uuvuttaa

uuvuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. saada uupumaan

   Työstressi oli uuvuttaa Pekan lopullisesti.

2. kokea uupumusta

   Minua alkaa uuvuttaa.

• IPA: /ˈuːʋutːɑː*/, (murteellinen) /ˈuːʋːutːɑː*/

• tavutus: uu‧vut‧taa

• kausatiivijohdos verbistä uupua

• substantiivit: uuvuttaminen, uuvutus

• uuvuttaa Kielitoimiston sanakirjassa