tehtävä

tehtävä

1. sellainen, joka on toteutettava tai sellaiseksi annettu

• IPA: /ˈt̪eht̪æʋæ/
• tavutus: teh‧tä‧vä

• 1. partisiippi verbistä tehdä pass.

• Artikkeli 235 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

tehtävä (10)

1. asia, joka pitää tai on tarkoitus tehdä

   Kannatuksen saaminen hankkeelle osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi.

   Tehtävä 5 oli erityisen kimurantti.

2. palvelussuhteeseen perustuva toimeksianto
3. käyttötarkoitus, funktio

missio

• adverbit: tehtäväksi

aakkostehtävä, alkutehtävä, edustustehtävä, elämäntehtävä, erikoistehtävä, esitehtävä, harjoitustehtävä, hoitotehtävä, huoltotehtävä, hätätehtävä, jatkotehtävä, joukkotehtävä, julkistehtävä, kasvatustehtävä, kilpatehtävä, koetehtävä, kotitehtävä, koulutehtävä, kunniatehtävä, kutsumustehtävä, käännöstehtävä, lakitehtävä, laskutehtävä, lentotehtävä, lisätehtävä, luottamustehtävä, monivalintatehtävä, muutostehtävä, päätehtävä, rauhanturvatehtävä, ristisanatehtävä, rutiinitehtävä, salatehtävä, taistelutehtävä, tehtäväalue, tehtäväjoukko, tehtäväkenttä, tehtäväkierto, tehtäväkori, tehtävänkuvaus, tehtäväpalkki, tehtäväpiiri, tehtävävalikko, tehtäväšakki, työtehtävä, täydennystehtävä, valintatehtävä, vartiotehtävä, virka-aputehtävä, virkatehtävä, älytehtävä, šakkitehtävä

alkuarvotehtävä

• tehtävä Kielitoimiston sanakirjassa

tehtävä

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä tehdä