vaka

Katso myös: väkä

vaka

1. vakaa, rauhallinen, rehellinen, totinen

   Vaka vanha Väinämöinen

• IPA: /ˈʋɑkɑ/
• tavutus: va‧ka

Sanan ”vaka” syrjäytti pitkävokaalinen muoto ”vakaa” vasta 1900-luvun alussa.

Sanalla lienee yhteys viron väga-sanaan, lausutaan [väka]. Esimerkiksi väga vana on suomeksi tosi vanha / vaka vanha.

vakakuva

• vaka Kielitoimiston sanakirjassa

vaka

1. kanootti

vaka yl. (1) (yks. määr. vakan [luo], mon. epämäär. vakor [luo], mon. määr. vakorna [luo])

1. valvominen, vahtiminen

vaka (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

1. valvoa, vahtia

vaka

1. kanootti

vaka -sı

1. tapahtuma

vaka

1. kanootti