-kä

Katso myös: -ka, ka, ka., kA, ká, kā

-kä

1. (rinnastuskonjunktio) ja; käytetään vain kielteisessä rinnasteisessa sivulauseessa, jossa se liitetään kieltoverbiin

   Siellä ei ollut ruokaa eikä kukaan ostanut sinne ruokaa.

Pääte lienee ollut alkuaan vahvistava:

En syö enkä juo. ’En syö — niin: en juo.’^[1]

-kä (etuvokaalisissa sanoissa -kä)

1. harvoin käytettävä tehostava liitepartikkeli

   johonka, mihinkä, miksikä

2. partikkelien muodostin

   ehkä, koska, saakka, sekä, taikka, vaikka

3. johdin

   mikä, kuka, joka

• joska, ketkä, kuka (kunka, kutka), mikä (minkä, mitkä), sekä