Ero sivun ”Muuttolintu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
26 006 muokkausta
p Removing Link FA template (handled by wikidata)
→Muuttamisen lajit: yksi lähteetön lause pois
 
(40 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Grus grus flocks.jpg|thumb|[[Kurki|Kurjet]] muuttavat [[Aura (eläintiede)|auran]] muotoisissa muodostelmissa]]
[[Kuva:Grus grus flocks.jpg|thumb|[[Kurki|Kurjet]] muuttavat [[Aura (eläintiede)|auran]] muotoisissa muodostelmissa]]
'''Muuttolintu''' on [[linnut|lintu]], joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.<ref name="ZOO">[http://www.zoosociety.org/conservation/bwb-asf/library/BirdMigrationFacts.php Bird Migration] Zoological Society of Milwaukee {{en}}</ref>
'''Muuttolintu''' on [[linnut|lintu]], joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.<ref name="ZOO">{{Verkkoviite|osoite=http://www.zoosociety.org/conservation/bwb-asf/library/BirdMigrationFacts.php|nimeke=BWB-ASF Library: Bird Migration Facts {{!}} Zoological Society of Milwaukee|julkaisu=web.archive.org|ajankohta=2013-03-07|viitattu=2019-02-13|arkisto=https://web.archive.org/web/20130307014339/http://www.zoosociety.org/conservation/bwb-asf/library/BirdMigrationFacts.php|arkistoitu=2013-03-07}}</ref>


Muuttomatkojen ajankohdat, suunnat ja pituudet vaihtelevat huomattavasti lajeittain. Maailman kaikista noin 10&nbsp;000 lintulajista yli puolet on enemmän tai vähemmän muuttolintuja.<ref name=mayntz-what>Mayntz 2020, ”What is Migration?”</ref>
Lintuja jotka siirtyvät paikasta toiseen satunnaisesti esimerkiksi ravinnon loppuessa sanotaan '''vaelluslinnuiksi''' (vanh. ''kiertolintu''); pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan liikkuvat [[tilhi|tilhet]] ovat tyypillisiä vaelluslintuja.


==Syyt==
Muuttolinnut viettävät tyypillisesti kesän lähellä napa-alueita, joissa taistelu reviireistä ja ravinnosta ei ole niin kiivasta kuin etelämpänä. Myös pitkä valoisa aika on merkityksellinen: monen lajin poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä.
Muuttaminen on [[adaptaatio]], joka auttaa lintuja selviytymään. Muuttaminen on linnuille hyödyllistä ennen kaikkea ravinnonhankinnan ja lisääntymisen kannalta. Keväästä syksyyn korkeilla leveysasteilla on tarjolla paljon ruokaa, kuten hyönteisiä, silmuja, kukkia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Siellä on myös paljon tilaa pesiä ja vähemmän petoja kuin tropiikissa. Pesimisen jälkeen, tai viimeistään kun syksy saapuu ja ruoka alkaa vähentyä, monet linnut muuttavat takaisin lämpimille seuduille, missä ruokaa on saatavilla vuoden ympäri.<ref name=mayntz-why />


Linnut talvehtivat myös paetakseen talven kylmyyttä. Toisaalta ne lentävät keväällä pois tropiikista myös paetakseen tropiikin lukuisia saalistajia. Jotkin linnut pesivätkin petoja välttääkseen hyvin syrjäisillä seuduilla, kuten kallionseinämillä tai saarilla.<ref name=mayntz-why />
Muuttolinnut viettävät talven lämpimämmillä alueilla saadakseen ravintoa.<ref name="ZOO"/>


Muuttaminen on vaistomaista, ja yksittäinen lintu aloittaa muuttomatkansa tuntiessaan vastustamatonta halua lähteä.<ref name=mayntz-why>Mayntz 2020, ”Why Birds Migrate.”</ref>
Tyypillisesti kaikki hyönteissyöjät (esimerkiksi [[västäräkki]], [[tervapääsky]]) muuttavat talveksi pois alueilta, joiden lämpötila laskee pakkasen puolelle. Useimmat kalaa syövät linnut muuttavat sulan veden äärelle. Siemeniä syövät linnut kuten [[peippo]] voivat pysyä Suomessa paljon pitempään.


⚫
[[Evoluutio|Evolutiivisesta]] näkökulmasta on vaikea nähdä, miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke on siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.<ref>BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa 8.3.1987.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-climate-birds-idUSTRE53D7G220090414|nimeke=Birds face longer migrations due to climate change|julkaisu=Reuters|ajankohta=2009-04-14|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Pisimpiä muuttomatkoja tekevät [[lapintiira]]t, jotka pesivät pohjoisen napapiirin hujakoilla ja viettävät pohjoisen pallonpuoliskon talvet Etelämantereen alueella.<ref name="ESS">[http://www.ess.fi/?article=340172 Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa] Etelä-Suomen Sanomat 2011</ref> Lyhyempiä muuttomatkoja tekevät muun muassa [[pulmunen]] ja [[kiuru]], jotka siirtyvät lähinnä Itämeren etelärannikolle ja Länsi-Eurooppaan.


==Muuton ajankohdat==
Muuttomatkoillaan monet linnut suunnistavat aistimalla magneettikenttää. Ne voivat käyttää hyväkseen myös näkö-, haju- ja kuuloaistia.<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muuttolinnut-suunnistavat-sisaisella-kompassilla/34290/ Muuttolinnut suunnistavat sisäisellä kompassilla] Kaleva 2007.</ref><ref name="ZOO"/>
Linnut muuttavat lajista riippuen hyvin eri aikoina ja eri tavoin. Pitkän muuttomatkan tekevät linnut saattavat aloittaa muuttomatkan aikaisin ja saapua pesimäseudulleen myöhään. Muuton ajankohta riippuu paljon siitä, milloin kevät ja syksy saapuvat.<ref name=mayntz-types>Mayntz 2020, ”Types of Bird Migration.”</ref>


Ensimmäistä muuttomatkaansa tekevät nuoret linnut ovat vielä kokemattomia muuttajia. Jotkin linnut muuttavatkin parvissa, jossa on sekä kokeneita että kokemattomia muuttajia. Monilla lajeilla, etenkin [[Laululinnut|laululinnuilla]] ja loisivilla linnuilla kuten [[Käki|käellä]], vanhemmat muuttavat pois pian poikasten kuoriutumisen jälkeen. Poikaset lähevät omalle muuttomatkalleen vasta myöhemmin, kun ne ovat kasvaneet ja kypsyneet.<ref name=mayntz-why />
Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa [[kottarainen]], [[uuttukyyhky]], [[kiuru]] ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. [[lapinuunilintu]] ja [[kuhankeittäjä]].<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kevään+ensimmäiset+muuttolinnut+saapuneet+Suomeen/1135225539572 Kevään ensimmäiset muuttolinnut saapuneet Suomeen] HS / STT 2007</ref>


Yksilö pesii ja talvehtii samoilla seuduilla vuodesta toiseen. Vanhemmat linnut osaavat muuttaa tarpeeksi aikaisin saadakseen hyvän reviirin ja parin. Nuoret linnut lähtevät muuttomatkoilleen usein vasta myöhemmin ja kuluttavat myös matkaansa enemmän aikaa kuin kokeneet linnut. Lintuja kuolee paljon muuttomatkojen aikana, ja nuorten lintujen kuolleisuus on korkeampi kuin kokeneiden lintujen.<ref name=mayntz-why />
Syysmuutto alkaa monilla [[kahlaaja]]lajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa. <ref name="ESS"/><ref>[http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen_alkeet_12.shtml Lintuharrastuksen alkeet - Vuodenkierto lintujen seurassa] Birdlife</ref> Etelään siirtyvät [[maakotka]]t saattavat muuttaa etelään vielä tammikuussakin.


==Matkan pituus ja kesto==
⚫
Muuttolinnut lentävät joskus hyvinkin pitkiä matkoja, tuhansia kilometrejä, vuodenajan vaihtelujen mukaan. Evolutiivisesta näkökulmasta on vaikea nähdä miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke siirtyi jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.<ref>BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessä Kuningaskunnassa 8.3.1987.</ref>
[[Kuva:Bar-tailed Godwit migration.jpg|thumb|[[Punakuiri]]n muuttoreitti pohjoisen ja [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] välillä on noin 10&nbsp;000 kilometrin yhtäjaksoista lentoa valtameren yli.]]
Pisimmän muuttomatkan tekee [[lapintiira]]. Se asuu puolet vuodesta [[Arktis|pohjoisella napa-alueella]] ja puolet [[Antarktis|eteläisellä napa-alueella]], ja se tekee vuoden aikana yhteensä 40&nbsp;000 – 70&nbsp;000 kilometrin muuttolennon.<ref name=mayntz-what /><ref name=mayntz-types /> Pohjoisamerikkalainen [[amerikanhakki]] muuttaa vain muutaman sata metriä vuorten ylärinteiltä ympäröiville kukkuloille.<ref name=mayntz-types />

Linnun muuttomatka voi kestää vain muutaman tunnin tai pisimmillään useita kuukausia. Jotkin linnut lentävät pysähtymättä, mutta toiset lepäävät ja syövät matkan aikana tai odottelevat säiden paranemista. Tällaisilla ruokaisilla pysähtymispaikoilla voidaan havaita hyvin suuri lajikirjo lintuja. Vuoristoja ja meriä ylittävät linnut saattavat joutua lentämään pitkiä yhtäjaksoisia matkoja. Korkeimmalle muuttomatkallaan nousee [[tiibetinhanhi]] ylittäessään [[Himalaja]]n huippuja kymmenen kilometrin korkeudella.<ref name=mayntz-yet>Mayntz 2020, ”Are We There Yet?”</ref> [[Vesilintu|Vesilinnut]] pystyvät kellumaan meressä levätäkseen. Jotkin linnut pystyvät nukkumaan ilmassa yhdellä [[aivopuolisko]]lla kerrallaan.<ref name=mayntz-forget>Mayntz 2020, ”Forget It, I’m Not Going.”</ref>

==Muuttamisen lajit==
Yleisin lintujen muuton tyyppi on vuodenaikojen mukainen muutto, jossa linnut vaihtavat asuinseutua tyypillisesti keväisin ja syksyisin resurssien vaihtelun mukaan.<ref name=mayntz-types />

Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa [[kottarainen]], [[uuttukyyhky]], [[kiuru]] ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. [[lapinuunilintu]] ja [[kuhankeittäjä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/viihde/1074184462/Ensimmaiset+muuttolinnut+saapuivat+Turkuun+ja+naapurikuntiin|nimeke=Ensimmäiset muuttolinnut saapuivat Turkuun ja naapurikuntiin|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2007-03-02|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20190213190522/https://www.ts.fi/viihde/1074184462/Ensimmaiset+muuttolinnut+saapuivat+Turkuun+ja+naapurikuntiin|arkistoitu=2019-02-13}}</ref> Syysmuutto alkaa monilla [[kahlaaja]]lajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa.<ref name="ESS">{{Verkkoviite|osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/11/lintujen-syysmuutto-alkaa-olla-vauhdissa|nimeke=Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa|julkaisu=ESS.fi|ajankohta=2011-09-11|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastuksen-perusteet/vuosi/syksy/|nimeke=Birdlife Suomi {{!}} Syksy|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-02-13|ietf-kielikoodi=}}</ref>

Pohjois–eteläsuuntaisesti lentävät muuttomatkallaan etenkin Pohjois- ja Etelä-Amerikan linnut sekä afrikkalaiset ja itäaasialaiset linnut. Eurooppalaiset ja pohjoisafrikkalaiset linnut lentävät pitkiä matkoja itä–länsisuuntaisesti kiertäessään [[Alpit]], [[Välimeri|Välimeren]] ja [[Sahara]]n. Jotkin linnut muuttavat vuoden aikana ympyrän muotoista rataa. Useimmat linnut kuitenkin muuttavat elämänsä aikana vaihtelevilla tavoilla.<ref name=mayntz-types />

Jotkin kuivien seutujen, kuten Australian, lajit seuraavat sadepilviä, jotka voivat liikkua silmukan muotoista rataa.<ref name=mayntz-types />

Jotkin lajit elävät kesäisin vuorilla korkealla merenpinnasta ja palaavat talven tultua alemmas, missä on lauhempaa ja talveksikin riittävästi ruokaa.<ref name=mayntz-types />

Jotkin lajit muuttavat ennen [[sulkasato]]a turvallisemmalle seudulle, jossa sulkasadon aiheuttama väliaikainen lentokyvyttömyys ei aiheuta vaaraa.<ref name=mayntz-types />

Jotkin lintupopulaatiot muuttavat edestakaisin pohjoisesta etelään, lentäen saman lajin toisen populaation yli, joka pysyttelee paikallaan koko vuoden ajan. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi [[suosirri]] ja [[maakotka]].<ref name=mayntz-types />

Vaellus on hieman eri asia kuin muutto. Jotkin pohjoisten tai kuivien, karujen seutujen lajit vaeltavat melko epäsäännöllisesti parempien ruoka-apajien perässä. Olosuhteiden muutos voi johtua sään vaihtelusta tai populaation liikakasvusta.<ref name=mayntz-types /> Tyypillisiä vaelluslintuja ovat esimerkiksi [[käpylintu|käpylinnut]], jotka siirtyvät [[taiga]]n [[havupuu|havupuiden]] siemensatojen perässä satoja, jopa tuhansia kilometrejä. [[Siperia]]laisen [[pähkinähakki|pähkinähakin]] alalaji ''macrorhynchos'' suorittaa toisinaan massavaelluksia idästä länteen, jos hyvien [[sembramänty|sembramännyn]] siemensatojen ja onnistuneiden pesintöjen ansiosta suureksi paisunut kanta ei enää löydä riittävästi ravintoa. Pöllöillä puolestaan esiintyy vaelluksia pikkunisäkkäiden kannanvaihteluiden mukaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pietiläinen, Miia|Nimeke=Pikkunisäkässyklien vaikutus
pöllöjen syysmuuttoon Suomessa|Vuosi=2017|Julkaisija=Pro gradu/ Helsingin yliopisto|www=https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2009/03/129_Pietilainen_MSc_thesis.pdf}} {{Wayback|1=https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2009/03/129_Pietilainen_MSc_thesis.pdf |päiväys=20220128022351 }}</ref> Vaellukset ja muuttokäyttyminen ylipäätään ovat tyypillisiä nimenomaan pohjoisella alueella esiintyvillä eliöillä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Newton, Ian|Nimeke=The migration ecology of birds.|Vuosi=2008|Julkaisija=Academic Press, San Diego, California.}}</ref>

==Valmistautuminen muuttomatkaan==
Linnut valmistautuvat muuttomatkaansa vaihtamalla uudet sulat ja syömällä itselleen riittävästi vararavintoa. Lintu muuttaa ruokavalionsa energiapitoisemmaksi lihoakseen nopeammin. Syömisen tarpeen laukaisee vähentynyt [[auringonvalo]], joka aiheuttaa linnun hormonitoimintaan muutoksia. Muuttoon valmistautuminen aiheuttaa linnussa myös ruoansulatuksen tehostumista, ja joillain lajeilla lisäksi esimerkiksi sydämen ja lihasten kasvua ja [[hemoglobiini]]n lisääntymistä. Toisaalta linnun lisääntymiselimistö surkastuu lähes olemattomiin.<ref name=mayntz-preparing>Mayntz 2020, ”Preparing for Migration.”</ref>

Muuttoa edeltävinä päivinä ja viikkoina lintu muuttuu levottomaksi. Ylimääräisen liikehtimisen avulla lintu vahvistaa lentolihaksiaan ja tehostaa aistejaan.<ref name=mayntz-preparing />

==Reitit==
[[Kuva:Illegal hunting on migratory birds in europe.png|thumb|Yleisiä lintujen muuttoreittejä Euroopan ja Lähi-idän kautta. Punaisella merkityissä maissa muuttolintujen metsästäminen on yleistä.]]
Linnut suosivat samoja helppoja reittejä vuodesta toiseen. Ne lentävät suurten esteiden, kuten vuoristojen, aavikoiden, suurten vesien ja jäätiköiden ohi. Lintujen muuttoreitit eivät kuitenkaan ole vakiintuneet, vaan ne saattavat lentää mitä reittiä tahansa, etenkin kun olosuhteet ovat muuttuneet tai kun tuuli heittää ne sivuun.<ref name=mayntz-routes>Mayntz 2020, ”Migration Routes.”</ref>

Euroopan tärkemmät muuttoreitit kulkevat [[Gibraltar]]in, Etelä-Italian, [[Egeanmeri|Egeanmeren]] ja [[Israel]]in yli. Amerikan linnut ylittävät joko [[Panaman kannas|Panaman kannaksen]] tai [[Isot-Antillit|Isojen-Antillien]] kohdalta. Aasian tärkeimmät muuttoreitit kulkevat [[Arabian niemimaa|Arabia]]n yli, [[Siperia]]n ja [[Intia]]n välillä, tai [[Indonesia]]an Aasian itärannikon, [[Japaninsaaret|Japaninsaarten]] ja [[Filippiinit|Filippiinien]], tai Pohjois-Australian kautta. Erityisen linturikkaita pullonkauloja ovat esimerkiksi Keski-Amerikan [[Veracruz]] ja [[Panama (kaupunki)|Panama]] sekä Israelin [[Eilat]].<ref name=mayntz-routes />

==Muutto parvissa==
Sosiaalisimmat linnut muuttavat parvissa. Näitä ovat muun muassa [[sorsat]], [[hanhet]], [[joutsenet]], [[kurjet]], [[pelikaanit]], [[flamingot]], [[pääskyt]], [[tilhet]] ja [[rantalinnut]]. Ne voivat muodostaa V:n tai J:n muotoisia parvia säästääkseen energiaa ilmassa, ja huonotkin suunnistajat selviävät parvessa perille. Jotkin vähemmän sosiaaliset lajit, kuten [[petolinnut]] ja [[kolibrit]], voivat näennäisesti muuttaa parvissa, mutta tällöin kyse on vain siitä, että ne ovat kaikki yksilöinä valinneet saman suosiollisen muuttoreitin ja ajankohdan.<ref name=mayntz-flock>Mayntz 2020, ”To Flock or Not to Flock.”</ref>

==Suunnistaminen==
Linnut käyttävät erilaisia menetelmiä suunnistaessaan. Ne havaitsevat [[magneettiaisti]]llaan Maan magneettikentän, mutta hyödyntävät myös suuria maamerkkejä, luonnonääniä, [[Aurinko]]a ja tähtitaivasta sekä aiemmin oppimiaan suotuisia reittejä.<ref name=mayntz-navigation>Mayntz 2020, ”The Navigation of Migration.”</ref>

Jotkin lajit muuttavat päivänvalossa, toiset öisin. Yöllä tuulet ovat rauhallisempia kuin päivällä ja petoja on vähemmän. Päiväsaikaan muuttavat linnut näkevät maiseman paremmin, ja ne voivat saalistaa hyönteisiä ilmasta sekä hyödyntää lämpimiä nousevia ilmavirtauksia ylittäessään vuoria.<ref name=mayntz-navigation />

Jotkin väsyneet linnut saattavat ottaa lyhyen kyydin valtamerilaivalla.<ref name=mayntz-lost />

==Vaarat==
Lintujen muuttomatkan yleisimpiä vaaroja ovat elinympäristöjen ja välilaskupaikkojen katoamiset, väsyminen, nälkiintyminen, törmäykset erilaisiin rakennelmiin, saalistajat ja metsästäjät, saasteet ja roskat sekä huonot säät ja luonnonmullistukset.<ref name=mayntz-obstacles>Mayntz 2020, ”Obstacles on Familiar Routes.”</ref>

==Harhautuminen==
Joskus lintuparvi [[Harhailija|harhautuu]] muuttomatkallaan esimerkiksi myrskyn seurauksena, ja joutuu itselleen uudelle alueelle. Esimerkiksi Skandinavian ja Länsi-Euroopan välillä lentävät linnut saattavat näin harhautua [[Britteinsaaret|Britteinsaarille]] etenkin syksyllä. Jotkin lintuyksilöt harhautuvat syystä tai toisesta muuttamaan kokonaan väärään suuntaan ja päätyvät kauas tyypillisestä esiintymisaluestaan [[Bongaus|lintubongareiden]] ihmeteltäväksi.<ref name=mayntz-types /> Myös linnun magneettiaistia häiritsevät sähköiset laitteet ja [[valosaaste]] saattavat harhauttaa lintuja. Lisäksi ihmisen toiminnasta, [[Luonnonkatastrofi|luonnonkatastrofeista]] ja [[Ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksista]] johtuvat maisemanmuutokset voivat aiheuttaa eksymistä. Väärälle seudulle harhautunut lintu ei useinkaan selviä hengissä oudoista olosuhteista väsyttävän harhailunsa jälkeen.<ref name=mayntz-lost>Mayntz 2020, ”Getting Lost Along the Way.”</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mayntz, Melissa | Nimeke = Migration: Exploring the Remarkable Journeys of Birds | Vuosi = 2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Hardie Grant | Tunniste = ISBN 978-1-78713-505-5 }}
⚫
{{Viitteet}}
=== Viitteet ===
⚫
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Kirjallisuutta ==
* Pyhälä, Mikko, Toiviainen, Kari, Lehikoinen, Esa, Pynnönen, Kirsi, Lehikoinen, Aleksi, Hario, Martti. ''Suomen muuttolinnut.'' WSOY 2006.
* Pyhälä, Mikko, Toiviainen, Kari, Lehikoinen, Esa, Pynnönen, Kirsi, Lehikoinen, Aleksi, Hario, Martti. ''Suomen muuttolinnut.'' WSOY 2006.
* Mikko Pöyhönen, Jari Kontiokorpi. ''Muuttolintujen matkassa.'' Otava 1995.
* Mikko Pöyhönen, Jari Kontiokorpi. ''Muuttolintujen matkassa.'' Otava 1995.
Rivi 43: Rivi 96:


[[Luokka:Linnut]]
[[Luokka:Linnut]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
{{Link GA|uk}}

Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 21.46

Kurjet muuttavat auran muotoisissa muodostelmissa

Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.[1]

Muuttomatkojen ajankohdat, suunnat ja pituudet vaihtelevat huomattavasti lajeittain. Maailman kaikista noin 10 000 lintulajista yli puolet on enemmän tai vähemmän muuttolintuja.[2]

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttaminen on adaptaatio, joka auttaa lintuja selviytymään. Muuttaminen on linnuille hyödyllistä ennen kaikkea ravinnonhankinnan ja lisääntymisen kannalta. Keväästä syksyyn korkeilla leveysasteilla on tarjolla paljon ruokaa, kuten hyönteisiä, silmuja, kukkia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Siellä on myös paljon tilaa pesiä ja vähemmän petoja kuin tropiikissa. Pesimisen jälkeen, tai viimeistään kun syksy saapuu ja ruoka alkaa vähentyä, monet linnut muuttavat takaisin lämpimille seuduille, missä ruokaa on saatavilla vuoden ympäri.[3]

Linnut talvehtivat myös paetakseen talven kylmyyttä. Toisaalta ne lentävät keväällä pois tropiikista myös paetakseen tropiikin lukuisia saalistajia. Jotkin linnut pesivätkin petoja välttääkseen hyvin syrjäisillä seuduilla, kuten kallionseinämillä tai saarilla.[3]

Muuttaminen on vaistomaista, ja yksittäinen lintu aloittaa muuttomatkansa tuntiessaan vastustamatonta halua lähteä.[3]

Evolutiivisesta näkökulmasta on vaikea nähdä, miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke on siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.[4][5]

Muuton ajankohdat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnut muuttavat lajista riippuen hyvin eri aikoina ja eri tavoin. Pitkän muuttomatkan tekevät linnut saattavat aloittaa muuttomatkan aikaisin ja saapua pesimäseudulleen myöhään. Muuton ajankohta riippuu paljon siitä, milloin kevät ja syksy saapuvat.[6]

Ensimmäistä muuttomatkaansa tekevät nuoret linnut ovat vielä kokemattomia muuttajia. Jotkin linnut muuttavatkin parvissa, jossa on sekä kokeneita että kokemattomia muuttajia. Monilla lajeilla, etenkin laululinnuilla ja loisivilla linnuilla kuten käellä, vanhemmat muuttavat pois pian poikasten kuoriutumisen jälkeen. Poikaset lähevät omalle muuttomatkalleen vasta myöhemmin, kun ne ovat kasvaneet ja kypsyneet.[3]

Yksilö pesii ja talvehtii samoilla seuduilla vuodesta toiseen. Vanhemmat linnut osaavat muuttaa tarpeeksi aikaisin saadakseen hyvän reviirin ja parin. Nuoret linnut lähtevät muuttomatkoilleen usein vasta myöhemmin ja kuluttavat myös matkaansa enemmän aikaa kuin kokeneet linnut. Lintuja kuolee paljon muuttomatkojen aikana, ja nuorten lintujen kuolleisuus on korkeampi kuin kokeneiden lintujen.[3]

Matkan pituus ja kesto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punakuirin muuttoreitti pohjoisen ja Uuden-Seelannin välillä on noin 10 000 kilometrin yhtäjaksoista lentoa valtameren yli.

Pisimmän muuttomatkan tekee lapintiira. Se asuu puolet vuodesta pohjoisella napa-alueella ja puolet eteläisellä napa-alueella, ja se tekee vuoden aikana yhteensä 40 000 – 70 000 kilometrin muuttolennon.[2][6] Pohjoisamerikkalainen amerikanhakki muuttaa vain muutaman sata metriä vuorten ylärinteiltä ympäröiville kukkuloille.[6]

Linnun muuttomatka voi kestää vain muutaman tunnin tai pisimmillään useita kuukausia. Jotkin linnut lentävät pysähtymättä, mutta toiset lepäävät ja syövät matkan aikana tai odottelevat säiden paranemista. Tällaisilla ruokaisilla pysähtymispaikoilla voidaan havaita hyvin suuri lajikirjo lintuja. Vuoristoja ja meriä ylittävät linnut saattavat joutua lentämään pitkiä yhtäjaksoisia matkoja. Korkeimmalle muuttomatkallaan nousee tiibetinhanhi ylittäessään Himalajan huippuja kymmenen kilometrin korkeudella.[7] Vesilinnut pystyvät kellumaan meressä levätäkseen. Jotkin linnut pystyvät nukkumaan ilmassa yhdellä aivopuoliskolla kerrallaan.[8]

Muuttamisen lajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin lintujen muuton tyyppi on vuodenaikojen mukainen muutto, jossa linnut vaihtavat asuinseutua tyypillisesti keväisin ja syksyisin resurssien vaihtelun mukaan.[6]

Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa kottarainen, uuttukyyhky, kiuru ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. lapinuunilintu ja kuhankeittäjä.[9] Syysmuutto alkaa monilla kahlaajalajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa.[10][11]

Pohjois–eteläsuuntaisesti lentävät muuttomatkallaan etenkin Pohjois- ja Etelä-Amerikan linnut sekä afrikkalaiset ja itäaasialaiset linnut. Eurooppalaiset ja pohjoisafrikkalaiset linnut lentävät pitkiä matkoja itä–länsisuuntaisesti kiertäessään Alpit, Välimeren ja Saharan. Jotkin linnut muuttavat vuoden aikana ympyrän muotoista rataa. Useimmat linnut kuitenkin muuttavat elämänsä aikana vaihtelevilla tavoilla.[6]

Jotkin kuivien seutujen, kuten Australian, lajit seuraavat sadepilviä, jotka voivat liikkua silmukan muotoista rataa.[6]

Jotkin lajit elävät kesäisin vuorilla korkealla merenpinnasta ja palaavat talven tultua alemmas, missä on lauhempaa ja talveksikin riittävästi ruokaa.[6]

Jotkin lajit muuttavat ennen sulkasatoa turvallisemmalle seudulle, jossa sulkasadon aiheuttama väliaikainen lentokyvyttömyys ei aiheuta vaaraa.[6]

Jotkin lintupopulaatiot muuttavat edestakaisin pohjoisesta etelään, lentäen saman lajin toisen populaation yli, joka pysyttelee paikallaan koko vuoden ajan. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi suosirri ja maakotka.[6]

Vaellus on hieman eri asia kuin muutto. Jotkin pohjoisten tai kuivien, karujen seutujen lajit vaeltavat melko epäsäännöllisesti parempien ruoka-apajien perässä. Olosuhteiden muutos voi johtua sään vaihtelusta tai populaation liikakasvusta.[6] Tyypillisiä vaelluslintuja ovat esimerkiksi käpylinnut, jotka siirtyvät taigan havupuiden siemensatojen perässä satoja, jopa tuhansia kilometrejä. Siperialaisen pähkinähakin alalaji macrorhynchos suorittaa toisinaan massavaelluksia idästä länteen, jos hyvien sembramännyn siemensatojen ja onnistuneiden pesintöjen ansiosta suureksi paisunut kanta ei enää löydä riittävästi ravintoa. Pöllöillä puolestaan esiintyy vaelluksia pikkunisäkkäiden kannanvaihteluiden mukaan.[12] Vaellukset ja muuttokäyttyminen ylipäätään ovat tyypillisiä nimenomaan pohjoisella alueella esiintyvillä eliöillä.[13]

Valmistautuminen muuttomatkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnut valmistautuvat muuttomatkaansa vaihtamalla uudet sulat ja syömällä itselleen riittävästi vararavintoa. Lintu muuttaa ruokavalionsa energiapitoisemmaksi lihoakseen nopeammin. Syömisen tarpeen laukaisee vähentynyt auringonvalo, joka aiheuttaa linnun hormonitoimintaan muutoksia. Muuttoon valmistautuminen aiheuttaa linnussa myös ruoansulatuksen tehostumista, ja joillain lajeilla lisäksi esimerkiksi sydämen ja lihasten kasvua ja hemoglobiinin lisääntymistä. Toisaalta linnun lisääntymiselimistö surkastuu lähes olemattomiin.[14]

Muuttoa edeltävinä päivinä ja viikkoina lintu muuttuu levottomaksi. Ylimääräisen liikehtimisen avulla lintu vahvistaa lentolihaksiaan ja tehostaa aistejaan.[14]

Reitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisiä lintujen muuttoreittejä Euroopan ja Lähi-idän kautta. Punaisella merkityissä maissa muuttolintujen metsästäminen on yleistä.

Linnut suosivat samoja helppoja reittejä vuodesta toiseen. Ne lentävät suurten esteiden, kuten vuoristojen, aavikoiden, suurten vesien ja jäätiköiden ohi. Lintujen muuttoreitit eivät kuitenkaan ole vakiintuneet, vaan ne saattavat lentää mitä reittiä tahansa, etenkin kun olosuhteet ovat muuttuneet tai kun tuuli heittää ne sivuun.[15]

Euroopan tärkemmät muuttoreitit kulkevat Gibraltarin, Etelä-Italian, Egeanmeren ja Israelin yli. Amerikan linnut ylittävät joko Panaman kannaksen tai Isojen-Antillien kohdalta. Aasian tärkeimmät muuttoreitit kulkevat Arabian yli, Siperian ja Intian välillä, tai Indonesiaan Aasian itärannikon, Japaninsaarten ja Filippiinien, tai Pohjois-Australian kautta. Erityisen linturikkaita pullonkauloja ovat esimerkiksi Keski-Amerikan Veracruz ja Panama sekä Israelin Eilat.[15]

Muutto parvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisimmat linnut muuttavat parvissa. Näitä ovat muun muassa sorsat, hanhet, joutsenet, kurjet, pelikaanit, flamingot, pääskyt, tilhet ja rantalinnut. Ne voivat muodostaa V:n tai J:n muotoisia parvia säästääkseen energiaa ilmassa, ja huonotkin suunnistajat selviävät parvessa perille. Jotkin vähemmän sosiaaliset lajit, kuten petolinnut ja kolibrit, voivat näennäisesti muuttaa parvissa, mutta tällöin kyse on vain siitä, että ne ovat kaikki yksilöinä valinneet saman suosiollisen muuttoreitin ja ajankohdan.[16]

Suunnistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnut käyttävät erilaisia menetelmiä suunnistaessaan. Ne havaitsevat magneettiaistillaan Maan magneettikentän, mutta hyödyntävät myös suuria maamerkkejä, luonnonääniä, Aurinkoa ja tähtitaivasta sekä aiemmin oppimiaan suotuisia reittejä.[17]

Jotkin lajit muuttavat päivänvalossa, toiset öisin. Yöllä tuulet ovat rauhallisempia kuin päivällä ja petoja on vähemmän. Päiväsaikaan muuttavat linnut näkevät maiseman paremmin, ja ne voivat saalistaa hyönteisiä ilmasta sekä hyödyntää lämpimiä nousevia ilmavirtauksia ylittäessään vuoria.[17]

Jotkin väsyneet linnut saattavat ottaa lyhyen kyydin valtamerilaivalla.[18]

Vaarat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lintujen muuttomatkan yleisimpiä vaaroja ovat elinympäristöjen ja välilaskupaikkojen katoamiset, väsyminen, nälkiintyminen, törmäykset erilaisiin rakennelmiin, saalistajat ja metsästäjät, saasteet ja roskat sekä huonot säät ja luonnonmullistukset.[19]

Harhautuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joskus lintuparvi harhautuu muuttomatkallaan esimerkiksi myrskyn seurauksena, ja joutuu itselleen uudelle alueelle. Esimerkiksi Skandinavian ja Länsi-Euroopan välillä lentävät linnut saattavat näin harhautua Britteinsaarille etenkin syksyllä. Jotkin lintuyksilöt harhautuvat syystä tai toisesta muuttamaan kokonaan väärään suuntaan ja päätyvät kauas tyypillisestä esiintymisaluestaan lintubongareiden ihmeteltäväksi.[6] Myös linnun magneettiaistia häiritsevät sähköiset laitteet ja valosaaste saattavat harhauttaa lintuja. Lisäksi ihmisen toiminnasta, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksista johtuvat maisemanmuutokset voivat aiheuttaa eksymistä. Väärälle seudulle harhautunut lintu ei useinkaan selviä hengissä oudoista olosuhteista väsyttävän harhailunsa jälkeen.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mayntz, Melissa: Migration: Exploring the Remarkable Journeys of Birds. Hardie Grant, 2020. ISBN 978-1-78713-505-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ BWB-ASF Library: Bird Migration Facts | Zoological Society of Milwaukee web.archive.org. 7.3.2013. Arkistoitu 7.3.2013. Viitattu 13.2.2019.
  2. ↑ a b Mayntz 2020, ”What is Migration?”
  3. ↑ a b c d e Mayntz 2020, ”Why Birds Migrate.”
  4. ↑ BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa 8.3.1987.
  5. ↑ Birds face longer migrations due to climate change Reuters. 14.4.2009. Viitattu 13.2.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Mayntz 2020, ”Types of Bird Migration.”
  7. ↑ Mayntz 2020, ”Are We There Yet?”
  8. ↑ Mayntz 2020, ”Forget It, I’m Not Going.”
  9. ↑ Ensimmäiset muuttolinnut saapuivat Turkuun ja naapurikuntiin ts.fi. 2.3.2007. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 13.2.2019.
  10. ↑ Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa ESS.fi. 11.9.2011. Viitattu 13.2.2019.
  11. ↑ Birdlife Suomi | Syksy birdlife.fi. Viitattu 13.2.2019.
  12. ↑ Pietiläinen, Miia: Pikkunisäkässyklien vaikutus pöllöjen syysmuuttoon Suomessa. Pro gradu/ Helsingin yliopisto, 2017. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Newton, Ian: The migration ecology of birds.. Academic Press, San Diego, California., 2008.
  14. ↑ a b Mayntz 2020, ”Preparing for Migration.”
  15. ↑ a b Mayntz 2020, ”Migration Routes.”
  16. ↑ Mayntz 2020, ”To Flock or Not to Flock.”
  17. ↑ a b Mayntz 2020, ”The Navigation of Migration.”
  18. ↑ a b Mayntz 2020, ”Getting Lost Along the Way.”
  19. ↑ Mayntz 2020, ”Obstacles on Familiar Routes.”

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pyhälä, Mikko, Toiviainen, Kari, Lehikoinen, Esa, Pynnönen, Kirsi, Lehikoinen, Aleksi, Hario, Martti. Suomen muuttolinnut. WSOY 2006.
  • Mikko Pöyhönen, Jari Kontiokorpi. Muuttolintujen matkassa. Otava 1995.
  • Mikkola, Markku, Södersved, Jan. Kuu kiurusta kesään: Miksi, minne ja miten linnut muuttavat. Kirjayhtymä 1990.
  • Olavi Hildén, Juha Tiainen, Risto Valjakka. Muuttolinnut. Kirjayhtymä 1979.
  • Kalervo Eriksson. Muuttolintujen matkassa. Kirjayhtymä 1970.
  • Hans Colliander, Heikki Kotiranta, Heikki Lokki, Olli Saksela, Harri Saxen. Arktikan aikaan: Muuttoja ja muutoksia kuudella vuosikymmenellä. Laaksonen 2011.
  • Jari Päärni. Lintujen syysmuuttoa pääkaupunkiseudulla. Kustantaja Laaksonen 2010.
  • Mauri Leivo. Kevätmuutto. Minerva 2009.
  • Tero Ilomäki. Merta karta: Arvokotkien muutosta ja sen havainnoinnista Kymenlaaksossa ja vähän muualtakin. 2005.
  • Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen, Esko Veijalainen. Arktika. WSOY 1996.
  • Juha Laaksonen. Kevät lintusaarella: Luontopäiväkirja. Gummerus 2004.
  • Timo Pettay. Kevätarktika: Kummelskärin havaintoihin perustuva tutkimus arktisten lintujen kevätmuutosta Suomenlahdella. 1996.
  • Matti Torkkomäki. Muuttolinnut: Ilmojen valtiaat. WSOY 1994.
  • Arto Vuorjoki. Ulkonokalta tuulee. Pohjoinen 1994.
  • Hissa, Raimo 1990: Mitä uutta lintujen navigointi- ja suunnistuskyvystä? – Lintumies 3/1990 s. 98–103. LYL.
  • Pöyhönen, Mikko 1991: Lintujen fenologiarekisteri. – Lintumies 2/1991 s. 74–75. LYL.
  • Vepsäläinen, Kari 1975: Kliinit apuna vaelluslintututkimuksissa. – Lintumies 3/1975 s. 90–94. SLY.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muuttolintu&oldid=21465798”