Chartresin katedraali

Chartresin katedraali (ransk. Cathédrale Notre-Dame de Chartres) sijaitsee Chartresin kaupungissa noin 90 kilometriä Pariisista lounaaseen. Katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1145, mutta runko jouduttiin rakentamaan uudelleen 1194–1220. Pyhiinvaeltajien suosikkikohde Chartres on joskus tyylisuuntansa goottilaisen arkkitehtuurin kauneimpana pidetty katedraali.^[1]

Katedraali on 130 metriä pitkä ja leveimmästä kohdastaan 46 metriä leveä. Laivan korkeus on 37 ja leveys 16,4 metriä. Kirkossa on 176 lasimaalausta ja kuoriaidassa 200 patsasta 41 kohtauksessa. Chartresin katedraalin lattiassa on läpimitaltaan 12-metrinen ja käytäväpituudeltaan 200-metrinen (seinätön) lattia-labyrintti.

Katedraalin rakennustyöt aloitettiin romaaniselle perustalle vuonna 1145, mutta tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin, vaurioitti myös rakennusta. Vain katedraalin läntinen julkisivu säilyi ehjänä. Katedraalin runko rakennettiin uudelleen vuosien 1194 ja 1220 välisenä aikana, mikä on todella lyhyt aika keskiaikaisen katedraalin rakennustöille.

Legendan mukaan vuodesta 876 katedraalissa on ollut Neitsyt Marialle kuulunut tunika, Sancta Camisia. Kaarle Suuren väitetään lahjoittaneen pyhäinjäännöksen katedraalille ristiretken aikana. Todellisuudessa Kaarle Kaljupää lahjoitti vaatteen, joka todennäköisesti on Syyriasta ja kudottu ensimmäisellä vuosisadalla.

Vuoden 1194 tulipalon jälkeen kaupunkilaiset pelkäsivät, että pyhä vaate olisi tuhoutunut kirkon mukana. Tunika kuitenkin löytyi aarrekammiosta, jossa oli myös useita pappeja, jotka olivat hakeneet kammiosta turvaa. Mukana ollut paavin legaatti kardinaali Melior vakuutti, että kyseessä oli Marian ihme, ja paikalle olisi rakennettava entistäkin mahtavampi rakennus.

Katedraalissa on maailman parhaimpiin lukeutuva kokoelma keskiaikaisia lasimaalauksia, jotka säilyivät lähes vahingoittumattomina Ranskan uskonsotien aikana. Maalaukset tunnetaan etenkin eloisan sinisestä väristään. Toisen maailmansodan aikana lasimaalaukset vietiin katedraalista ympäröivälle maaseudulle turvaan saksalaisilta pommikoneilta. Katedraalin 186 alkuperäisestä maalauksesta on säilynyt 152.

Chartresin katedraalia ei tuhottu eikä ryöstetty Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Useat kunnostustyöt eivät ole merkittävästi vaikuttaneet katedraalin ulkonäköön, vaan se on säilynyt goottilaisena mestariteoksena.

Katedraali valittiin vuonna 1979 ensimmäisten kohteiden joukossa UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chartresin katedraali.

• Chartresin katedraali UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
• Heidi Liehun kirjoitus katedraalista Kirkko & Kaupungissa.

Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa

• Albi
• Alppien paalutalot
• Amiensin katedraali
• Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
• Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
• Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
• Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
• Bourges'n katedraali
• Canal du Midi
• Causses ja Cévennes
• Chaîne des Puys
• Chartresin katedraali
• Chauvet’n luola
• Cordouanin majakka
• Euroopan suuret kylpyläkaupungit
• Fontainebleaun palatsi ja puisto
• Fontenayn apottiluostari
• Carcassonne
• Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
• Le Havre
• Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
• Lyon
• Mont Saint-Michel
• Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
• Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
• Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
• Nizza
• Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
• Portonlahti: Girolatanlahti, Scandolan luonnonpuisto ja Pianan calanquet Korsikassa
• Provins
• Monte Perdido
• Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
• Saint-Émilion
• Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
• Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
• Seinen jokivarsi Pariisissa
• Grande Île
• Pont du Gard
• Uuden-Kaledonian laguunit
• Vaubanin linnoitukset
• Versailles’n palatsi puistoineen
• Vézelay
• Vézère