Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. elokuuta 2023 kello 14.42 käyttäjän AinScept (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valvontakameroita Kiinassa.

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on Kiinan valtion kansalaisia koskeva luottoluokitusjärjestelmä, jossa jokaiselle kansalaiselle lasketaan tietotekniikan avulla pisteluku. Kiinan valtio ilmoitti kehittävänsä järjestelmää vuonna 2014 ja siitä tulevan pakollinen kaikille vuonna 2020.[1] Kansalainen pisteytetään sen perusteella, miten hyvin hän on noudattanut sosiaalisia normeja ja sääntöjä[2]. Pisteluku on julkinen rekisteritieto ja kaikkien nähtävissä[3].

Kiinassa pisteytetään myös yrityksiä.[4]

Sosiaalista luottoluokitusta pilotoitiin vuonna 2010 Suiningissa. Pilotissa jokaiselle 1,1 miljoonalle yli 14-vuotiaalle asukkaalle annettiin aluksi pisteluvuksi 1000 ja siihen lisättiin tai siitä vähennettiin pisteitä käyttäytymisen mukaan. Pilotin lopussa asukkaat jaettiin A-, B-, C- ja D-luokkaan. A-kategoriaan kuuluvat pääsivät etusijalle oppilaitosten sisäänotossa ja työhönotossa. D-kategoriaan kuuluvilta evättiin lisenssejä, lupia ja pääsyjä joihinkin sosiaalipalveluihin.[5]

Järjestelmän tarkoituksena on luoda luottamusta ihmisten välille.[6] Järjestelmällä pyritään ratkaisemaan kiinalaisessa yhteiskunnassa oleva luottamuspula. Jokainen mahdollisuus on potentiaalinen huijaus ja jokainen avokätisyyden osoitus sisältää riskin hyväksikäytölle.[7] Kiinassa esimerkiksi on yleistä, ettei kukaan auta kaatunutta vanhusta, koska siinä on riskinä, että auttajaa aletaan syyttää vanhuksen kaatamisesta ja hänet haastetaan oikeuteen.[8]

Tekniikka ja kehitystyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä perustuu big data -analytiikkaan.[9]

Sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää kehittävät Tencentin kumppani China Rapid Finance ja Alibabaan sidoksissa olevan Ant Financial Services Groupin tytäryhtiö Sesame Credit. Molemmilla yrityksillä on pääsy valtaviin määriin dataa kansalaisista. China Rapid Finance liittyy WeChat-pikaviestimeen (850 miljoonaa aktiivista käyttäjää) ja Sesame Credit Alipay-maksujenvälitykseen.[3] Kiinalaisen paikallismedian mukaan Tencentin sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän sovellukseen liittyy QQ-pikaviestin. Pisteluku on välillä 300–850 ja jakautuu viiteen kategoriaan: sosiaaliset yhteydet, kulutuskäyttäytyminen, turvallisuus, varallisuus ja tottelevaisuus.[3][10]

Järjestelmän datalähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 10 polkupyörien yhteiskäyttöpalvelua on sopinut asiakkaiden datan toimittamisesta luottoluokitusjärjestelmään.[11]

Palkkiot ja rangaistukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytännössä Kiinan hallinto määrittelee mitkä teot ovat positiivisia ja mitkä negatiivisia. Pisteet voivat laskea muun muassa kritisoimalla hallintoa, vääränlaisella kulutuskäyttäytymisellä ja maksamalla laskut myöhässä.[12] Pisteitä voi menettää myös esimerkiksi ajamalla huonosti autolla, pelaamalla liikaa videopelejä tai tupakoimalla savuttomilla alueilla.[13]

Järjestelmä sisältää palkkioita ja rangaistuksia. Järjestelmän varhaisessa koekäytössä vuonna 2018 yhdeksän miljoonaa kiinalaista evättiin ostamasta maansisäisen lentolipun ja kolme miljoonaa ostamasta bisnesluokan lentolippua.[2] Muihin rangaistuskeinoihin kuuluu muun muassa internet-yhteyden nopeuden rajoittaminen, lemmikkieläinten takavarikoiminen ja eväämällä mahdollisuuden päästä opiskelemaan tai töihin.[13] Korkean pisteluvun avulla on mahdollista matkustaa ulkomaille ja varata ykkösluokan lippuja.[7] Hyvien pisteiden omaavat voivat saada myös muun muassa alennuksia energialaskuissa, parempia korkoja pankeista ja enemmän näkyvyyttä deittisivustoilla.[13]

Yritysten on mahdollista saada hyvien pisteiden avulla nopeampia lupaprosesseja ja alempia veroprosentteja, kun taas huonot pisteet voivat vaikeuttaa yhteistyökumppaneiden saamista.[12]

Keskustelu vaikutuksista ja kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Economistin artikkelissa sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää on kuvailtu digitaalisen totalitäärisen valtion keksimiseksi. Artikkelissa mainitaan, että järjestelmä ei pisteytä vain rahallista luottokelpoisuutta, vaan ihmisen sosiaalista ja mahdollisesti poliittista käyttäytymistä. Vielä vuonna 2016 ei ollut selvillä, miten kattava järjestelmä tulee olemaan, mutta sen kritiikki on esitettävä valtion omistamassa mediassa. Artikkelissa mainitaan, että kyseessä on kunnianhimoisin digitaalisen sosiaalisen kontrollin kokeilu.[14]

Pellervon taloustutkimuksen Kristina Tiitinen arvelee, että sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä muuttaa taloudellisen aseman määrittämän yhteiskuntaluokan oman käyttäytymisen määrittämäksi luokaksi. Tiitisen mukaan tästä voi olla jopa hyötyä kiinalaisessa yhteiskunnassa, jossa sosiaalista liikkuvutta ei juurikaan tapahdu. Lisäksi kulutusohjaaminen voi viedä tottumuksia hyödyllisiin arvoihin, kuten ympäristönsuojeluun tai terveellisiin elintapoihin.[1]

Martin Schorzempan ja muiden mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on joko merkki kehityksestä tai uhka yksityisyydelle.[15] Zahy Ramadanin mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on pyrkimys luoda pelillistetty järjestelmä, jolla saadaan aikaiseksi universaali konformistisuus.[16]

  1. a b Kiinan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä - Pellervon taloustutkimus ptt.fi. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 22.11.2018.
  2. a b Fullerton, Jamie: China's 'social credit' system bans millions from travelling telegraph.co.uk. 24 March 2018.
  3. a b c China’s “social credit system” will rate how valuable you are as a human futurism.com.
  4. https://yle.fi/uutiset/3-11041494
  5. In China, a Three-Digit Score Could Dictate Your Place in Society wired.com.
  6. China builds ‘glorious trustworthiness’ with new social credit system irishtimes.com.
  7. a b Hawkins, Amy: Chinese Citizens Want the Government to Rank Them foreignpolicy.com.
  8. Bloomberg - In China, Don't Dare Help the Elderly: Adam Minter bloomberg.com.
  9. Murrell, Audrey: Pushing The Ethical Boundaries Of Big Data: A Look At China's Social Credit Scoring System forbes.com.
  10. 腾讯也有了信用分,除了免押金骑摩拜还能干什么? sohu.com. 7 August 2017.
  11. Tone, Sixth: National Credit System Puts Bike-Sharing Bandits in Crosshairs sixthtone.com. 28 April 2017.
  12. a b Rantanen, Linda: Tällainen on Kiinan dystooppinen pistejärjestelmä: isoveli valvoo ja pisteyttää kaiken iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2023.
  13. a b c Canales, Katie ja Mok, Aaron: China's 'social credit' system ranks citizens and punishes them with throttled internet speeds and flight bans if the Communist Party deems them untrustworthy businessinsider.com. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
  14. China invents the digital totalitarian state economist.com.
  15. China’s Social Credit System: A Mark of Progress or a Threat to Privacy? piie.com. 25 June 2018.
  16. Ramadan, Zahy: The gamification of trust: the case of China’s “social credit”. Marketing Intelligence & Planning, 5 February 2018, 36. vsk, nro 1, s. 93–107. doi:10.1108/mip-06-2017-0100 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]