Lauri Nissinen

Lauri Vilhelm Nissinen
Henkilötiedot
Syntynyt	31. heinäkuuta 1918 Joensuu
Kuollut	17. kesäkuuta 1944 (25 vuotta) Kaukjärvi
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Suomi
Palvelusvuodet	1936–1944
Taistelut ja sodat	toinen maailmansota talvisota jatkosota
Sotilasarvo	Luutnantti
Kunniamerkit	Mannerheim-risti
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lauri Vilhelm Nissinen (31. heinäkuuta 1918 Joensuu – 17. kesäkuuta 1944 Kaukjärvi) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Nissinen lensi noin 300 sotalentoa ja ampui alas 32 vastustajan konetta.^[1] Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 5. heinäkuuta 1942 numerolla 69, nimityshetkellä hänen sotilasarvonsa oli vänrikki.^[2] Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi.^[3]

Lauri Nissinen syntyi moottoriteknikko Herman ja Brita (o.s. Vellonen) Nissisen perheeseen. Nissisen sotilasura alkoi 1936, kun hän astui vapaaehtoisena palvelukseen Lentoasema 3:een Sortavalassa. 1. helmikuuta 1938 hänet hyväksyttiin Ilmasotakoulun ohjaajakurssille (RAOK 4). Lentokoulutus jatkui tämän jälkeen vielä aliupseeriohjaajakurssilla (AOK 7), jonka jälkeen Nissinen siirrettiin alikersantiksi ylennettynä Lentolaivue 24:ään.

Talvisodassa kersantiksi ylennetty Nissinen lensi Fokker D.XXI -koneilla saavuttaen kolme ilmavoittoa. Jatkosodan

alkaessa Nissinen kuului edelleen Lentolaivue 24:ään, joka oli vastaanottanut kalustokseen Brewster-hävittäjäkoneet. Käytyään reserviupseerikoulun Nissinen ylennettiin vänrikiksi 30. maaliskuuta 1942. Nissinen hakeutui oppilaaksi Maasotakouluun ja sen käytyään hänet ylennettiin luutnantiksi 26. maaliskuuta 1943. Nissinen saavutti Brewster-koneilla lentäessään 22 ilmavoittoa. Lentolaivue 24 sai kalustokseen huhtikuussa 1944 Messerschmitt Bf 109 -koneet, joilla lentueen päällikkönä toiminut Nissinen ehti saavuttaa seitsemän ilmavoittoa.

Nissinen kaatui taistelulennolla Karjalankannaksen Kaukjärvellä 17. kesäkuuta 1944, kun luutnantti Urho Sarjamon ohjauskyvyttömäksi ammuttu Messerschmitt putosi hänen koneensa päälle molempien syöksyessä maahan. Vanhempi luutnantti Dimitri Jarmakov ampui Sarjamon koneesta toisen siiven irti, ja aiheutti sen, että Sarjamon kone putosi Nissisen päälle pilven lävitse. Paikalle lähetetty sotilaspastori löysi Nissisen Mannerheim-ristin hänen ruumiinsa luota. Nissisen ruumis lähetettiin kohti kotiseutua, mutta juna ja sen kuljettamat vainajat tuhoutuivat vihollisen ilmapommituksessa.^[6]

”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vänrikki Lauri Vilhelm Nissisen.

Vänrikki Nissinen on osoittautunut erittäin taitavaksi ja neuvokkaaksi hävittäjäpartion johtajaksi. Hänen toimintansa ilmataisteluissa on ollut esimerkillisen sisukasta ja häikäilemättömän rohkeata. Vänrikki Nissinen on sekä talvi- että nykyisessä sodassa osallistunut lukuisiin ilmataisteluihin, joista muutamat ovat olleet varsin raivokkaita. Hän on saavuttanut yhteensä 24 ilmavoittoa, joista talvisodassa 4 ja tämän sodan aikana 20.

Kerran tapasi vänrikki Nissinen etsintälennolla ollessaan vihollisen tiedustelukoneen, jota ryhtyi ahdistamaan, mutta saikin yllätyksellisesti kimppuunsa 2 vihollisen hävittäjää. Tästä vänrikki Nissinen ei hämääntynyt vaan siekailematta ryhtyi taisteluun hävittäjiä vastaan ja tuhosi molemmat.

Seuraavana päivänä osallistui vänrikki Nissinen suureen ilmataisteluun lukumääräisesti voimakkaampaa vihollista vastaan ja sitkeän sekä rohkeutta kysyvän taistelun jälkeen onnistui hänen ampua alas ensiksi 1 vihollishävittäjä ja sen jälkeen pitkän, sisukkaan takaa-ajon jälkeen tuhosi hän toisen vihollishävittäjän.

12.7.41, 19.7.41, 1.8.41 ja 5.8.41 käydyissä rajuissa ilmataisteluissa ampui vänrikki Nissinen kussakin taistelussa alas yhden vihollishävittäjän.

19.9.41 tapasi vänrikki Nissisen johtama hävittäjäpartio 3 vihollisen pommituskonetta 3 hävittäjän suojaamina. Vänrikki Nissinen johti partionsa päin vihollista ja syntyneessä ilmataistelussa hän henkilökohtaisesti ampui alas yhden vihollisen pommituskoneen ja yhden vihollisen hävittäjän suomalaisen partion toisten koneitten tuhotessa loput viholliskoneista.

23.9.41 käydyssä ilmataistelussa lisääntyi vänrikki Nissisen ilmavoitot 1:llä alasammutulla koneella.

26.9.41 joutui vänrikki Nissinen partionsa kanssa ilmataisteluun, johon osallistui 6 vihollishävittäjää vänrikki Nissisen ampuessa niistä henkilökohtaisesti yhden.

26.10.41 vänrikki Nissinen erittäin sisukkaalla takaa-ajollaan ja tarkan ampumataitonsa ansiosta sai tuhotuksi yhden vihollisen kaikkein uusinta mallia olevan hävittäjäkoneen.

10.1.42 hävittäjäpartio, johon vänrikki Nissinen kuului, joutui rajuun ilmataisteluun vihollisen parhaimpia hävittäjiä vastaan. Tässäkin taistelussa vänrikki Nissinen osoitti olevansa erinomainen taistelija ja onnistui tuhoamaan henkilökohtaisesti yhden viholliskoneen.

13.2.42 osallistui vänrikki Nissinen ilmataisteluun vihollisen HC-hävittäjiä vastaan saaden yhden henkilökohtaisen ilmavoiton ja toverinsa kanssa yhdessä toisen ilmavoiton. Samoin hän lisäsi ilmavoittotiliään yhdellä vihollishävittäjällä 4.3.42.

7.4.42 T:järven–R:järven [Tiiksjärvi–Rukajärvi] suunnassa käydyssä ilmataistelussa, johon vihollisen puolelta osallistui 18 hävittäjä- ja 17 pommituskonetta ollen näin suomalaisiin hävittäjäkoneisiin nähden 3-kertainen ylivoima, ampui vänrikki Nissinen henkilökohtaisesti alas 3 vihollishävittäjää. Ensimmäisen vihollishävittäjän sirpaleet vaurioittivat vänrikki Nissisen konetta. Tästä huolimatta vänrikki Nissinen jatkoi erittäin sisukkaasti ja esimerkillistä taitoa osoittaen voitokasta ilmataistelua.

8.6.42 käydyssä ilmataistelussa, johon osallistui 13 vihollisen HC-hävittäjää, meikäläisen partion vahvuuden ollessa ainoastaan 5 konetta, saavutti vänrikki Nissinen jälleen taitoa ja rohkeutta osoittaen yhden ilmavoiton.”

• Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3
• Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X
• Mustonen, Harri; Kohtalona taivas – Hävittäjälentäjä Lauri Nissisen tarina. Koala-kustannus, 2019. ISBN 978-952-229-202-5.

n k m Mannerheim-ristin ritarit 1941 1. Ruben Lagus 2. Paavo Talvela 3. Erkki Raappana 4. Vilho Rättö 5. Antero Svensson 6. Oiva Tuominen 7. Juho Pössi 8. Valde Sorsa 9. Eero Kivelä 10. Olli Remes 11. Aarne Blick 12. Aaro Pajari 13. Onni Mantere 14. Emil Pasanen 15. Veikko Vehviläinen 16. Pentti Iisalo 17. Taavetti Laatikainen 18. Carl Gustaf Emil Mannerheim 19. Simo Brofeldt 20. Eino Mallila 21. Kaarlo Heiskanen 22. Einar Vihma 23. Antti Sokka 24. Tauno Savolainen 25. Valdemar Kosonen 26. Matti Varstala 27. Ahti Heino 28. Torsten Korkkinen 29. Arvo Pentti 30. Hans von Essen 31. Soini Mikkonen 32. Oiva Rönkä 33. Viljo Salminen 34. Paavo Korpi 35. Tauno Viiri 36. Aarre Voutilainen 37. Veikko Saarelainen 38. Eino Wenäläinen 39. Yrjö Tamminen 40. Albert Räsänen 41. Taavi Törmälehto 42. Viljo Laine 43. Arvid Janhunen 44. Viljo Suokas 45. Verner Viikla 1942 46. Toivo Häkkinen 47. Jouko Hynninen 48. Erik Heinrichs 49. Jorma Hämäläinen 50. Ilmari Honkanen 51. Pietari Autti 52. Martti Aho 53. Teppo Hirvi-Kunnas 54. Paavo Kahla 55. Rolf Winqvist 56. Ilmari Juutilainen 57. Jooseppi Moilanen 58. Mikko Matilainen 59. Yrjö Kilpinen 60. Valter Nordgren 61. Osmo Laakso 62. Johannes Hartikainen 63. Ahti Vuorensola 64. Jaakko Kolppanen 65. Sauli Kousa 66. Kaarle Kari 67. Reino Lukkari 68. Lauri Skyttä 69. Lauri Nissinen 70. Feeli Isosomppi 71. Aarne Ahola 72. Olavi Alakulppi 73. Caj Toffer 74. Reino Korpi 75. Aaro Seppänen 76. Kaarlo Lehtonen 77. Hugo Laukkanen 78. Johan Similä 79. Eino Penttilä 80. Eino Polón 81. Paavo Koli 82. Leo Kojo 83. Kaarlo Laitinen 84. Lauri Kokko 85. Paavo Nuotio 86. Kullervo Sippola 87. Arvo Mörö 88. Paavo Suoranta 89. Toivo Ovaska 90. Auvo Maunula 91. Yrjö Keinonen 92. Jorma Karhunen 93. Tor Lindblad 94. Toivo Korte 95. Tuomas Gerdt 96. Albert Puroma 97. Sulo Laaksonen 98. Veikko Karu 99. Antti Vorho 100. Toivo Manninen 101. Paavo Paajanen 102. Arvid Nordin 103. Claës Winell 1943 104. Jouko Arho 105. Osmo Kivilinna 106. Birger Ek 107. Niilo Korhonen 108. Toimi Ovaskainen 109. Harald Storbacka 110. Einar Schadewitz 111. Jouko Pirhonen 112. Veikko Leskinen 113. Leevi Moisander 114. Arvi Liikkanen 115. Eino Laisi 116. Hans Wind 117. Timo Puustinen 118. Heikki Nykänen 119. Onni Määttänen 120. Mikko Pöllä 121. Oiva Tuomela 122. Unto Oksala 123. Lauri Heino 124. Sakari Sandroos 125. Erkki Korpi 1944 126. Kauno Turkka 127. Eino Luukkanen 128. Auno Kuiri 129. Gustaf Magnusson 130. Ilmari Martola 131. Lennart Oesch 132. Carl-Birger Kvikant 133. Olli Aulanko 134. Kauko Tuomala 135. Eero Leppänen 136. Esko Kausti 137. Eino Kuvaja 138. Eero Seppänen 139. Gregorius Ekholm 140. Eino Kiiveri 141. Heikki Kärpänen 142. Urho Lehtovaara 143. Veikko Toivio 144. Lauri Törni 145. Ville Väisänen 146. Eino Ripatti 147. Erkki Oinonen 148. Asser Puolamäki 149. Toivo Honkaniemi 150. Martti Nurmi 151. Tauno Paronen 152. Martti Miettinen 153. Arvo Veikkanen 154. Toivo Kirppu 155. Toivo Ilomäki 156. Pentti Valkonen 157. Wolf H. Halsti 158. Kalervo Loimu 159. Aksel Airo 160. Kustaa Tapola 161. Rudolf Walden 162. Adolf Ehrnrooth 163. Alpo Marttinen 164. Arvo Ahola 165. Allan Anttila 166. Mikko Anttonen 167. Väinö Hämäläinen 168. Tauno Iisalo 169. Esa Karjalainen 170. Nils Katajainen 171. Timo Koivu 172. Eino Laihiala 173. Aulis Lehtikangas 174. Vilho Pikkarainen 175. Olli Puhakka 176. Jaakko Rytöniemi 177. Aarne Salonen 178. Valter Sipiläinen 179. Tauno Suhonen 180. Pauli Tanttu 181. Viljo Vyyryläinen 182. Lauri Äijö 183. Hjalmar Siilasvuo 1945 184. Vilho Nenonen 185. Antti Hänninen 186. Jouko Kiiskinen 187. Toivo Korhonen 188. Kaarlo Linnakko 189. Kaarlo Kajatsalo 190. Kauko Vilanti 191. Viljo Laakso

Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset Suomi (KANTO)