Ero sivun ”Kristian IX” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 329 muokkausta
p fix
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(28 välissä olevaa versiota 19 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kuninkaallinen
[[Kuva:Christian IX of Denmark.jpg|thumb]]
| nimi = Kristian IX
| titteli = Tanskan kuningas
| kuva = File:Christian IX af Henrik Olrik.jpg
| kuvakoko =
| kuvateksti = Kristian IX, Henrik Olrik 1871
| kruunu = [[Luettelo Tanskan hallitsijoista|Tanskan kuningas]]
| valtakausi =15. marraskuuta 1863 – 29. tammikuuta 1906
| kruunajaiset =
| edeltäjä = [[Fredrik VII]]
| seuraaja = [[Fredrik VIII]]
| sijaishallitsija =
| pääministeri =
| syntymänimi = prinssi Christian von Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beck
| syntymäaika = [[8. huhtikuuta]] [[1818]]
| syntymäpaikka = [[Schleswig (kaupunki)|Schleswig]], [[Schleswigin herttuakunta]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|8|4|1818|29|1|1906}}
| kuolinpaikka = [[Kööpenhamina]], [[Tanska]]
| hautapaikka = [[Roskilden tuomiokirkko]]
| puoliso = [[Louise (kuningatar)|Louise von Hessen-Kassel]]
| lapset = [[Fredrik VIII]]<br />[[Alexandra (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|Alexandra]]<br />[[Yrjö I (Kreikka)|Yrjö I]]<br />[[Maria Fjodorovna]]<br />Thyra <br />Valdemar
| koko_nimi =
| suku = [[Glücksburg (suku)|Glücksburg]]
| isä = [[Frederik Vilhelm (Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin herttua)|Frederik Vilhelm, Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin herttua]]
| äiti = [[Louise Karoline (Hesse-Kassel)|Louise Karoline von Hessen-Kassel]]
| uskonto = luterilaisuus
| ammatti =
| allekirjoitus = File:Christian IX of Denmark.svg
}}
'''Kristian IX''' ([[Tanskan kieli|tansk.]] ''Christian 9.''); ([[8. huhtikuuta]] [[1818]] Gottorpin linna, [[Schleswigin herttuakunta|Schleswig]] – [[29. tammikuuta]] [[1906]]<ref>Jorma O. Tiainen (toim.): ''Vuosisatamme Kronikka'', s. 77. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref> [[Amalienborgin linna]], Kööpenhamina) oli saksalainen Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beckin prinssi, [[Schleswigin herttuakunta|Schleswigin]], [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin]] ja [[Lauenburg|Lauenburgin]] herttua vuosina 1863–1864 ja [[Luettelo Tanskan hallitsijoista|Tanskan kuningas]] vuosina 1863–1906.<ref name="EB" /><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/biography/Christian-IX|nimeke=Christian IX {{!}} King of Norway, Sweden & Schleswig-Holstein {{!}} Britannica|julkaisu=www.britannica.com|viitattu=2024-08-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Hän oli Tanskan ensimmäinen [[Glücksburg (suku)|Glücksburg]]-suvun hallitsija.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kongernessamling.dk/amalienborg/person/christian-9/|nimeke=Christian IX 1863-1906 - Kongernes Samling|julkaisu=www.kongernessamling.dk|viitattu=2024-08-01|ietf-kielikoodi=da-DK}}</ref>


== Suku ja koulutus, herttua ja kruununperillinen ==
'''Kristian IX''' ([[1818]]–[[1906]]) oli Tanskan kuningas 1863–1906. Hän oli sukua monille Euroopan monarkeille vanhempiensa ja avioliiton kautta, ennen kaikkea [[Fredrik V|Fredrik V:n]] lapsenlapsenlapsi, mutta hänellä ei ollut luonnollista asemaa kruununperimysjärjestyksessä. Edellinen kuningas [[Fredrik VII]] ei saanut lapsia, ja Kristian valittiin kruununperijäksi jo vuonna [[1852]].<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/115058/Christian-IX Christian IX] Encyclopedia Britannica</ref>
Christian oli Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beckin herttua Frederik Vilhelmin (1785–1831), vuoden 1825 jälkeen Glücksburgin herttuan<ref name=":0" /> ja prinsessa Louise Karoline von Hessen-Kasselin (1789–1867) nuorempi poika joka syntyi saksalaisessa Gottorpissa. Hänellä oli yhdeksän sisarusta. Suhteellisen köyhän isänsä varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1831 Christian varttui isänsä ystävän ja langon, [[Fredrik VI]]:n holhouksessa Tanskassa ja sai koulutuksen Kööpenhaminan sota-akatemiassa.<ref name=":2" /> Hän astui Tanskan armeijan palvelukseen vuonna 1835 ja palveli [[Tanskan-Preussin sota|ensimmäisessä Saksan-Tanskan sodassa]] vuosina 1848–1850.<ref name=":0" />


Christian oli vanhempiensa ja avioliiton kautta sukua monille Euroopan monarkeille. Hän oli [[Fredrik V|Fredrik V:]]<nowiki/>n lapsenlapsenlapsi, mutta hänellä ei ollut asemaa kruununperimysjärjestyksessä. Edellinen kuningas [[Fredrik VII]] ei saanut lapsia, joten Kristian valittiin kruununperijäksi jo vuonna 1852.<ref name="EB">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/115058/Christian-IX Christian IX] Encyclopedia Britannica</ref> Hänet nimettiin Tanskan, Schleswig-Holsteinin ja Lauenburgin valtaistuimien perijäksi Lontoon vuoden 1852 rauhansopimuksessa. <ref name=":0" />
Kun Kristian nousi Tanskan valtaistuimelle vuonna [[1863]], Schleswigin ja Holsteinin eteläiset maakunnat, jotka eivät olleet muodollisesti osa Tanskaa, protestoivat. Tästä syttyi sota, jossa Tanska menetti ne Preussille.<ref name="EB"/>
[[Tiedosto:Herzogtümer.png|vasen|pienoiskuva|240x240px|Schleswigin, Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunnat ennen vuotta 1864]]


== Kuningas ==
Kristian ja hänen vaimonsa Louise saivat kuusi lasta, joista neljä päätyi Euroopan mahtavimmille valtaistuimille. [[Maria Fjodorovna|Dagmar]] nai Venäjän keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]], Alexandra taas Englannin [[Edvard VII|Edvard VII:n]]. Vanhin poika [[Fredrik VIII]] sai Tanskan kruunun, kun taas nuorempi Vilhelm valittiin Kreikan kuninkaaksi [[Yrjö I (Kreikka)|Yrjö I:ksi]].<ref>[http://www.danmarkskonger.dk/konge50.htm Christian IX] Danmarks Konger {{da}}</ref>
Kun Kristian XI nousi valtaistuimelle Fredrik VII:n kuoltua marraskuussa 1863, muodollisesti Tanskaan kuulumattomien [[Schleswig]]in ja [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin]] eteläisten maakuntien saksankielisen väestön kansallishengen painostamana hänen oli allekirjoitettava uusi [[perustuslaki]],<ref name="otavan">''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, p. 1489. Helsinki: Otava, 1962.</ref> joka irrotti Schleswigin Tanskasta ja teki sodan Saksan valtioita vastaan ​​väistämättömäksi.<ref name=":0" /> Tanska menetti [[Toinen Saksan–Tanskan sota|toisessa Saksan-Tanskan sodassa]] alueet Preussille vuonna 1864.<ref name="EB" />

Vuoden 1864 tuhoisan sodan jälkeisinä vuosina Kristian IX vastusti parlamentaarisesti nimitettyä hallitusta nimittämällä jatkuvasti konservatiivipuolueen (Højre) vähemmistöhallituksia. Lopulta hän vuonna 1901 suostui nimittämään demokraattien edistyksellisen enemmistöhallituksen. Tämä muutos toi Tanskalle parlamentaarisesti koostetun hallituksen.<ref name=":0" />
[[Tiedosto:Princess Dagmar, Prince Vilhelm, Christian IX of Denmark and Princess Alexandra.jpg|vasen|pienoiskuva|273x273px|Prinsessa Dagmar, prinssi Vilhelm, Kristian IX ja prinsessa Alexandra, Georg E. Hansen 1861]]
[[Tiedosto:The children of Christian IX, King of Denmark.jpg|vasen|pienoiskuva|270x270px|Prinsessa Dagmar, prinssi Frederick, prinsessa Alexandra, prinsessa Thyra ja prinssi Vilhelm 1858 ]]

== Avioliitto ja lapset ==
Kruuunprinssi Christian havitteli puolisokseen vielä naimatonta [[Viktoria (Iso-Britannia)|kuningatar Viktoriaa,]] jonka kättä hän pyysi turhaan tämän kruunajaisissa Lontoossa vuonna 1838. Viktorian vanhin poika Edvard avioitui 25 vuotta myöhemmin Kristianin vanhimman tyttären Alexandran kanssa.

Vuonna 1842 hän avioitui kaksinkertaisen serkkunsa, prinsessa [[Louise (kuningatar)|Louise]] von Hessen-Kasselin (1817–1898) kanssa, joka oli myös lapsettoman [[Fredrik VII]]:n serkku.<ref name=":0" /> Louise oli Hessen-Kasselin [[Markiisi|maakreivi]] Vilhelmin ja kuningas [[Kristian VIII]]:n sisaren, prinsessa Louise Charlotten vanhin tytär.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kongernessamling.dk/amalienborg/person/dronning-louise-3/|nimeke=Dronning Louise {{!}} Kongernes Samling|julkaisu=www.kongernessamling.dk|viitattu=2024-08-01|ietf-kielikoodi=da-DK}}</ref> Hän oli ratkaiseva tekijä siinä että prinssi Christian nimettiin kruununprinssiksi.<ref name=":3" />

Perhe asui Christianin käyttöönsä vuonna 1837 saamassa ns. Keltaisessa palatsissa (Det Gule Palæ) Amalienborgin palatsin naapuritalossa Kööpenhaminassa ilmaiseksi 22 vuoden ajana ja eli suhteellisen vaatimattomasti Christianin saamalla ratsuväen upseerin palkalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.copenhagenet.dk/CPH-Map/CPH-Yellow.asp|nimeke=The Yellow Palace Copenhagen - Copenhagen Tourist - Copenhagen Cruise Visitors|julkaisu=www.copenhagenet.dk|viitattu=2024-08-04}}</ref>

Kristianille ja kuningatar [[Louise (kuningatar)|Louiselle]] syntyi kuusi lasta, joista neljästä tuli Euroopan kuningashuoneitten merkittäviä jäseniä:<ref name=":2" />

* [[Fredrik VIII]] (3. kesäkuuta 1843 – 14. toukokuuta 1912), Tanskan kuningas,<ref name="otavan" /> avioitui 1869 Ruotsin prinsessa [[Louise (Tanskan kuningatar)|Louisen]] kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli [[Kristian X]] ja toinen [[Norja]]n kuninkaaksi vuonna 1905 tullut [[Haakon VII]].<ref name=":1" />

* [[Alexandra (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|Alexandra]] (1. joulukuuta 1844 – 20. marraskuuta 1925), avioitui 1863 Englannin tulevan kuningas [[Edvard VII|Edvard VII:n]] kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli [[Yrjö V]] ja toinen [[Maud (Norjan kuningatar)|Maud]], Norjan kuningatar.
* Vilhelm (24. joulukuuta 1845 – 18. maaliskuuta 1913), Kreikan kuningas [[Yrjö I (Kreikka)|Yrjö I]] (Georgios I),<ref name=":1">[http://www.danmarkskonger.dk/konge50.htm Christian IX] {{Wayback|1=http://www.danmarkskonger.dk/konge50.htm |päiväys=20111108181132 }} Danmarks Konger {{da}}</ref> avioitui 1867 suuriruhtinatar [[Olga Konstantinovna|Olga Konstantinovna Romanovan]] kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli [[Andreas (Kreikan ja Tanskan prinssi)|Andreas]], Edinburghin herttua [[Prinssi Philip, Edinburghin herttua|prinssi Philipin]] isä.
* [[Maria Fjodorovna|Dagmar]] (26. marraskuuta 1847– 13. lokakuuta 1928), avioitui 1866 Venäjän tulevan keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] kanssa, otti käännyttyään ortodoksisuuteen nimen [[Maria Fjodorovna|Maria Fjodorovna.]]<ref name="EB" /> Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli [[Nikolai II]].
* Thyra, (29. syyskuuta 1853 – 26. helmikuuta 1933), avioitui 1878 [[Hannoverin kuningaskunta|Hannoverin]] kruununprinssi, [[Cumberland (Englanti)|Cumberlandin]] ja Teviotdalen herttua [[Ernst August (Hannoverin kruununprinssi)|Ernst Augustuksen]] (1845–1923) kanssa. Heille syntyi kuusi lasta.
* Valdemar (27. lokakuuta 1858 – 14. tammikuuta 1939), avioitui 1885 prinsessa Marie d'Orléansin (1865–1909) kanssa, jonka isoisä oli kruununprinssi [[Ferdinand Filip|Ferdinand-Philippe]], kuningas [[Ludvig Filip I]]:n ja kuningatar [[Maria Amalia (Ranskan kuningatar)|Maria Amalian]] poika. Heille syntyi viisi lasta.

Näiden sukulaisuussuhteiden takia Kristiania kutsuttiin ”Euroopan isoisäksi” ([[tanskan kieli|tansk]]. ”Euroopan appiukko”, ''Europas svigerfar'')<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 9'', s. 6989 (s.v. Tanska). Helsinki 1981. ISBN 951-1-05957-2</ref> ja kuningasparia "Euroopan appivanhemmiksi" (tansk. “''Europas svigerforældre''”).<ref name=":2" />

== Perintö ==
[[Tiedosto:Christian IX of Denmark color altered.jpg|vasen|pienoiskuva|243x243px|Kuningas Kristian IX viimeisinä vuosinaan]]
[[Tiedosto:Christian IX's og Dronning Louises sarkofag - IMG 5250.jpg|pienoiskuva|Kristian IX:n ja kuningatar [[Louise (kuningatar)|Louisen]] hauta [[Roskilden tuomiokirkko|Roskilden tuomiokirkossa,]] Kristian IX:n kappelissa]]
Kristian IX kuoli 87-vuotiaana tammikuussa 1906 rauhallisesti nukkuessaan Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa. Hänet on haudattu [[Roskilden tuomiokirkko|Roskilden tuomiokirkkoon]] hänelle rakennettuun kappeliin.

Kuuden lapsen onnistuneet naimakaupat Euroopan kuningashuoneiden kanssa ei suurelta osin johtunut Kristianista itsestään, vaan puoliso, kuningatar [[Louise (kuningatar)|Louisen]] kunnianhimosta. Lisätekijänä oli, että Tanska ei kuulunut suurvaltojen joukkoon, joten muut valtiot eivät pelänneet, että Euroopan voimatasapaino järkkyisi, jos avioliitto toisen kuningassuvun kanssa horjuisi.
[[Tiedosto:Christian IX of Denmark with family (Tuxen).jpg|pienoiskuva|350x350px|Kristian IX ja hänen jälkeläisensä [[Fredensborgin linna|Fredensborgin linnassa]], Laurits Tuxen 1883-1886. Vas.: prinssi [[Albert Victor|Albert Victor,]] Walesin prinssi ([[Edvard VII]]), prinsessa [[Alexandra (Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar)|Alexandra]], Tanskan prinsessa Ingeborg, prinssi Harald, Cumberlandin prinssi Georg, Cumberlandin prinsessa Marie, edellisten äiti prinsessa Thyra,

Cumberlandin prinsessa Alexandra, [[Louise (kuningatar)|kuningatar Louise]], prinssi Valdemar, Kristian IX, prinssi Christian ([[Kristian X]])

Nikolai Aleksandrovits ([[Nikolai II]]), suuriruhtinas [[Mikael Aleksandrovitš Romanov|Mihail Aleksandrovits]], [[Maria Fjodorovna]] (Dagmar), suuriruhtinatar [[Olga Aleksandrovna Romanova|Olga Aleksandrovna]], [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]], kruununprinssi Frederik (Fredrik VIII), kruununprinsessa Louise ([[Louise (Tanskan kuningatar)|kuningatar Louise]])

[[Yrjö I (Kreikka)|Georgios I]] (prinssi Vilhelm), Tanskan prinsessa Thyra, Kreikan prinsessa [[Alexandra (Kreikan ja Tanskan prinsessa)|Alexandra]], [[Olga Konstantinovna|Kreikan kuningatar Olga]], Kreikan prinsessa [[Maria Georgijevna|Marie]], Walesin prinsessa Louise (Princess Royal), Tanskan prinssi Karl ([[Haakon VII]]), suuriruhtinas [[Georgi Aleksandrovitš|Georgi Aleksandrovits]], Walesin prinsessa [[Victoria (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa)|Victoria,]] Walesin prinsessa Maud ([[Maud (Norjan kuningatar)|Norjan kuningatar Maud]]), suuriruhtinatar [[Ksenia Aleksandrovna Romanova|Ksenia Aleksandrovna]], Tanskan prinsessa Louise.|vasen]]
Kristianin ja [[Louise (kuningatar)|Louisen]] pojanpoikia olivat Venäjän keisari [[Nikolai II|Nikolai II,]] Kreikan kuningas [[Konstantin I (Kreikka)|Konstantin I,]] Englannin kuningas [[Yrjö V|Yrjö V,]] Tanskan kuningas [[Kristian X]] ja Norjan kuningas [[Haakon VII]]. Useimpien nykyisten eurooppalaisten hallitsijat ja entisten kuningasperheiden jäsenet ovat Kristian IX:n jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kuusi kymmenestä perinnöllisestä eurooppalaisesta nykyhallitsijasta polveutuu hänestä: Tanskan kuningas [[Frederik X]], Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas [[Charles III]], Belgian kuningas [[Philippe (Belgia)|Philippe]], Norjan kuningas [[Harald V]], Espanjan kuningas [[Felipe VI]] ja Luxemburgin suurherttua [[Henri (Luxemburg)|Henri.]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}


{{Edeltäjä-seuraaja|
{{Edeltäjä-seuraaja|
Titteli=[[Tanskan kuningas]]|
Titteli=[[Tanskan kuningas]]|
Kommentti=1863-1906|
Kommentti=1863–1906|
Edeltäjä=[[Fredrik VII]]|
Edeltäjä=[[Fredrik VII]]|
Seuraaja=[[Fredrik VIII]]|
Seuraaja=[[Fredrik VIII]]|
Logo=&nbsp;}}
Logo=&nbsp;}}


{{Tanskan hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{tynkä/Kuninkaallinen}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Kuninkaallinen}}


{{AAKKOSTUS:Kristian 9}}
{{AAKKOSTUS:Kristian 09}}
[[Luokka:Tanskan kuninkaat]]
[[Luokka:Tanskan kuninkaat]]
[[Luokka:Vuonna 1818 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1818 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1906 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1906 kuolleet]]

[[af:Christiaan IX van Denemarke]]
[[an:Cristián IX de Dinamarca]]
[[id:Christian IX dari Denmark]]
[[bs:Kristijan IX, kralj Danske]]
[[bg:Кристиан IX]]
[[ca:Cristià IX de Dinamarca]]
[[cs:Kristián IX.]]
[[da:Christian 9.]]
[[de:Christian IX.]]
[[et:Christian IX]]
[[en:Christian IX of Denmark]]
[[es:Cristián IX de Dinamarca]]
[[eo:Kristiano la 9-a (Danio)]]
[[fr:Christian IX de Danemark]]
[[gl:Cristian IX de Dinamarca]]
[[ko:크리스티안 9세]]
[[io:Christian 9ma di Dania]]
[[is:Kristján 9.]]
[[it:Cristiano IX di Danimarca]]
[[he:כריסטיאן התשיעי, מלך דנמרק]]
[[ka:კრისტიან IX (დანია)]]
[[la:Christianus IX (rex Daniae)]]
[[lt:Kristijonas IX]]
[[hu:IX. Keresztély dán király]]
[[nl:Christiaan IX van Denemarken]]
[[ja:クリスチャン9世 (デンマーク王)]]
[[no:Christian IX av Danmark]]
[[nn:Kristian IX av Danmark]]
[[pl:Chrystian IX]]
[[pt:Cristiano IX da Dinamarca]]
[[ro:Christian al IX-lea al Danemarcei]]
[[ru:Кристиан IX (король Дании)]]
[[sk:Kristián IX.]]
[[sr:Кристијан IX Дански]]
[[sv:Kristian IX av Danmark]]
[[th:พระเจ้าคริสเตียนที่ 9 แห่งเดนมาร์ก]]
[[zh:克里斯蒂安九世]]

Nykyinen versio 24. elokuuta 2024 kello 05.31

Kristian IX
Tanskan kuningas
Kristian IX, Henrik Olrik 1871
Tanskan kuningas
Valtakausi 15. marraskuuta 1863 – 29. tammikuuta 1906
Edeltäjä Fredrik VII
Seuraaja Fredrik VIII
Syntynyt prinssi Christian von Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beck
8. huhtikuuta 1818
Schleswig, Schleswigin herttuakunta
Kuollut 29. tammikuuta 1906 (87 vuotta)
Kööpenhamina, Tanska
Hautapaikka Roskilden tuomiokirkko
Puoliso Louise von Hessen-Kassel
Lapset Fredrik VIII
Alexandra
Yrjö I
Maria Fjodorovna
Thyra
Valdemar
Suku Glücksburg
Isä Frederik Vilhelm, Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin herttua
Äiti Louise Karoline von Hessen-Kassel
Uskonto luterilaisuus
Nimikirjoitus

Kristian IX (tansk. Christian 9.); (8. huhtikuuta 1818 Gottorpin linna, Schleswig – 29. tammikuuta 1906[1] Amalienborgin linna, Kööpenhamina) oli saksalainen Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beckin prinssi, Schleswigin, Holsteinin ja Lauenburgin herttua vuosina 1863–1864 ja Tanskan kuningas vuosina 1863–1906.[2][3] Hän oli Tanskan ensimmäinen Glücksburg-suvun hallitsija.[4]

Suku ja koulutus, herttua ja kruununperillinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Christian oli Schleswig-Holstein-Sonderburg-Beckin herttua Frederik Vilhelmin (1785–1831), vuoden 1825 jälkeen Glücksburgin herttuan[3] ja prinsessa Louise Karoline von Hessen-Kasselin (1789–1867) nuorempi poika joka syntyi saksalaisessa Gottorpissa. Hänellä oli yhdeksän sisarusta. Suhteellisen köyhän isänsä varhaisen kuoleman jälkeen vuonna 1831 Christian varttui isänsä ystävän ja langon, Fredrik VI:n holhouksessa Tanskassa ja sai koulutuksen Kööpenhaminan sota-akatemiassa.[4] Hän astui Tanskan armeijan palvelukseen vuonna 1835 ja palveli ensimmäisessä Saksan-Tanskan sodassa vuosina 1848–1850.[3]

Christian oli vanhempiensa ja avioliiton kautta sukua monille Euroopan monarkeille. Hän oli Fredrik V:n lapsenlapsenlapsi, mutta hänellä ei ollut asemaa kruununperimysjärjestyksessä. Edellinen kuningas Fredrik VII ei saanut lapsia, joten Kristian valittiin kruununperijäksi jo vuonna 1852.[2] Hänet nimettiin Tanskan, Schleswig-Holsteinin ja Lauenburgin valtaistuimien perijäksi Lontoon vuoden 1852 rauhansopimuksessa. [3]

Schleswigin, Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunnat ennen vuotta 1864

Kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kristian XI nousi valtaistuimelle Fredrik VII:n kuoltua marraskuussa 1863, muodollisesti Tanskaan kuulumattomien Schleswigin ja Holsteinin eteläisten maakuntien saksankielisen väestön kansallishengen painostamana hänen oli allekirjoitettava uusi perustuslaki,[5] joka irrotti Schleswigin Tanskasta ja teki sodan Saksan valtioita vastaan ​​väistämättömäksi.[3] Tanska menetti toisessa Saksan-Tanskan sodassa alueet Preussille vuonna 1864.[2]

Vuoden 1864 tuhoisan sodan jälkeisinä vuosina Kristian IX vastusti parlamentaarisesti nimitettyä hallitusta nimittämällä jatkuvasti konservatiivipuolueen (Højre) vähemmistöhallituksia. Lopulta hän vuonna 1901 suostui nimittämään demokraattien edistyksellisen enemmistöhallituksen. Tämä muutos toi Tanskalle parlamentaarisesti koostetun hallituksen.[3]

Prinsessa Dagmar, prinssi Vilhelm, Kristian IX ja prinsessa Alexandra, Georg E. Hansen 1861
Prinsessa Dagmar, prinssi Frederick, prinsessa Alexandra, prinsessa Thyra ja prinssi Vilhelm 1858

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruuunprinssi Christian havitteli puolisokseen vielä naimatonta kuningatar Viktoriaa, jonka kättä hän pyysi turhaan tämän kruunajaisissa Lontoossa vuonna 1838. Viktorian vanhin poika Edvard avioitui 25 vuotta myöhemmin Kristianin vanhimman tyttären Alexandran kanssa.

Vuonna 1842 hän avioitui kaksinkertaisen serkkunsa, prinsessa Louise von Hessen-Kasselin (1817–1898) kanssa, joka oli myös lapsettoman Fredrik VII:n serkku.[3] Louise oli Hessen-Kasselin maakreivi Vilhelmin ja kuningas Kristian VIII:n sisaren, prinsessa Louise Charlotten vanhin tytär.[6] Hän oli ratkaiseva tekijä siinä että prinssi Christian nimettiin kruununprinssiksi.[6]

Perhe asui Christianin käyttöönsä vuonna 1837 saamassa ns. Keltaisessa palatsissa (Det Gule Palæ) Amalienborgin palatsin naapuritalossa Kööpenhaminassa ilmaiseksi 22 vuoden ajana ja eli suhteellisen vaatimattomasti Christianin saamalla ratsuväen upseerin palkalla.[7]

Kristianille ja kuningatar Louiselle syntyi kuusi lasta, joista neljästä tuli Euroopan kuningashuoneitten merkittäviä jäseniä:[4]

  • Alexandra (1. joulukuuta 1844 – 20. marraskuuta 1925), avioitui 1863 Englannin tulevan kuningas Edvard VII:n kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli Yrjö V ja toinen Maud, Norjan kuningatar.
  • Vilhelm (24. joulukuuta 1845 – 18. maaliskuuta 1913), Kreikan kuningas Yrjö I (Georgios I),[8] avioitui 1867 suuriruhtinatar Olga Konstantinovna Romanovan kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli Andreas, Edinburghin herttua prinssi Philipin isä.
  • Dagmar (26. marraskuuta 1847– 13. lokakuuta 1928), avioitui 1866 Venäjän tulevan keisari Aleksanteri III:n kanssa, otti käännyttyään ortodoksisuuteen nimen Maria Fjodorovna.[2] Heille syntyi kuusi lasta, joista yksi oli Nikolai II.
  • Thyra, (29. syyskuuta 1853 – 26. helmikuuta 1933), avioitui 1878 Hannoverin kruununprinssi, Cumberlandin ja Teviotdalen herttua Ernst Augustuksen (1845–1923) kanssa. Heille syntyi kuusi lasta.
  • Valdemar (27. lokakuuta 1858 – 14. tammikuuta 1939), avioitui 1885 prinsessa Marie d'Orléansin (1865–1909) kanssa, jonka isoisä oli kruununprinssi Ferdinand-Philippe, kuningas Ludvig Filip I:n ja kuningatar Maria Amalian poika. Heille syntyi viisi lasta.

Näiden sukulaisuussuhteiden takia Kristiania kutsuttiin ”Euroopan isoisäksi” (tansk. ”Euroopan appiukko”, Europas svigerfar)[9] ja kuningasparia "Euroopan appivanhemmiksi" (tansk. “Europas svigerforældre”).[4]

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningas Kristian IX viimeisinä vuosinaan
Kristian IX:n ja kuningatar Louisen hauta Roskilden tuomiokirkossa, Kristian IX:n kappelissa

Kristian IX kuoli 87-vuotiaana tammikuussa 1906 rauhallisesti nukkuessaan Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa. Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon hänelle rakennettuun kappeliin.

Kuuden lapsen onnistuneet naimakaupat Euroopan kuningashuoneiden kanssa ei suurelta osin johtunut Kristianista itsestään, vaan puoliso, kuningatar Louisen kunnianhimosta. Lisätekijänä oli, että Tanska ei kuulunut suurvaltojen joukkoon, joten muut valtiot eivät pelänneet, että Euroopan voimatasapaino järkkyisi, jos avioliitto toisen kuningassuvun kanssa horjuisi.

Kristian IX ja hänen jälkeläisensä Fredensborgin linnassa, Laurits Tuxen 1883-1886. Vas.: prinssi Albert Victor, Walesin prinssi (Edvard VII), prinsessa Alexandra, Tanskan prinsessa Ingeborg, prinssi Harald, Cumberlandin prinssi Georg, Cumberlandin prinsessa Marie, edellisten äiti prinsessa Thyra, Cumberlandin prinsessa Alexandra, kuningatar Louise, prinssi Valdemar, Kristian IX, prinssi Christian (Kristian X) Nikolai Aleksandrovits (Nikolai II), suuriruhtinas Mihail Aleksandrovits, Maria Fjodorovna (Dagmar), suuriruhtinatar Olga Aleksandrovna, Aleksanteri III, kruununprinssi Frederik (Fredrik VIII), kruununprinsessa Louise (kuningatar Louise) Georgios I (prinssi Vilhelm), Tanskan prinsessa Thyra, Kreikan prinsessa Alexandra, Kreikan kuningatar Olga, Kreikan prinsessa Marie, Walesin prinsessa Louise (Princess Royal), Tanskan prinssi Karl (Haakon VII), suuriruhtinas Georgi Aleksandrovits, Walesin prinsessa Victoria, Walesin prinsessa Maud (Norjan kuningatar Maud), suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna, Tanskan prinsessa Louise.

Kristianin ja Louisen pojanpoikia olivat Venäjän keisari Nikolai II, Kreikan kuningas Konstantin I, Englannin kuningas Yrjö V, Tanskan kuningas Kristian X ja Norjan kuningas Haakon VII. Useimpien nykyisten eurooppalaisten hallitsijat ja entisten kuningasperheiden jäsenet ovat Kristian IX:n jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kuusi kymmenestä perinnöllisestä eurooppalaisesta nykyhallitsijasta polveutuu hänestä: Tanskan kuningas Frederik X, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III, Belgian kuningas Philippe, Norjan kuningas Harald V, Espanjan kuningas Felipe VI ja Luxemburgin suurherttua Henri.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 77. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
  2. ↑ a b c d Christian IX Encyclopedia Britannica
  3. ↑ a b c d e f g Christian IX | King of Norway, Sweden & Schleswig-Holstein | Britannica www.britannica.com. Viitattu 1.8.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Christian IX 1863-1906 - Kongernes Samling www.kongernessamling.dk. Viitattu 1.8.2024. (tanska)
  5. ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, osa 4, p. 1489. Helsinki: Otava, 1962.
  6. ↑ a b Dronning Louise | Kongernes Samling www.kongernessamling.dk. Viitattu 1.8.2024. (tanska)
  7. ↑ The Yellow Palace Copenhagen - Copenhagen Tourist - Copenhagen Cruise Visitors www.copenhagenet.dk. Viitattu 4.8.2024.
  8. ↑ a b Christian IX (Arkistoitu – Internet Archive) Danmarks Konger (tanskaksi)
  9. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia 9, s. 6989 (s.v. Tanska). Helsinki 1981. ISBN 951-1-05957-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  Edeltäjä:
Fredrik VII 		Tanskan kuningas
1863–1906 		Seuraaja:
Fredrik VIII
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristian_IX&oldid=22592140”