classical Dictionary. Oxford University Press, 2012. ISBN 9780199545568
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nykysuomen Tietosanakirja, s. 21. Helsinki: WSOY, 1992.
- ↑ a b c Lightman, hakusana "Agrippina the Elder, Vipsania"
- ↑ Tacitus, The Annals 2:75
- ↑ Oxford, hakusana "Vipsania Agrippina (2)"
- ↑ Tacitus, The Annals 4:40
- ↑ Tacitus, The Annals 4,53
- ↑ Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 15
