tongit
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tongit (5-G) (monikollinen)[1]
- (arkikieltä) pihdit
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪oŋːit̪/
- tavutus: ton‧git
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | tongit |
genetiivi | – | tonkien (tonkein) |
partitiivi | – | tonkeja |
akkusatiivi | –; – |
tongit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | tongeissa |
elatiivi | – | tongeista |
illatiivi | – | tonkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | tongeilla |
ablatiivi | – | tongeilta |
allatiivi | – | tongeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | tonkeina |
translatiivi | – | tongeiksi |
abessiivi | – | tongeitta |
instruktiivi | – | tongein |
komitatiivi | – | tonkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tongi- | |
vahva vartalo | tonki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tongit Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]tongit
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tonkia
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tonkia
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-G